Usein kysytyt kysymykset

Omaishoidon tilanteista ja omaishoidon tuesta usein kysyttyjä kysymyksiä sekä käytäntöjä erityistilanteissa.

Linkkejä usein kysyttyihin aihealueisiin

Miten haen omaishoidon tukea?

Miten omaishoitajan vapaat järjestyvät?

Miten hyvinvointialueiden käynnistyminen vaikuttaa omaishoidon tukeen?

Mistä löydän oman hyvnvointialueeni omaishoidon yhteystiedot ja tuen myöntämisperusteet?

Miten omaishoito yhdistetään työhön tai miten se vaikuttaa työttömyystukiin?

Miten lapsiperheiden erilaiset tilanteet vaikuttavat omaishoidon tukeen?

Miten toimin, jos en saa hakemaani palvelua?

Muita kysymyksiä ja vastauksia

Olen omaishoitaja, olenko myös läheiseni edunvalvoja?

Omaishoitajuus ei tarkoita edunvalvojana tai edunvalvontavaltuutettuna toimimista.

Jos apua tai hoivaa tarvitseva läheinen ei ole tehnyt esimerkiksi edunvalvontavaltuutusta, omainen voi hoitaa pankkiasioita valtakirjalla, tilinkäyttöoikeudella tai esimerkiksi maksupalvelun kautta.

Valtakirja, edunvalvontavaltuutus ja tilinkäyttöoikeus kuitenkin edellyttävät riittävää terveyttä, jotta apua tai hoivaa tarvitseva henkilö ymmärtää näiden käyttötarkoituksen suostumuksen antaessaan. Lisätietoa eri vaihtoehdoista löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Jos apua tarvitsevan henkilön asioita ei voi hoitaa muilla kevyemmillä keinoilla (edunvalvontavaltuutus, valtakirja, tilinkäyttöoikeus jne.), läheiselle voi hakea edunvalvojan. Edunvalvojana voi toimia omainen tai yleinen edunvalvoja (viranomainen). Lisätietoa Digi- ja väestötietoviraston sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Huomaathan, että esimerkiksi edunvalvontavaltuutetulla ja edunvalvojalla ovat erilaiset tehtävät ja velvollisuudet asioiden hoitamiseen. Edunvalvontavaltuutus ei poista apua tai hoivaa tarvitsevan henkilön oikeustoimikelpoisuutta. Lisätietoa Suomi.fi-sivun oppaasta: Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -opas(siirryt toiseen palveluun).

Voiko viranomainen vedota määrärahojen loppumiseen omaishoidon tuen kielteisessä päätöksessä?

Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen ja hyvinvointialuekohtainen tukimuoto. Määrärahoja on voitu varata riittämättömästi tarpeeseen nähden, jos ne loppuvat kesken vuoden.

Sinänsä määrärahan loppuminen voi olla riittävä syy kielteiselle päätökselle, mutta jos myöntämiskriteerit täyttyvät, tulisi jatkossa (seuraavalla budjettikaudella) vähintään varata määrärahaa tiedettyä tarvetta vastaavasti. Omaishoitajan jonoon asettaminen (määrärahojen vapautumista odottamaan) on katsottava kielteiseksi päätökseksi (oikeusasiamiehen kanta).

Jos omaishoitaja saa kielteisen päätöksen määrärahojen riittämättömyyden vuoksi, kannattaa omaishoidon tuen hakemus uusia heti kalenterivuoden alussa.

Voiko omaishoidon tukea maksaa ulkomaille?

Voimassa olevien säännösten mukaan omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä ei ole se, että henkilö koko tuen myöntämisen ajan oleskelisi vain kotonaan.

Kunta voi maksaa hoitopalkkiota esimerkiksi siltä ajalta, kun hoidettava ja hoitaja ovat kesämökillä. Vastaavasti lyhyt ulkomaanmatka ei ole ollut palkkion maksamisen esteenä.

Omaishoidon tukeen ei sovelleta EU:n säännöksiä etuuksien maksamisesta ulkomaille (ETY-asetus 1408/71), vaan sosiaalipalveluna omaishoidon tuen myöntäminen ja suorittaminen ulkomaille määrittyy ensi sijassa sosiaalihuoltolain mukaan. Lain mukaan hyvinvointialueen on huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kunnassa kotipaikka. Jollei henkilöllä ole kotipaikkaa, pidetään häntä sen kunnan asukkaana, jossa hän oleskelee (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014).

Miten omaishoidon tukea verotetaan?

Omaishoidon tuki katsotaan ansiotuloksi ja sitä verotetaan tuloverotuksessa. Tuloverotus on progressiivista, eli veroprosentti nousee, kun omaishoitopalkkio tulee muiden tulojen päälle. Työssäkäyvän omaishoitajan puhdas kokonaistulo muodostuu työstä saatavasta ansiotulosta ja omaishoitopalkkiosta ilman erityisvähennyksiä.

Kun omaishoitaja on eläkkeellä, verotetaan eläkkeen ja omaishoitopalkkion yhteissummaa kokonaistulona. Eläkkeellä olevien henkilöiden verotusta lieventää hiukan eläketulovähennys, kun eläke ei ole kovin suuri.

Miksi omaishoidon tukea verotetaan? Professori Laura Kalliomaa-Puha ja ekonomisti Jussi Ahokas pohtivat Lähellä-lehdessä 2/2023(siirryt toiseen palveluun), mikä olisi omaishoitajalle paras ratkaisu.

Yrjö Mattilan Lähellä-lehteen 4/2018 kirjoittamasta tekstistä saat lisää tietoa omaishoidon palkkion verotuksesta. Lakimies: Omaishoito ja verotus

Erilaisista verovähennyksistä lisää tietoa taas saat Taloudellinen tuki -sivulta.

Mistä voin saada oikeudellista apua?

Oikeudellista apua voit kysyä esim.

Oikeusapu https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Oikeudellista apua voit kysyä myös esim.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, kantelun tekemistä koskeva oikeusasiamiehen yhteystiedot ohjaus oikeusasiamiehen yhteystiedot(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kehitysvammaisten tukiliitto,  Tukiliiton lakineuvonnan puhelinajat(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Heta (Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto ry) http://www.heta-liitto.fi/(siirryt toiseen palveluun)
Invalidiliitto, https://www.invalidiliitto.fi/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Kynnys ry Lakineuvonta vammaisuuteen tai sairauteen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Pelastakaa lapset ry lakimiespalvelu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Näkövammaisten keskusliitto, oikeusvalvojat(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Ilmaista lakineuvontaa kerran kuussa: useita paikkakuntia ympäri Suomea Asianajajaliiton asianajajapäivystys(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Omaishoitajaliiton ohjaus ja neuvonta(avautuu uuteen ikkunaan)
Takuusäätiön velkaneuvonta ja chat(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Suomessa ei ole asetettu ikärajaa sille, kuka voi saada oikeusapua. Näin ollen myös lapset ovat oikeutettuja oikeusapuun. Oikeusapu myönnetään hakijan tulojen, menojen ja elatusvelvollisuuden eli käyttövarojen perusteella. Hakijan käyttövarojen perusteella määräytyy, saako hakija oikeusapua ilmaiseksi vai omavastuuta vastaan. Alle 18-vuotiaiden lasten varallisuutta selvittäessä huomioon ei oteta huoltajien käyttövaroja.

Myös näistä voi olla apua:

STM: Omaishoidon tuki. Opas kuntien päättäjille (2005) (PDF)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Vammaispalvelujen käsikirja, THL (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Järjestöjen sosiaaliturvaopas(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Sosiaaliturvan tarkistuslista (PDF)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Läheisen muutto kodin ulkopuoliseen hoivaan(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (Omaisena edelleen yhdistyksen opas)