Siirry sisältöön

Usein kysytyt kysymykset

Usein kysyttyjä kysymyksiä omaishoidosta ja omaishoidon tuesta sekä erityistilanteiden käytäntöjä.

Linkkejä usein kysyttyihin aiheisiin

Muita kysymyksiä ja vastauksia

Olen omaishoitaja, olenko myös läheiseni edunvalvoja?

Omaishoitajuus ei tarkoita edunvalvojana tai edunvalvontavaltuutettuna toimimista.

Lisätietoa

Jos apua tai hoivaa tarvitseva läheinen ei ole tehnyt esimerkiksi edunvalvontavaltuutusta, omainen voi hoitaa pankkiasioita muun muassa valtakirjan tai tilinkäyttöoikeuden avulla. Valtuutuksen antaminen vaatii sen, että valtuutuksen antanut henkilö on ymmärtänyt käyttötarkoituksen suostumuksen antaessaan.

Jos apua tarvitsevan henkilön asioita ei voi hoitaa muilla kevyemmillä keinoilla, läheiselle voi hakea edunvalvojan. Edunvalvojana voi toimia omainen tai yleinen edunvalvoja (viranomainen). Lisätietoa Digi- ja väestötietoviraston sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Huomaathan, että esimerkiksi edunvalvontavaltuutetulla ja edunvalvojalla ovat erilaiset tehtävät ja velvollisuudet asioiden hoitamiseen. Edunvalvontavaltuutus ei poista apua tai hoivaa tarvitsevan henkilön oikeustoimikelpoisuutta. Lisätietoa Suomi.fi-sivun oppaasta: Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -opas(siirryt toiseen palveluun).

Voiko viranomainen vedota määrärahojen loppumiseen omaishoidon tuen kielteisessä päätöksessä?

Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen ja hyvinvointialuekohtainen tukimuoto. Määrärahoja on voitu varata riittämättömästi tarpeeseen nähden, jos ne loppuvat kesken vuoden.

Lisätietoa

Määrärahan loppuminen on riittävä syy kielteiselle päätökselle. Hyvinvointialueen tulisi kuitenkin seuraavalla budjettikaudella varata määrärahaa tarvetta vastaavasti, sillä hyvinvointialueella on tarveperusteinen järjestämisvelvollisuus sosiaali- ja terveyspalveluille.

Omaishoitajan jonoon asettaminen (määrärahojen vapautumista odottamaan) on katsottava kielteiseksi päätökseksi (oikeusasiamiehen kanta).

Jos omaishoitaja saa kielteisen päätöksen määrärahojen riittämättömyyden vuoksi, kannattaa omaishoidon tuen hakemus tehdä uudelleen heti kalenterivuoden alussa.

Miten omaishoidon tukea verotetaan?

Omaishoidon tuki katsotaan ansiotuloksi ja sitä verotetaan tuloverotuksessa. Tuloverotus on progressiivista, eli veroprosentti nousee, kun omaishoitopalkkio tulee muiden tulojen päälle.

Työssäkäyvä omaishoitaja ei voi käyttää omaishoidon tuen palkkioon palkan verokorttia, koska hän ei ole työsuhteessa hyvinvointialueeseen.

Lisätietoa

Kun omaishoitaja on eläkkeellä, verotetaan eläkkeen ja omaishoitopalkkion yhteissummaa kokonaistulona. Eläkkeellä olevien henkilöiden verotusta lieventää hiukan eläketulovähennys, kun eläke ei ole kovin suuri.

Eläkkeellä oleva omaishoitaja ei voi käyttää omaishoidon tuen palkkioon eläketulon verokorttia.

Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti Valtiovarainministeriön vero-osasto selvitti omaishoidon palkkion verotuksen kohtuullistamista. Valtiovarainministeriön selvitysmuistiossa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tarkastellaan omaishoidon palkkion verotuksellista kohtelua ja arvioidaan palkkion verotuksen keventämisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia.

Miksi omaishoidon tukea verotetaan? Professori Laura Kalliomaa-Puha ja ekonomisti Jussi Ahokas pohtivat Lähellä-lehdessä 2/2023(siirryt toiseen palveluun), mikä olisi omaishoitajalle paras ratkaisu.

Yrjö Mattilan Lähellä-lehteen 4/2018 kirjoittamasta tekstistä saat lisää tietoa omaishoidon palkkion verotuksesta. Lakimies: Omaishoito ja verotus

Erilaisista verovähennyksistä lisää tietoa taas saat Taloudellinen tuki -sivulta.

Voiko omaishoidon tukea maksaa ulkomaille?

Lyhyt ulkomaanmatka ei ole ollut omaishoidon tuen palkkion maksamisen esteenä.

Lisätietoa

Omaishoidon tukeen ei sovelleta EU:n säännöksiä etuuksien maksamisesta ulkomaille (ETY-asetus 1408/71), vaan sosiaalipalveluna omaishoidon tuen myöntäminen ja suorittaminen ulkomaille määrittyy ensi sijassa sosiaalihuoltolain mukaan.

Lain mukaan hyvinvointialueen on huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kunnassa kotipaikka. Jollei henkilöllä ole kotipaikkaa, pidetään häntä sen kunnan asukkaana, jossa hän oleskelee (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014).

Lisätietoa löydät tästä linkistä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Mistä voin saada oikeudellista apua?

Suomessa ei ole asetettu ikärajaa sille, kuka voi saada oikeusapua. Näin ollen myös lapset ovat oikeutettuja oikeusapuun. Oikeusapu myönnetään hakijan tulojen, menojen ja elatusvelvollisuuden eli käyttövarojen perusteella. Hakijan käyttövarojen perusteella määräytyy, saako hakija oikeusapua ilmaiseksi vai omavastuuta vastaan. Alle 18-vuotiaiden lasten varallisuutta selvittäessä huomioon ei oteta huoltajien käyttövaroja.

Päivitetty 9.12.2025