Siirry sisältöön
paperiset ihmishahmot ketjussa.

Omaishoidon tuen hakeminen ja sopimus

Omaishoidon tukea haetaan hyvinvointialueen sotekeskuksesta, josta tehdään kotikäynti tuen tarpeen arvioimiseksi (31.12.22 asti haetaan kunnalta).

Tältä sivulta löydät tietoa otsikoiden alta:

Omaishoidon tuen hakeminen

Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan hyvinvointialue (kotikunta), Omaishoitolaki 11 §(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Tuki ei ole ns. subjektiivinen eli ehdoton oikeus. Omaishoidon tukeen varatut määrärahat, tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkiot sekä toimintaohjeet vaihtelevat hyvinvointialueittain.

Omaishoidon tukiasioita hoitaa hyvinvointialueen omaishoitokeskus, kotipalveluohjaaja tai vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Verkossa yhteystiedot löytyvät hakusanoilla: omaishoito + hyvinvointialue (kotikunta).

Omaishoidon tuen hakemuksen voi alueesta riippuen täyttää esimerkiksi verkossa, pyytää lomakkeen kotiin tai hakea sotekeskuksesta.

Hakemukseen kannattaa kirjata mahdollisimman tarkasti ne asiat, joissa hoidettava tarvitsee omaishoitajan apua. Kun hakemus on tehty ja lähetetty verkossa tai postitse, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Mitä teen, kun puhelimessa sanottiin, etten saa vielä omaishoidon tukea eikä sitä kannata hakea. Hoidan kuitenkin paljon, enkä voi jättää häntä yksin? Omaishoidon tukea voi hakea aina, jos auttaa läheistään paljon. Hakemuksen saa pyytämällä tai verkosta tulostamalla. Omaishoidon palveluohjaaja tekee kotikäynnin ja kokonaisarvion. Keskutelussa saa tietoa ja palveluohjausta muihin palveluihin, jos omaishoidon tuki ei ole vielä ajankohtainen.

Voiko saada omaishoidon tukea, kun ei asu samassa osoitteessa? Omaishoidon tuki edellyttää hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Hoidon suuri sitovuus tarkoittaa, että apua tarvitaan päivittäin ja jatkuvasti. Näin kriteerit usein rajaavat kaukana toisistaan asuvat tuen ulkopuolelle. Samassa pihapiirissä, lähellä asuvat saavat tuen helpommin. Osassa hyvinvointialueita on otettu käyttöön myös näissä tilanteissa ennakoiva tukiluokka, joka ei ole omaishoidon tuki, vaan lähinnä korvaus.

Aina voi hakea omaishoidon tukea, sitä voidaan myöntää useiden kilometrien päässäkin toisistaan asuville. Hoidettava voi myös muuttaa asumaan omaishoitajan luo ja saada omaishoidon tuen kotipaikkansa hyvinvointialueelta.

Omainen kotiutuu sairaalasta vammautuneena, onko pakko alkaa sopimusomaishoitajaksi?Ketään ei voida pakottaa omaishoitajaksi. Perustuslain 19§(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja 6 § on todettu yhdenvertaisuus lain edessä. Lisäksi omaishoitolain mukaan omaishoitajan tulee olla valmis vastaamaan hoivasta.

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Hyvinvointialue/kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos Omaishoitolaki, 3 §(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun):

  1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
  2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
  3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
  4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
  5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja
  6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Palvelutarpeen arviointi

Hyvinvointialue myöntää omaishoidon tukea palvelutarpeen arvioinnin perusteella ja alueen omaishoidon toimintaohjeen myöntämisperusteiden mukaisesti. Arvioinnin tekee omaishoidon palveluohjaaja yhdessä asiakkaan kanssa kotikäynnillä. Asiakkaan näkemys otetaan huomioon, sekä hoidettavaa että omaishoitajaa kuullaan.

Omaishoidon tuki määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Usein omaishoidon toimintaohjeissa on määritelty minimikestoksi muutama kuukausi.

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja päätös saatava ilman aiheetonta viivytystä. Asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös viimeistään kolmen kuukauden kuluessa.

Ylintä Kelan hoitotukea saavien ja 75 vuotta täyttäneiden sekä erityistä tukea saavien lasten palveluntarpeen arviointi on aloitettava 7:ntenä arkipäivänä.

Omaisen ja omaishoitajan on hyvä varautua palvelutarpeen arviointia varten tekemällä etukäteen tehtävälistaa hoivasta, sen vaativuudesta ja sitovuudesta. Parhaaseen tulokseen yleensä pääsee, jos jo kotikäynnillä asiakkaan ja arvioivan työntekijän näkemykset ovat yhteneväiset. Tähän kannattaa pyrkiä ja esittää omia näkemyksiä, toivomuksia sekä perusteluja ja kysyä työntekijän arvioita myös niihin, jotta voi perustella vielä lisää.

Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään erilaisia mittareja, joilla pisteytetään palvelun tarvetta, esimerkiksi Toimintakykymittarit vammaispalvelussa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun); Iäkkäiden toimintakyvyn mittaaminen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kotikäynnillä voi olla joskus vaikea esittää kaikkea omaishoitoon liittyvää kokemusta tai tietoa. Omaishoitaja voi aina pyytää kotikäynnin työntekijältä saada käydä toimistolla keskustelemassa tai soittaa vielä erikseen.

Joskus hakemukseen pyydetään C-lausuntoa tai muuta vastaavaa lääkärinlausuntoa. Myös hoitajan terveydestä saatetaan pyytää lääkärinlausuntoa. Ne voi toimittaa jälkikäteen, kun laittaa hakemukseen tiedon siitä.

Omaishoitosopimus

Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja hyvinvointialueen (kunnan) välillä sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan ja pitääkin tarvittaessa tarkistaa.

Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin:  

  • hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta
  • oikeudesta vapaapäiviin; 2 vai 3 lakisääteistä vapaapäivää kalenterikuukaudessa
  • vapaan järjestämisestä ja järjestämistavasta
  • määräaikaisen sopimuksen kestosta, jos ei toistaiseksi voimassa (normaali)
  • hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitolaki 8§(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Palkkio ja palvelut määritellään hoito- ja palvelusuunnitelmassa, joka liitetään omaishoitosopimukseen. Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma(siirryt toiseen palveluun).

Hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee liittää tiedot omaishoitolain(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta.

Lisäksi tulee kirjata ainakin:

  • omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö
  • muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö
  • omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö
  • miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 

Omaishoidon hoitopalkkio

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on aina vähintään 423,61 euroa (vuonna 2022), jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.

Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta.

Hoitopalkkiota ei voida alentaa,jos hoidettava on keskimäärin 7 tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. Hoitopalkkiota ei myöskään voida alentaa, vaikka hoidettava viettäisi keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia kodin ulkopuolella, jos hoidon ja huolenpidon tarve kotona on vähäistä suurempaa. Omaishoidon tuki, opas kuntien päättäjille.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Hyvinvointialueet (kunnat) päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumäärästä ja myöntämisen kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.

Raskaan siirtymävaiheen palkkio

Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla, kun hoidettava on:

  • saattohoidossa kotonaan
  • toipuuu vakavasta onnettomuudesta tai
  • siirtyy hoitomuodosta toiseen esimerkiksi sairaalasta kotiin paljon apua ja tukea tarvitsevana.

Jos omaishoitaja on tällöin lyhytaikaisesti estynyt tekemästä ansiotyötään tai omaa työtään, voi hänellä olla oikeus siirtymävaiheen palkkioon.

Palkkio on vähintään 847,22 euroa kuukaudessa (2022) edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta:

Säädettyä määrää pienempi hoitopalkkio

Hoitopalkkio voidaan sopia alinta säädettyä määrää pienemmäksi, jos:

  •  hoidon sitovuus on vähäisempää ja omaishoitaja ei ole yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä (omaishoitolain 4 §:n 1 mom.) tai
  • siihen on hoitajan esittämä erityinen syy tai toive, esimerkiksi verotuksen progressiivisuus.

Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §(siirryt toiseen palveluun) tarkoitetulla palkkakertoimella Omaishoitolaki (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)6 §.

Omaishoitoa tukevat palvelut

Hyvinvointialueen (kunnan) on tarvittaessa järjestettävä sopimusomaishoitajalle valmennusta, koulutusta, hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä omaishoitajan hyvinvointia ja hoitotehtävää tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja Omaishoitolaki 3 a §(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Omaishoitajalle:

  • Omaishoitajan valmennuksen tavoitteena on tukea omaishoitajuutta ja siinä tarvittavia valmiuksia omaishoitajana toimimisessa.
  • Omaishoitajan hoitotehtävää tukevan koulutuksen tavoitteena on tukea omaishoitajan osaamisen kehittämistä ja valmiuksien ylläpitämistä omaishoitosuhteen aikana. Koulutus voi liittyä esimerkiksi erilaisten apuvälineiden käyttöön, ergonomisten työasentojen opettamiseen, haasteellisista tilanteista selviytymiseen tai esim. muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja vammaisten lasten omaishoidon erityiskysymyksiin.
  • Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan omaishoitajan hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 5 §).

Hoidettavalle:

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Esimerkiksi:

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja  asiakasmaksulain(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaisesti. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja esimerkiksi kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta.

Hyvinvointialue voi kohtuullistaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksujen perimisestä. Palveluja varten voi saada myös palveluseteleitä.

Sopimusomaishoitajan velvollisuudet

Omaishoidon tuen saamiseen liittyy ehtoja. Omaisen tai läheisen on oltava halukas toimimaan omaishoitajana. Hoitajan terveyden, toimintakyvyn ja voimavarojen tulee vastata omaishoidon asettamia vaatimuksia. Omaishoitajalla on velvollisuus hoitaa omaishoitajan tehtävä. Sitoumuksen laajuus kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, eli omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö.    

Omaishoitajalla on velvollisuus pitää itsestä hoitajana huolta, ja tarvittaessa hakea apua. Lisäksi hänen täytyy ilmoittaa, jos hoitosuhteessa tapahtuu muutoksia.  Sosiaalihuollon asiakkaana on myös velvollisuus antaa sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa tarvittavat tiedot.    

Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja sopimuksen päättyminen

Hyvinvointialue (kunta) voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopimus voidaan purkaa välittömästi Omaishoitolaki 9 §(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua.

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä omaishoitajan vahingoksi, on mitätön.

Katkeaako omaishoidon tuki, jos asumme ulkomailla kuukauden, minä ja hoidettavani?Sosiaalihuoltolaissa tai hallituksen esityksessä ei ole tarkennettu, minkä pituinen ulkomailla olo on peruste katkaista tuki. Usein omaishoidon toimintaohjeissa on 3 kk oleskelu ulkomailla vielä ok.

Omaishoitajan eläketurva

Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/ 2001)(siirryt toiseen palveluun) tarkoittamassa työsuhteessa hyvinvointialueeseen (kuntaan), hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan, omaishoitolaki 10 §.

Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003)(siirryt toiseen palveluun). Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos omaishoitaja on sopimusta tehdessään alle 68-vuotias. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä.

Tarkempia tietoja ennen vuotta 1940 syntyneiden eläkkeistä sekä muista omaishoitajan eläkettä koskevista kysymyksistä saa Kuntien eläkevakuutuksen eläkeneuvonnasta, puh. 020 614 2837 sekä Omat eläketietosi -palvelusta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja Keva Eläkeneuvoja Facebookissa: www.facebook.com/kevaelakeneuvoja.

Sopimusomaishoitajan tapaturmavakuutus

Hyvinvointialueen (kunnan) on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus sopimusomaishoitajalle työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 §:n(siirryt toiseen palveluun) 1 momentin mukaisesti.

Omaishoitajaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä, ja kuntaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työnantajasta.

Poiketen siitä, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 71–78 §:ssä säädetään, vuosityöansiona käytetään tämän lain 5 §:n mukaisen hoitopalkkion määrää vuodessa. Poiketen siitä, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 58 ja 59 §:ssä säädetään, päiväraha on 1/360 vuosityöansiosta(30.12.2015/1646)(siirryt toiseen palveluun)