Siirry sisältöön
Ruostunut lukko ja voikukka.

Arjen turvallisuus

Turvallinen arki on pieniä tekoja ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisyä.

Koska teillä on viimeksi tarkastettu palovaroittimien toimivuus? Miten toimia sähkökatkoksen aikaan? Löytyykö kotoa riittävä kotivara? Turvallisuus on myös suojautumista esimerkiksi taloudelliselta hyväksikäytöltä tai tietoturvasta huolehtimista.

Tälle sivustolle kokoamme hyödyllistä tietoa arjen turvallisuudesta etenkin läheisestään huolehtivien tarpeet huomioiden. Omaishoitajaliiton vuoden 2023 teemana arjen turvallisuus näkyy ja kuuluu!

Lue alta kiinnostavimpia Lähellä-lehtiin kirjoitettuja juttuja arjen turvallisuudesta.

Arjen turvallisuus Lähellä-lehdissä

Lahella 1 2023 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Toiminnanjohtaja Sari Tervonen penää Arjen turvallisuutta omaishoitoon. Tervonen muistuttaa pääkirjoituksessaan, että omaishoidon turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat sekä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia että taloudellisia.

Lahella 1 2023 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Turvaa arkeen mobiilisovelluksen avulla -juttu kertoo, miten 112 Suomi -mobiilisovelluksen käyttöönotto helpottaa varautumista häiriö-, poikkeus- ja vaaratilanteisiin.

Lahella 1 2023 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Paras tapa lisätä paloturvallisuutta on varautuminen ja ennakointi. Erikoistutkija Tarja Ojala kertoo, miten kodeissa voidaan tehokkaimmin parantaa turvallisuutta ja mitä erityisasioita omaishoitoperheissä on huomioitava. Entä mitä apua omaishoitajille voi olla uusimmasta turvatekniikasta?

Lahella 1 2023 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Joka kodissa pitäisi pystyä hätätilanteessa olemaan Kolme vuorokautta eli 72 tuntia omillaan. Omaishoitoperheessä arki voi häiriintyä pienestäkin asiasta. Omaishoidossa onkin oleellista olla varautuneena ns. kaikkeen. Se tuo myös mielenrauhaa.

Lahella 1 2023 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Mitä jos omaishoitajalle sattuu jotain? Miten varautua yllättäviin tilanteisiin -jutussa kerrotaan, miten nimetään luottohenkilö, jolla on avain hoidettavan henkilön luo. Tai miten järjestetään omaishoidettavan tärkeimmät tiedot auttajia varten.

Lahella 1 2023 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Kaatumiset ja putoamiset kotona ovat kaikenikäisten yleisimpiä tapaturmia. Pysy tolpillasi! -juttu selvittää, miten niitä voi estää. Helsinkiläisessä senioritalossa asuva 83-vuotias Marja Mosander kertoo omasta havahtumisestaan asiaan.

Lahella 1 2023 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Kirjailija Kati Tervo kertoo kolumnissaan Onnistun, kuinka vakava sairastuminen muutti hänen suhtautumistaan arjen turvallisuuteen.

Lahella 3 2022 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Uusi teknologia tuo turvaa. Uudet teknologiset ratkaisut, kuten etäyhteydet, kulunvalvonta ja hälytysjärjestelmät helpottavat omaishoitajan ja ammattilaisten työtä sekä tuovat turvaa hoidettavalle. Kuusiolinna Terveyden ikäihmisten palvelujohtaja Kirsi Ylinen kertoo, että teknologisia ratkaisuja harkittaessa pohditaan aina niiden käytön eettisyyttä asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Esimerkiksi Tarja Nevala seuraa Alavudella asuvan Alzheimerin tautia sairastavan äitinsä vointia Helsingin kodistaan videopuhelimella.

Lahella 2 2021 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Huoli-ilmoitus on välittämistä. Ilmoituksen tarkoitus on varmistaa apu, vaikka ikääntynyt ei osaisi sitä itse pyytää.

Lahella 2 2021 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Omainen arjen turvallisuuden edistäjänä. Omaiset ja läheiset ovat päässeet mukaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaan Turvallisesti kaiken ikää: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030. Turvallista arkea kehitetään omaisjärjestöjen kanssa.

Lahella 2 2021 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Lakimies Yrjö Mattila kertoo omaishoitajien tapaturmavakuutuksesta. Kunnilla on velvollisuus ottaa sopimusomaishoitajille tapaturmavakuutus. Vakuutusyhtiö voi kuitenkin pitää omaishoitajan onnettomuutta kotitapaturmana, eikä suinkaan työtapaturmana, ellei ole tarkka tapaturmailmoitusta tehdessään.

Lahella 3 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Torjuttu aggressio voi purkautua väkivaltana. Omaishoitotilanteissa on riskitekijöitä, jotka voivat altistaa kaltoinkohtelulle. Omaishoitajien ja hoidettavien läheisten tukeminen sekä ilmiöstä puhuminen ennaltaehkäisevät kaltoinkohtelua. Tunne voimavarasi -hankkeen projektityöntekijä Henriikka Laurola sanoo, että kaltoinkohtelua voi olla sekä teko että tekemättä jättäminen eli laiminlyönti. Tunne voimavarasi -hanke auttaa ikääntyviä omaishoitajanaisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa.

Lahella 3 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Nollalinjalta apua. Maksuttomassa puhelinpalvelussa pääsee puhumaan kaltoinkohtelusta.

Lahella 3 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Riippuvuudet altistavat kaltoinkohtelulle. Riippuvuuden ja kaltoinkohtelun tunnustaminen sekä ongelmasta puhuminen ovat avaimia toipumiseen, sanoo päihdepsykiatrinen sairaanhoitaja Christa Ahonen Omaishoitajaliiton Kuppi nurin -hankkeesta.

Lahella 3 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Erityislapset kokevat muita useammin väkivaltaa. Tasa-arvoiset ja helposti saavutettavat palvelut voivat ehkäistä kaltoinkohtelua, arvioi erityistä tukea tarvitsevien lasten kohtaamasta väkivallasta väitellyt Tanja Koivula.

Lahella 3 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) ”Alkaa tulla tilaa korvien väliin”. Kolmen lapsen neuropsykiatriset häiriöt muokkasivat pitkään omaishoitajaäiti Katrin arkea. Lasten itsenäistyminen on nyt avannut omaa tilaa ja aikaa.

Lahella 3 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Huolestuttaako hoidettavan läheisesi päihteiden käyttö? Kuppi nurin -hankkeessa on tehty aiheesta opas omaishoitajille.

Lahella 3 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun)
Turvallinen lääkehoito on yhteistyön tulos. Lääkehoito onnistuu omaishoitajan, hoidettavan henkilön ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyöllä. Jutussa on myös lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista.

Lahella 3 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Avoimuus luo turvallisuutta. Asenteet voivat vaikeuttaa omaishoidosta puhumista. Puhumattomuuden uskotaan suojelevan itseä, sairastunutta tai lähipiiriä. Huolista puhuminen kuitenkin lieventää pelkoja ja helpottaa omaa oloa, selvittää Lupa puhua -hanke.

Lahella 2 2018 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Alkoholismista puhumiseen tarvitaan rohkeutta. Alkoholin haitallinen käyttö on edelleen vaiettu asia, ja alkoholistin omaishoitajalle saatetaan ehdottaa avioeroa. Kaijan omaishoiti väkivallalla uhkaavaa alkoholistimiestään.

Lahella 3 2018 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Lääkehoito tuo turvaa ja vaatii tarkkuutta. Omaishoitaja on hoidettavansa lääkityksen käytännön tuki ja turva arjessa. Joka viides kertoo olevansa huolissaan omaisen lääkehoidosta, kertoo geriatrian erikoislääkäri Laura Viikari.

Lähellä 1702 digi (epaper.fi)(siirryt toiseen palveluun) 2/2017 Kuppi nurin -hanke selvittää päihdeongelmia omaishoidossa. Alkoholia runsaasti käyttävillä hoidettavilla oli muita enemmän sanallista aggressiivisuutta, sosiaalisesti poikkeavaa käyttäytymistä, kaatuilua sekä hoivan ja avun vastustelua, selviää dosentti Anni Vilkon tutkimuksessa. Kuppi nurin -hanke kerää ja jakaa tietoa 2017–2020.

Lahella 1704 digi (epaper.fi)(siirryt toiseen palveluun) 4/2017 Sopimusomaishoitajan vastuusta ei ennakkotapauksia. Lakimies Yrjö Mattilan tulkinnan mukaan kunta on omaishoitajan ”työnantajana” vastuussa ja korvausvelvollinen vahingoista, jotka ovat sattuneet sopimusomaishoitajan tai sijaishoitajan hoitotyössä sattuneista virheistä.

LAH1602 digi (epaper.fi)(siirryt toiseen palveluun) 2/2016 Pysythän pystyssä? Kaatumiset aiheuttavat vammoja ja pelkoa, joka rajoittaa toiminta- ja liikkumiskykyä. Kaatumisia voi itse ehkäistä.

LAH1602 digi (epaper.fi)(siirryt toiseen palveluun) 2/2016 Vältä kesäripuli. Ruokamyrkytys on huonon hygienian ja pilaantuneen ruoan välityksellä tarttuva tauti.

LAH1603 digi (epaper.fi)(siirryt toiseen palveluun) 3/2016 Vaara vaanii kotona. Suomessa sattuu vuosittain yli miljoona tapaturmaa, joista kaksi kolmasosaa kodeissa tai vapaa-ajalla. Suurin osa vahingoista olisi omilla toimilla ehkäistävissä.

LAH1603 digi (epaper.fi)(siirryt toiseen palveluun) 3/2016 Ennakointi ehkäisee tapaturmia. Vaaratilanteisiin varautuminen lisää sekä omaishoitajan että hoidettavand turvallisuutta.

LAH1604 digi (epaper.fi)(siirryt toiseen palveluun) 4/2016 Omaishoitajan päihteiden käyttö näkyy laiminlyönteinä. Omaishoitajan päihteiden käyttö on ongelma, jos hän ei pysty huolehtimaan itsestään eikä hoidettavastaan tai käyttö aiheuttaa hoidettavalle turvattomuutta.

LAH1604 digi (epaper.fi)(siirryt toiseen palveluun) 4/2016 Hoidettavan päihdeongelma kuormittaa hoitajaa. Kriisisuunnitelman voi tehdä hoidettavan päihdeongelman kärjistymisen varalta.

Erityisryhmien asumisturvallisuudesta on koottu tietoa Suomen pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) sivuille.