Tietoa omaishoidosta
Laki omaishoidon tuesta määrittelee omaishoitajan henkilöksi, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa.
Omaishoitajuuden voi mieltää kuitenkin paljon laajemmin, kuten Suomen omaishoidon verkosto: omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairauden, vamman tai muun erityisen hoivan tarpeen vuoksi ei selviydy arjestaan omatoimisesti.
Omaishoitoon liittyy aina sairauden tai vamman mukanaan tuoma elämänmuutos. Hoivasuhde voi kehittyä vähitellen läheisen avuntarpeen kasvaessa tai alkaa äkillisesti esimerkiksi sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen syntymän myötä.
Omaishoito koskettaa koko perhettä tai lähipiiriä. Omaishoitotilanteeseen on mahdollista saada tukea ja palveluita, jotka helpottavat arkea ja auttavat jaksamaan.
- Tietyissä sitovissa omaishoitotilanteissa on mahdollista hakea hyvinvointialueelta omaishoidon tukea(avautuu uuteen ikkunaan)
- Omaishoitajaliiton ja jäsenyhdistystemme(avautuu uuteen ikkunaan) toiminta on avointa kaikille
- Omaishoitajaliiton palveluopas(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) auttaa omaishoitajaa selvittämään, millaiset palvelut ja tuet voisivat helpottaa hänen elämäänsä
- Lisätietoa löydät sivuiltamme, mm. tunnista omaishoitotilanne(avautuu uuteen ikkunaan), erilaisia omaishoitotilanteita(avautuu uuteen ikkunaan) sekä tuet ja palvelut(avautuu uuteen ikkunaan)
Omaishoitajia on paljon
Läheistään auttavien suuresta joukosta Suomessa noin 350 000 henkilöä on pääasiallisessa vastuussa läheisensä huolenpidosta. He varmistavat avun tarvitsijan mahdollisuuden elää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Noin 51 000 sitovaa ja vaativaa omaishoidon tilannetta on virallistettu omaishoitosopimuksella omaishoitolain perusteella. (Sotkanet-tilastokanta, 2024).
n. 350 000 pääasiallista auttajaa
51 356 sopimusomaishoitajaa (v. 2024)
80% hoivasta läheisten vastuulla
Lähteet:
- Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018, Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi, STM(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
- Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Raportteja ja muistioita STM 2014(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
- Hoffmann, F. & Rodrigues, R. (2010). Informal Carers: Who Takes Care of Them? Policy Brief 4/2010. Vienna: European Centre.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Omaishoitajakysely 2024
Omaishoitajaliitto kartoitti keväällä 2024 omaishoitajien ja omaishoidettavien henkilöiden tuen tarpeita, palvelujen käyttöä ja kokemuksia niistä sekä omaishoidon vaikutuksia omaishoitajan koettuun terveyteen ja talouteen. Lisäksi kartoitettiin omaishoitajayhdistysten toimintoihin osallistumista. Kyselyyn vastasi 1 929 henkilöä.
Tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselyllä.
Kysely oli suunnattu kaikille, jotka pitävät säännöllisesti huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään. Kyselyyn toivottiin vastauksia myös sellaisilta omaishoitajilta, jotka eivät ole tehneet omaishoidon tuen sopimusta hyvinvointialueen kanssa.
Tiivistelmä
Raportissa ryhmitellään vastaajia sen mukaan, onko omaishoitajalla sopimus omaishoidon tuesta, ketä hän hoitaa ja millaisessa elämäntilanteessa hän on. Suurimmat vastaajaryhmät olivat vanhuuseläkkeellä puolisoaan hoitavat ja työelämään osallistuvat omaa lastaan hoitavat.
Hoiva oli useimmilla sitovaa eli hoitotehtäviä oli päivittäin, useita kertoja päivässä tai yhtäjaksoisesti ainakin valveilla ollessa. Monien sopimusomaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteutuneet toiveiden mukaisesti. Sopimusomaishoitajista 60 prosentilla oli pitämättä lakisääteisiä vapaita. Sosiaalihuoltolain mahdollistamia vapaita oli kyennyt pitämään vain neljä prosenttia sopimuksettomista omaishoitajista.
Moni omaishoitaja ei tiennyt, kuka hänen läheistään hoitaisi, jos hän itse olisi estynyt hoitamasta tätä esimerkiksi oman sairastumisensa vuoksi. Hoidettavan läheisen hoito- tai palvelusuunnitelmassa pitäisi olla kirjattuna toimet äkillisten tilanteiden varalta. Kirjaus puuttui kolmelta neljästä omaishoitajasta.
Tukea hoitotehtävään saatiin erityisesti perheenjäseniltä ja julkiselta sektorilta.
Hyvinvointialueiden omaishoitajien hoitotehtävää tukevat palvelut, kuten neuvonta ja ohjaus, hyvinvointi- ja terveystarkastukset sekä valmennus, eivät aina toteudu tarvittaessa. Kolmannes vastaajista ei ollut saanut hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tai valmennusta omaishoitotehtävään. Vain noin viidennes koki saaneensa riittävästi vapaata hoivatehtävästä. Noin joka neljäs toivoi kuntoutusta hoidettavalle, mutta hoidettava ei ollut sitä saanut.
Vastaajien kokemus on, että omaishoitajuus rasittaa omaishoitajien omaa terveyttä ja taloudellista tilannetta. Omaishoidon sitovuus sekä henkinen ja fyysinen kuormittavuus heikentävät omaishoitajan koettua terveyttä, ja vähentävät mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnista. Omaishoito heikentää erityisesti työikäisten omaishoitajien toimeentuloa. Osin syynä ovat vaikeudet työn ja omaishoidon yhteensovittamisessa. Moni on joutunut vähentämään työntekoa tai lopettamaan ansiotyön hoivatehtävänsä takia.
Omaishoitajakysely 2024 (PDF)(avautuu uuteen ikkunaan)(avautuu uuteen ikkunaan)
Omaishoito maailmalla
Tutustu liiton kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa Eurocarers-verkostossa ja International Alliance of Carer Organizations -verkostossa: liiton kansainvälinen vaikuttaminen(avautuu uuteen ikkunaan)
Omaishoitoon liittyviä tutkimuksia ja raportteja
Päivitetty 14.11.2025
