Aikaisempi vaalivaikuttaminen

1. Omaishoitajien työsuojelu
   Omaishoito ei ole työsuhteessa tehtävää ansiotyötä. Tulisiko kuitenkin työsuojelu ulottaa myös omaishoitajien ja sitovassa tilanteessa olevien läheishoitajien turvaksi?
   
   Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä.
   
   Kommentti: Omaishoidon tiiviissä hoitosuhteessa riskit voivat liittyä niin psykososiaaliseen kuormitukseen, väkivaltaan, tapaturmiin tai yleiseen turvallisuudentunteen puutteeseen. On selvää, että työsuojelun – työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistäminen – tulee koskea vahvemmin myös omaishoitajia. Tämä liittyy myös laajempaan, ei-työsuhteisen työn parantamista koskevaan keskusteluun.
   
2. Hoivan ja työssäkäynnin tasapaino
   Kompensoitu vapaa työstä omaisen tarvitseman hoidon vuoksi tulisi olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä
   
   Kommentti: On erittäin yleistä ja yhä yleisempää, että omaishoitaja yhdistää työssäkäynnin läheisensä hoitamiseen – siinä on tärkeää tukea hoitamista kompensoimalla tulonmenetyksiä. Omaishoitajan on vaikeaa pitää huolta läheisestään, mikäli ei itse voi hyvin ja toisaalta vapaa mahdollistaa parempaa hoitoa. Kannatan nykyisten lakisääteisten vapaapäivien määrän kasvattamista, aivan erityisesti saattohoidossa.
   
3. Omaishoito-ohjelma
   Omaishoidon ohjelma tarvitaan EU:hun sekä komission kehotuksesta jokaiseen jäsenvaltioon.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä
   
   Kommentti: Eurooppa on vanhenevan väestön maanosa, ja kannatan erittäin lämpimästi läheisiään hoitavien ihmisten aseman parantamista sekä yhdenmukaistamista tukevaa EU-tason ohjausta.

1. Omaishoitajien työsuojelu
   Omaishoito ei ole työsuhteessa tehtävää ansiotyötä. Tulisiko kuitenkin työsuojelu ulottaa myös omaishoitajien ja sitovassa tilanteessa olevien läheishoitajien turvaksi?
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä.
   
   Kommentti: Pitää muistaa, että omaishoitajat säästävät yhteiskunnille valtavia summia sitoutuessaan hoitamaan omaisiaan. Tilanteet saattavat olla hyvinkin kuormittavia niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Omaishoitosuhteiden kirjo on laaja mutta hyvin tyypillistä on, että ikäihminen hoitaa toista ikäihmistä. Tällöin hoitaja saattaa hoidettavan kunnon mukaan altistua erilaisille rasitus- ja muille vammoille liikutellessaan ja siirrellessään hoidettavaa. Ei myöskään pidä unohtaa, että monet muistisairaudet muuttavat hoidettavan persoonallisuutta ja saattavat johtaa jopa väkivaltaisiin tekoihin. Monet omaishoitajat ovat jaksamisen äärirajoilla. Olisi yhteiskunnan etu, että työsuojelun kautta riskit kyettäisiin ennakoimaan ja puuttumaan niihin varhaisessa vaiheessa.
   
2. Hoivan ja työssäkäynnin tasapaino
   Kompensoitu vapaa työstä omaisen tarvitseman hoidon vuoksi tulisi olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä.
   
   Kommentti: Vuonna 2022 Suomen työsopimuslakiin lisätty viiden päivän palkaton vapaa omaisen tarvitseman hoidon vuoksi on oikean suuntainen, mutta riittämätön varsinkin saattohoitotilanteissa. Työelämässä mukana olevia omaishoitajia sekä viikonloppuisin pitkienkin ajomatkojen päässä iäkkäitä vanhempiaan hoitavia etäomaishoitajia on kasvava määrä väestön ikääntyessä. Työn ja hoivan yhdistäminen voi olla erittäin kuormittavaa ja siksi näiden yhteensovittamiseen erilaisin työelämän joustoin on syytä kiinnittää huomiota. Valitettavasti kaikki työpaikat tai työtehtävät eivät jousta, siksi tarvitaan lainsäädäntöä. Omaishoitovapaassa työntekijän on mahdollista saada viisi palkatonta päivää kalenterivuoden aikana tilanteissa, joissa omainen tai perheenjäsen on vakavasti sairas ja tarvitsee kiireellistä apua tai tukea. Nämä viisi päivää eivät kuitenkaan aina riitä ja oikeutta tulee laajentaa koskemaan kaikkia tosiasiallisia omaishoitotilanteita, sillä esimerkiksi monet viranomais- ja lääkäriasioinnit edellyttävät asioimista arkipäivänä virka-aikana. Lisäksi työpäivän aikainen ansionmenetys olisi perusteltua hyvittää.
   
3. Omaishoito-ohjelma
   Omaishoidon ohjelma tarvitaan EU:hun sekä komission kehotuksesta jokaiseen jäsenvaltioon.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä.
   
   Kommentti: Tällainen omaishoito-ohjelma on tarpeen, jotta jokaisessa jäsenvaltiossa ymmärretään omaishoidon merkitys sekä määritellään omaishoitajuuden kriteerit, oikeudet ja velvollisuudet. Ohjelmassa tulee myös määritellä, mistä ja miten omaishoitaja saa apua, tukea ja palveluita sekä terveystarkastuksia ja tarvittaessa kuntoutusta.

1. Omaishoitajien työsuojelu
   Omaishoito ei ole työsuhteessa tehtävää ansiotyötä. Tulisiko kuitenkin työsuojelu ulottaa myös omaishoitajien ja sitovassa tilanteessa olevien läheishoitajien turvaksi?
   
   Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä.
   
   Kommentti: Vaikka tämä on kansallista lainsäädäntöä, on työsuojelu osa ihmisoikeuksia, joiden puolesta myös EU-lainsäädäntöä tehdään. Omaishoitajien joukko on kasvava, ja heidän jaksamiseensa on panostettava.
   
2. Hoivan ja työssäkäynnin tasapaino
   Kompensoitu vapaa työstä omaisen tarvitseman hoidon vuoksi tulisi olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä
   
   Kommentti: Omaishoitajan taakkaa pitää keventää myös työssäkäyvien osalta. Myös työnantajalle on kompensoitava tämä panostus, sillä pitkällä aikavälillä se tuottaa parempaa, inhimillisempää hoivaa, jolla on yhteiskunnalle pienempi hintalappu.
   
3. Omaishoito-ohjelma
   Omaishoidon ohjelma tarvitaan EU:hun sekä komission kehotuksesta jokaiseen jäsenvaltioon.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä
   
   Kommentti: Ohjelman laatiminen saattaisi omaishoidon piirissä toimivat tahot yhteen miettimään parhaimpia mahdollisia ratkaisuja ja myös jakamaan parhaita käytanteitä koko EU:n alueelle.

1. Omaishoitajien työsuojelu
   Omaishoito ei ole työsuhteessa tehtävää ansiotyötä. Tulisiko kuitenkin työsuojelu ulottaa myös omaishoitajien ja sitovassa tilanteessa olevien läheishoitajien turvaksi?
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä.
   
   Kommentti: Omaishoitajien työpanos tässä yhteiskunnassa on taloudellisesti ja toiminnallisesti niin merkittävä, että työsuojelun ulottaminen heihin on edes pieni vastaantulo yhteiskunnalta. Toimii samalla myös ennaltaehkäisevänä toimena, koska jos omaishoitaja sairastuu tai vammautuu tekemänsä hoivatyön aikana, niin meillä onkin käsissä kaksi hoidettavaa yhden sijasta.
   
2. Hoivan ja työssäkäynnin tasapaino
   Kompensoitu vapaa työstä omaisen tarvitseman hoidon vuoksi tulisi olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä
   
   Kommentti: Kompensoitu vapaa mahdollistaa paremman osallistumisen omaisen hoitamiseen. Mikä omalta osaltaan erityisesti saattohoitotilanteessa voi vähentää jatkossa tarvetta surutyöhön liittyviin pidempiin sairauslomiin, kun on saatu olla omaisen apuna ja tukena viimeiset ajat.
   
3. Omaishoito-ohjelma
   Omaishoidon ohjelma tarvitaan EU:hun sekä komission kehotuksesta jokaiseen jäsenvaltioon.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä

1. Omaishoitajien työsuojelu
   Omaishoito ei ole työsuhteessa tehtävää ansiotyötä. Tulisiko kuitenkin työsuojelu ulottaa myös omaishoitajien ja sitovassa tilanteessa olevien läheishoitajien turvaksi?
   
   Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä.
   
   Kommentti: Sellaisenaan kaikki sääntely ei sovi, mutta perusajatuksena ehdottomasti työsuojelu olisi saatava myös omaishoitoon.
   
2. Hoivan ja työssäkäynnin tasapaino
   Kompensoitu vapaa työstä omaisen tarvitseman hoidon vuoksi tulisi olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä
   
3. Omaishoito-ohjelma
   Omaishoidon ohjelma tarvitaan EU:hun sekä komission kehotuksesta jokaiseen jäsenvaltioon.
   
   Vastaus: Täysin samaa mieltä

Omaishoitajaliiton vaalitavoitteet

Omaishoitajaliitto on julkaissut tavoitteensa tämän kevään eduskuntavaaleissa. Tärkeimpinä vaatimuksina on työikäisten omaishoitajien aseman parantaminen, omaishoidon tuen kehittäminen sekä omaishoitajayhdistysten toiminnan turvaaminen.

Me kysyimme puolueilta

Omaishoitajaliitto kysyi yhdeksän eduskuntapuolueen kantoja omaishoidon kehittämiseen. Lue alta miten puolueet vastasivat Omaishoitajaliiton kysymyksiin!

Kysyimme yhdeksältä eduskuntapuolueelta näkemyksiä kolmeen kysymykseen alkuvuodesta 2023:

1. Työsopimuslaki vaatii korjausta: omaishoitovapaa on pidennettävä vähintään 10 vuorokauteen vuodessa ja vapaan aiheuttamiin ansionmenetyksiin on järjestettävä riittävä korvaus. Miten puolueenne muuttaisi työsopimuslakia omaishoitajia paremmin tukevaksi?  
2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ehdotus omaishoidon tuen kansallisista kriteereistä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tulisi muuttaa lakitasoiseksi. Lisäksi Omaishoitajaliitto esittää, että palkkiotasoja pitäisi korottaa 600, 800 ja vähintään 1200 euroon kuukaudessa. Myös omaishoidon tuen saajien palveluiden kokonaisuutta tulee kehittää määrätietoisesti: tarvitaan lain soveltamisohjeisiin tarkennuksia palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Miten puolueenne kehittäisi omaishoidon tukea, jota määritellään laissa omaishoidon tuesta?
3. Suomeen tarvitaan laaja kansallinen poikkihallinnollinen omaishoito-ohjelma. Olisiko puolueenne valmis laatimaan ja toimeenpanemaan poikkihallinnollisen omaishoito-ohjelman tulevalla hallituskaudella?  

Omaishoito koskettaa jokaista -podcast

Uusi podcast-sarja Omaishoito koskettaa jokaista pureutuu omaishoitajien aseman parantamiseen. Se kysyy kansanedustajaehdokkailta ja asiantuntijoilta, miten omaishoitoa voisi kehittää.

Eduskuntavaalit tulevat, mikä muuttuu?

Lue tekstiversio podcastista.

Omaishoidon palkkion verotus – “Sama käsi antaa ja ottaa”

Lue tekstiversio podcastista.

Omaishoitajien asiat kuntoon! Eduskuntavaalien alla haluamme kuulla päättäjien näkemyksiä omaishoidon kehittämisestä. Pyysimme jokaisesta vaaleilla eduskuntaan valitusta puolueesta edustajan podcastiimme vieraaksi. Seuraavissa podcast-jaksoissa paneudutaan eduskuntapuolueiden näkemyksiin ja tavoitteisiin omaishoidon kehittämisestä. Yhdessä jaksossa pääset kuulemaan kahden puolueen edustajien haastattelut, sekä Omaishoitajaliiton asiantuntijan kommentit. Tervetuloa mukaan!

Omaishoitajien asiat kuntoon! Puolueet pohtivat omaishoidon kehittämistä. Osa 1: keskusta ja perussuomalaiset

Lue tekstiversio podcastista.

Omaishoitajien asiat kuntoon! Puolueet pohtivat omaishoidon kehittämistä. Osa 2: kristillisdemokraatit ja vihreät

Lue tekstiversio podcastista.

Omaishoitajien asiat kuntoon! Puolueet pohtivat omaishoidon kehittämistä. Osa 3: vasemmistoliitto ja RKP

Lue tekstiversio podcastista.

Omaishoitajien asiat kuntoon! Puolueet pohtivat omaishoidon kehittämistä. Osa 4: kokoomus ja SDP

Lue tekstiversio podcastista.

Aluevaalit 2022

Reilua muutosta omaishoitajille – aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden päättäjät 

Omaishoitoyhteisön tavoitteena on, että tulevilla hyvinvointialueilla omaishoito on tärkeä osa hoivan kokonaisuutta ja sitä kehitetään. Omaishoitoyhdistykset ovat keskeisiä kumppaneita hyvinvointialueiden omaishoidon palveluiden ja kehittämisen toimeenpanossa. Liitto nostaa aluevaaleissa kolme asiaa: omaishoito hoivan kokonaisuudessa, omaishoitajat kumppaneina ja omaishoitajayhdistykset palveluiden tärkeänä osana. Aluevaalien vaalipäivä sunnuntai 23.1.2022 

Omaishoito osaksi hoivan kokonaisuutta 

Omaishoitoa tulee arvioida ja kehittää keskeisenä osana hoiva- ja palvelujärjestelmää sekä resursoida siihen riittävästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueelle, on tärkeä ottaa huomioon koko alueen omaishoidon kehittämistarpeet. Hyvinvointialueilla tulee olla selvä käsitys alueen omaishoidon kokonaistilanteesta ja tuen tarpeista. Lisäksi alueiden tulee osoittaa selkeät kehittämiskohteet, joilla omaishoitajien asemaa parannetaan. 

Alueellisen omaishoidon kehittämistyön tavoitteen asettelussa voi hyödyntää toimivia aikaisempien hankkeiden kehittämistyöskentelyä ohjaavia periaatteita. Näitä ovat muun muassa omaishoitoperheiden asiakasosallisuuden vahvistaminen ja ennakoivien palveluiden tarjoama tuki. Hyvinvointialueille tarvitaan lähipalveluperiaatteella toimivia osaamiskeskuksia, joissa omaishoitajat saavat palveluohjausta ja räätälöityjä palveluita selkeästi yhden luukun periaatteella. 

Omaishoidon tuki on nykyisin pirstoutunut kunnissa eri tulosalueille, kuten ikäihmisten palveluihin, vammaispalveluihin tai lapsiperhepalveluihin. Omaishoitotilanteissa hyödynnetään palveluita usein samanaikaisesti eri tulosalueilta ja terveydenhuollosta. Omaishoitajan on toisinaan vaikeaa hahmottaa, mitä he tarvitsisivat ja mihin palveluihin ovat oikeutettuja. Palvelu tulee saada perheelle ilman kohtuutonta viivytystä, joustavasti ja saavutettavasti yhden luukun periaatteella. Paremmalla omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä tavoitetaan suurempi joukko avuntarvitsijoita sekä parannetaan mahdollisuuksia toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti. 

Omaishoitajat arvokkaita kumppaneita 

Vaikka omaishoito on kaikenikäisten asia, omaishoitajien tuen tarpeet näkyvät erityisesti ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Ilman omaishoitajien panosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. Tutkimuksen mukaan pelkästään iäkkäiden hoidon vaihtoehtoiskustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 miljardia euroa enemmän vuodessa (Keväjärvi ym. 2020). Iäkkäiden hoivan vastuun siirtyessä avohoitoon eli koti- ja omaishoitoon riskinä on, että ikääntymiskehitys ja hoivantarpeen kasvu siirtävät tulevaisuudessa vastuuta vielä nykyistä enemmän omaisille. 

Hyvinvointialueilla päätetään alueen omaishoidon tuen taso. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan vastuuseen ja sitovuuteen. Yleisimmin korotustarvetta arvioidaan olevan sosiaaliturvaturvaetuuksista juuri omaishoidon tuen palkkiossa (vrt. Sosiaalibarometri 2017). Kun kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, on otettava huomioon myös ilman omaishoitosopimusta toimivat omaishoitajat.  

Omaishoitajayhdistysten yhteisöllinen tuki tärkeä osa palvelukokonaisuutta 

Omaishoitajayhdistykset välittävät tietoa omaishoitajien arjesta, palvelutarpeista ja taloudellisesta selviytymisestä päättäjille. Yhdistykset tekevät aloitteita käytäntöjen parantamiseksi ja ideoivat tarvittavia tukitoimia. Omaishoitajayhdistykset ylläpitävät hyvinvointia edistäviä vertaisryhmiä ja tarjoavat tukea omaishoitajille. Yhdistysten matalan kynnyksen toiminta ennaltaehkäisee raskaamman tuen ja palvelujen tarvetta. 

Omaishoitajaliitto esittää, että kullekin hyvinvointialueille perustetaan erillinen omaishoidon kehittämisen toimikunta, joissa on mukana järjestöjen edustajat. Järjestöillä tulee olla selkeä rooli palveluketjuissa ja hyvinvoinnin edistämisessä, sillä auttamistoiminnan on pysyttävä lähellä avun tarvitsijaa. Järjestöt tulee ottaa mukaan eritysosaamisellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön ja kansalaisvaikuttamiseen. Hyvinvointialueiden on tunnistettava järjestöjen merkittävä rooli palveluiden kehittäjinä ja tarjottava kumppanuusrahoitusta järjestöille.  

Omaishoitoyhteisö haastaa aluevaltuustoihin pyrkiviä ehdokkaita perehtymään omaishoitajien tilanteisiin: tunnistamaan tuen tarpeita, kehittämään tukimuotoja sekä toimimaan yhdessä omaishoitajien ja omaishoitajayhdistysten kanssa.  

Omaishoitajaliiton kuntavaalitavoitteet 2021

Omaishoitoyhteisön tavoitteet korostavat omaishoidon arvoa inhimillisesti ja taloudellisesti vuoden 2021 kuntavaaleissa. Liitto ja yhdistykset tavoittelevat sitä, että kunnat paikantaisivat omaishoidon paremmin hyvinvointistrategioihinsa. Vaalitavoitteet peräänkuuluttavat omaishoitajayhdistysten ja kuntien välistä kumppanuutta. Omaishoitoyhteisö haastaa ehdokkaita perehtymään kuntansa omaishoitajien tilanteisiin: tunnistamaan niitä, kehittämään tukimuotoja ja toimimaan yhdessä omaishoitajayhdistysten kanssa.

Omaishoito kuntien hyvinvointistrategioihin

Kuntien hyvinvointistrategia linjaa tahtotilaa ja keinoja rakentaa hyvinvoivaa kuntaa. Kunnanvaltuusto vastaa strategiasta, jonka pohjaksi tarvitaan tietoa asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä sekä palvelujärjestelmän toimivuudesta. Tässä kokonaisuudessa tulee arvioida myös omaishoitajien tilanteita. Taustaa saa esimerkiksi omaishoitajien terveystarkastuksista koottujen tietojen pohjalta sekä kunnan omaishoidon ja kotipalvelun työntekijöiltä. Lisäksi omaishoitajayhdistykset raportoivat kuntiin omaishoitajien tilanteista ja tuen tarpeista.

Liitto pitää omaishoitomyönteisinä päättäjiä, jotka edellyttävät kunnaltaan laaja-alaista omaishoidon nykytilanteen ja tulevien vuosien kehityssuunnan arviointia. Sen pohjalta kunta linjaa tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja myös resursoi kehittämistyön.

Omaishoito arvokasta kunnalle – antaako kunta arvoa omaishoitajalle?

Omaishoitaja on kunnalle lottovoitto. Esimerkiksi sopimusomaishoitajille myönnettävän omaishoidon tuen sisällön voisi moninkertaistaa, ja silti omaishoito olisi edullisempaa hoitoa kuin vaihtoehtoinen hoito kunnan järjestämänä. Vaihtoehtoisten hoivaratkaisujen kustannuksia kunnille on esitetty oheisessa taulukossa.
Kustannukset perustuvat kuuden suurimman kaupungin yksikkökustannusten perusteella tehtyihin laskelmiin vuodelta 2019, www.kuusikkokunnat.fi.

Omaishoitajat pitävät vaativaan ja sitovaan hoivavastuuseensa nähden saamaansa taloudellista ja palveluin annettua tukea usein riittämättömänä. Toisinaan palveluita jopa evätään omaishoidon tuen palkkion vuoksi, mikä on vastoin omaishoitolain henkeä. Yleisimmin korotustarvetta sosiaaliturvaturvaetuuksista arvioidaan olevan juuri omaishoidon tuen palkkiossa (vrt. Sosiaalibarometri 2017).

Iäkkäiden ihmisten laitoshoidon tavoiteltu purku on toteutunut käytännössä, ja hoivan vastuuta on siirretty avohoitoon eli koti- ja omaishoitoon. Samalla kotihoidon kattavuus on kaventunut, mikä on lisännyt hoivavastuuta omaishoitajille yhä vaativampaa hoitoa tarvitsevista henkilöistä. Riskinä on, että ikääntymiskehitys ja hoivantarpeen kasvu siirtävät tulevaisuudessa vastuuta vielä nykyistä enemmän omaisille.

Ilman omaishoitajien panosta kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. Uuden tutkimuksen mukaan pelkästään iäkkäiden hoidon kustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 miljardia euroa enemmän vuodessa (Keväjärvi ym. 2020). Omaishoitoa tulee tarkastella, kehittää ja resursoida keskeisenä osana hoiva- ja palvelujärjestelmää.

Omaishoitajayhdistykset kuntien kumppaneita

Omaishoitoyhteisö auttaa kuntapäättäjiä edistämään reiluja ja sosiaalisesti kestäviä ratkaisuja. Omaishoitajayhdistykset tarjoavat tietoa, vertaistoimintaa ja virkistystä – välittävän yhteisön tuen tarpeessa oleville omaishoitajille.

Yhdistyksissä on merkityksellisiä vapaaehtoistoiminnan paikkoja, joissa auttaessaan muita saa myös itselleen. Tiedetään, että yhdistysten matalan kynnyksen toiminta pystyy ennaltaehkäisemään raskaamman tuen ja palvelujen tarvetta.

Yhdistykset välittävät tietoa omaishoitajien tarpeista sekä kehittävät hyviä, asiakaslähtöisiä toimintakäytäntöjä yhteistyössä kuntien kanssa. Toimintansa mahdollistamiseksi yhdistykset tarvitsevat esimerkiksi tiloja, yhteistyötä ja taloudellista tukea. Tässä on kunnan paikka kumppanuudelle mahdollistaa omaishoitajayhdistysten toiminta.
Lopuksi

Vaalitavoitteet viestittävät, että viisas kunta pitää huolta omaishoitajista. Kuntapäättäjä toimii oikeudenmukaisesti ja taloudellisesti kestävästi, kun hän varmistaa, että omaishoitoperheille on tarjolla laadukasta ohjausta, tukea ja palveluita. Omaishoitotilanteiden monimuotoisuuden vuoksi tuki edellyttää usein räätälöintiä. Tämä edistää parhaimman tuloksen ja kustannusvaikuttavuuden aikaansaamista pitkällä aikavälillä.

Lähteet:

Sosiaalibarometri (2017). Ari-Matti Näätänen, Pia Londén & Juha Petosalmi (toim.) Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

Keväjärvi, Marja, Lindholm, Maria & Reiman, Arto (2020). Että joku näkee mut – Omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36. Helsinki: KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö.