Omaishoidon tuen hakeminen

Omaishoidon tuen asioita hoitaa hyvinvointialueen sotekeskus. Hyvinvointialueiden yhteystietoja on koottu sivulle Omaishoidon tuen toimintaohjeet hyvinvointialueittain(avautuu uuteen ikkunaan). Omaishoidon tuen hakemuksen voi alueesta riippuen täyttää esimerkiksi verkossa, pyytää lomakkeen kotiin tai hakea sotekeskuksesta.

Hakemukseen kannattaa kirjata mahdollisimman tarkasti ne asiat, joissa hoidettava tarvitsee omaishoitajan apua. Kun hakemus on tehty ja lähetetty verkossa tai postitse, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea, jos Omaishoitolaki, 3 §(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun):

1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja
6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Puhelimessa sanottiin, etten saa vielä omaishoidon tukea, eikä sitä kannata hakea. Hoidan häntä kuitenkin paljon, enkä voi jättää yksin, mitä teen? Omaishoidon tukea voi hakea aina, jos auttaa läheistään paljon. Hakemuksen saa pyytämällä tai verkosta tulostamalla. Omaishoidon palveluohjaaja tekee kotikäynnin ja kokonaisarvion. Keskustelussa saa tietoa ja palveluohjausta muihin palveluihin, jos omaishoidon tuki ei ole vielä ajankohtainen.

Voiko saada omaishoidon tukea, kun ei asu samassa osoitteessa? Omaishoidon tuki edellyttää hoidon sitovuutta ja vaativuutta. Hoidon suuri sitovuus tarkoittaa, että apua tarvitaan päivittäin ja jatkuvasti. Näin kriteerit usein rajaavat kaukana toisistaan asuvat tuen ulkopuolelle. Samassa pihapiirissä tai muuten lähellä asuvat saavat tuen helpommin.

Aina voi kuitenkin hakea omaishoidon tukea, sitä voidaan myöntää useiden kilometrien päässäkin toisistaan asuville. Hoidettava voi myös muuttaa asumaan omaishoitajan luo ja saada omaishoidon tuen kotipaikkansa hyvinvointialueelta.

Omainen kotiutuu sairaalasta vammautuneena, onko pakko alkaa sopimusomaishoitajaksi? Ketään ei voida pakottaa omaishoitajaksi. Perustuslain 19§(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja 6 § on todettu yhdenvertaisuus lain edessä. Lisäksi omaishoitolain mukaan omaishoitajan tulee olla valmis vastaamaan hoivasta.

Omaishoidon tuki määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Usein omaishoidon toimintaohjeissa on määritelty minimikestoksi muutama kuukausi.

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja päätös saatava ilman aiheetonta viivytystä. Ylintä Kelan hoitotukea saavien ja 75 vuotta täyttäneiden sekä erityistä tukea saavien lasten palveluntarpeen arviointi on aloitettava 7:ntenä arkipäivänä. Palvelutarpeen arvioinnissa käytetään erilaisia mittareja, joilla pisteytetään palvelun tarvetta, esimerkiksi Toimintakykymittarit vammaispalvelussa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun); Iäkkäiden toimintakyvyn mittaaminen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Joskus hakemukseen pyydetään C-lausuntoa tai muuta vastaavaa lääkärinlausuntoa. Myös hoitajan terveydestä saatetaan pyytää lääkärinlausuntoa. Ne voi toimittaa jälkikäteen, kun laittaa hakemukseen tiedon siitä.

Omaisen ja omaishoitajan on hyvä varautua palvelutarpeen arviointia varten tekemällä etukäteen tehtävälistaa hoivasta, sen vaativuudesta ja sitovuudesta. Parhaaseen tulokseen yleensä pääsee, jos jo kotikäynnillä asiakkaan ja arvioivan työntekijän näkemykset ovat yhteneväiset. Tähän kannattaa pyrkiä ja esittää omia näkemyksiä, toivomuksia sekä perusteluja ja kysyä työntekijän arvioita myös niihin, jotta voi perustella vielä lisää.

Asiakkaalla on oikeus tehdä muutoksenhaku päätökseen. Ohjeet muutoksenhaun tekemiseen löytyvät päätöksestä. Lisätietoa löydät sivulta Muutoksenhaku omaishoidon tuen päätökseen(avautuu uuteen ikkunaan).

Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin:  

• hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta
• oikeudesta vapaapäiviin; 2 vai 3 lakisääteistä vapaapäivää kalenterikuukaudessa
• vapaan järjestämisestä ja järjestämistavasta
• määräaikaisen sopimuksen kestosta, jos ei toistaiseksi voimassa (normaali)
• hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Omaishoitolaki 8§(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Aina omaishoidon tuen sopimus ei ole oikea ratkaisu. Voit lukea lisää tiiviistä tietopaketista Lähellä-lehdestä 1/2025(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Lisäksi tulostettava pdf-tekstiversio löytyy tästä.(avautuu uuteen ikkunaan)

Hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee liittää tiedot omaishoitolain(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta.

Lisäksi tulee kirjata ainakin:

• omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö
• muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö
• omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö
• miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. 

Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta.

Hoitopalkkiota ei voida alentaa, jos hoidettava on keskimäärin 7 tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. Hoitopalkkiota ei myöskään voida alentaa, vaikka hoidettava viettäisi keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia kodin ulkopuolella, jos hoidon ja huolenpidon tarve kotona on vähäistä suurempaa. Lisätietoa Omaishoidon tuki, opas kuntien päättäjille.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Hyvinvointialueet päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumäärästä ja myöntämisen kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa. Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tarkoitetulla palkkakertoimella Omaishoitolaki (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)6 §.

Raskaan siirtymävaiheen palkkio

Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla, kun hoidettava on esimerkiksi saattohoidossa kotonaan, toipuu vakavasta onnettomuudesta tai siirtyy hoitomuodosta toiseen esimerkiksi sairaalasta kotiin ja tarvitsee runsaasti apua.

Jos omaishoitaja on tällöin lyhytaikaisesti estynyt tekemästä ansiotyötään tai omaa työtään, voi hänellä olla oikeus siirtymävaiheen palkkioon. Palkkio on vähintään 944,31 euroa kuukaudessa (2025) edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta mm. vähäistä suurempia työtuloja.

Säädettyä määrää pienempi hoitopalkkio

Hoitopalkkio voidaan sopia alinta säädettyä määrää pienemmäksi, jos hoidon sitovuus on vähäisempää ja omaishoitaja ei ole yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, jolloin hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä (omaishoitolain 4 §:n 1 mom.).

Pienempään hoitopalkkioon voi olla myös hoitajan esittämä erityinen syy tai toive, esimerkiksi verotuksen progressiivisuus.

Omaishoitajalle:

• Omaishoitajan valmennuksen tavoitteena on tukea omaishoitajuutta ja siinä tarvittavia valmiuksia omaishoitajana toimimisessa.
• Omaishoitajan hoitotehtävää tukevan koulutuksen tavoitteena on tukea omaishoitajan osaamisen kehittämistä ja valmiuksien ylläpitämistä omaishoitosuhteen aikana. Koulutus voi liittyä esimerkiksi erilaisten apuvälineiden käyttöön, ergonomisten työasentojen opettamiseen, haasteellisista tilanteista selviytymiseen tai esim. muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja vammaisten lasten omaishoidon erityiskysymyksiin.
• Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan omaishoitajan hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 5 §).

Hoidettavalle:

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Näitä voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut kuten ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu, henkilökohtainen apu, apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito sekä muut terveydenhuollon palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja  asiakasmaksulain(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaisesti. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja esimerkiksi kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta.

Hyvinvointialue voi kohtuullistaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksujen perimisestä. Palveluja varten voi saada myös palveluseteleitä.

Omaishoitajalla on velvollisuus hoitaa omaishoitajan tehtävä. Sitoumuksen laajuus kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan, eli omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö.    

Omaishoitajalla on velvollisuus pitää itsestä hoitajana huolta, ja tarvittaessa hakea apua. Lisäksi hänen täytyy ilmoittaa, jos hoitosuhteessa tapahtuu muutoksia.  Sosiaalihuollon asiakkaana on myös velvollisuus antaa sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa tarvittavat tiedot.

Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä omaishoitajan vahingoksi, on mitätön.

Omaishoidon tuki ja ulkomailla oleskelu

Sosiaalihuoltolaissa tai hallituksen esityksessä ei ole tarkennettu, minkä pituinen ulkomailla olo on peruste katkaista tuki. Usein omaishoidon toimintaohjeissa on kolmen kuukauden oleskelu ulkomailla ei vaikuta vielä omaishoidon tukeen.

Ennen vuotta 1958 syntyneillä eläkettä kertyy 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun saakka ja vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuoden iän täyttämiskuukauden
loppuun saakka.

Omaishoitajana voi toimia myös sen jälkeen, kun on saavuttanut eläkkeen kertymisen yläikärajan. Tämän jälkeen maksettavista hoitopalkkioista ei peritä työeläkemaksua eikä niistä kerry eläkettä.

Lisätietoa KEVA:n omaishoitajien eläketurvasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Tapaturman jälkeen omaishoitajan on käytävä lääkärin vastaanotolla viivytyksettä ja ilmoitettava tapaturmasta mahdollisimman pian omaishoidon palveluohjaajalle. Vahinkoilmoitukseen kuvattu selvitys on ratkaisevan tärkeä myönteisen päätöksen saamiseksi. Siksi tapahtuneesta on tehtävä tarkka ja huolellinen selvitys. Omaishoidon palkkion suuruus vaikuttaa tapaturmakorvauksen suuruuteen.