Siirry sisältöön

Vaalit

Seuraavat eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2023. Lue Omaishoitajaliiton vaalitavoitteet.

Eduskuntavaalit 2023

Vaalipäivä: sunnuntai 2.4.2023

Ennakkoäänestys kotimaassa: 22. – 28.3.2023

Lisätietoa eduskuntavaaleista oikeusministeriön vaalisivuilla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Omaishoitajaliiton vaalitavoitteet

1.Työikäisten omaishoitajien aseman vahvistaminen sekä omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamisen edistäminen

Tavoitteena on työssäkäynnin joustavuus ja mahdollisten taloudellisten riskien pienentyminen omaishoitoon ryhtyville ansiotyössä käyville henkilöille yhdenvertaisesti työtehtävästä, toimialasta tai työnantajasta riippumatta (minimitulotaso myös matalapalkkaisille).

Tarvittavat toimenpiteet

  • työsopimuslain mukainen omaishoitovapaa korvaukselliseksi
  • vapaaseen oikeutettujen kapea määritelmä tulee muuttaa muotoon ”työntekijän perheenjäsenen tai muun hänelle läheisen henkilön äkillistä huolenpitotarvetta varten
  • vaikuttavuusarviointeja omaishoitovapaasta ja muista työelämän omaishoitoystävällisistä ratkaisuista
  • sosiaaliturvauudistuksessa ratkaisuja omaishoitomahdollisuuksien lisäämiseen osana elämänkulkua ja työuraa

2. Omaishoidon tuen kehittäminen ja kansallisen yhdenvertaisuuden varmistaminen

Tavoitteena on omaishoidon tuen yhdenvertainen saatavuus sekä riittävät, saavutettavat ja laadukkaat palvelut.

Tarvittavat toimenpiteet

  • omaishoidon tukea koskevan lainsäädännön uudistaminen, joka varmistaa omaishoitolain yhdenmukaisen toimeenpanon hyvinvointialueilla ja Helsingissä
  • omaishoidon tuen palkkiot vastaamaan vähintään KOHO:n (Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma) esitystä indeksikorotuksin
  • omaishoidon tuen palkkio etuoikeutetuksi tuloksi
  • riittävät palvelut, omaishoitotakuu (hoivatakuu)
  • henkilökohtaisen budjetoinnin lisääminen
  • omaishoitajille myönteiset verotusratkaisut: esimerkiksi omaishoitotulovähennys, kuten eläketulovähennys

3. Järjestöjen ja yhteisöllisen toiminnan hyödyntäminen omaishoidossa ja järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen

Tavoitteena on omaishoitajayhdistysten toiminnan merkityksen huomioon ottaminen ja rahoitukseen vaikuttaminen.

Tarvittavat toimenpiteet

  • palveluketjuissa ja -kokonaisuuksissa otetaan huomioon kolmannen sektorin rooli ja merkitys omaishoitajille, kolmannen sektorin rooli myös yhdyspinnoissa soten ja hyten välillä
  • kolmannen sektorin toiminnoista hyötyvät omaishoitajat ja -perheet ohjataan palveluketjuissa järjestötoimintojen, järjestöjen tarjoaman tuen piiriin
  • vapaaehtois- ja kansalaisjärjestöjen autonomiset toimintaedellytykset, riittävät avustukset
Tarvitaan myös laaja kansallinen poikkihallinnollinen omaishoito-ohjelma, jonka toimeenpano alkaa tulevalla hallituskaudella.

Omaishoitajaliiton tavoitteet vuosien 2023–2026 hallitusohjelmaan (PDF)(avautuu uuteen ikkunaan)

Aluevaalit 2022

Reilua muutosta omaishoitajille – aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueiden päättäjät 

Omaishoitoyhteisön tavoitteena on, että tulevilla hyvinvointialueilla omaishoito on tärkeä osa hoivan kokonaisuutta ja sitä kehitetään. Omaishoitoyhdistykset ovat keskeisiä kumppaneita hyvinvointialueiden omaishoidon palveluiden ja kehittämisen toimeenpanossa. Liitto nostaa aluevaaleissa kolme asiaa: omaishoito hoivan kokonaisuudessa, omaishoitajat kumppaneina ja omaishoitajayhdistykset palveluiden tärkeänä osana. Aluevaalien vaalipäivä sunnuntai 23.1.2022 

Omaishoito osaksi hoivan kokonaisuutta 

Omaishoitoa tulee arvioida ja kehittää keskeisenä osana hoiva- ja palvelujärjestelmää sekä resursoida siihen riittävästi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueelle, on tärkeä ottaa huomioon koko alueen omaishoidon kehittämistarpeet. Hyvinvointialueilla tulee olla selvä käsitys alueen omaishoidon kokonaistilanteesta ja tuen tarpeista. Lisäksi alueiden tulee osoittaa selkeät kehittämiskohteet, joilla omaishoitajien asemaa parannetaan. 

Alueellisen omaishoidon kehittämistyön tavoitteen asettelussa voi hyödyntää toimivia aikaisempien hankkeiden kehittämistyöskentelyä ohjaavia periaatteita. Näitä ovat muun muassa omaishoitoperheiden asiakasosallisuuden vahvistaminen ja ennakoivien palveluiden tarjoama tuki. Hyvinvointialueille tarvitaan lähipalveluperiaatteella toimivia osaamiskeskuksia, joissa omaishoitajat saavat palveluohjausta ja räätälöityjä palveluita selkeästi yhden luukun periaatteella. 

Omaishoidon tuki on nykyisin pirstoutunut kunnissa eri tulosalueille, kuten ikäihmisten palveluihin, vammaispalveluihin tai lapsiperhepalveluihin. Omaishoitotilanteissa hyödynnetään palveluita usein samanaikaisesti eri tulosalueilta ja terveydenhuollosta. Omaishoitajan on toisinaan vaikeaa hahmottaa, mitä he tarvitsisivat ja mihin palveluihin ovat oikeutettuja. Palvelu tulee saada perheelle ilman kohtuutonta viivytystä, joustavasti ja saavutettavasti yhden luukun periaatteella. Paremmalla omaishoidon toimijoiden yhteistyöllä tavoitetaan suurempi joukko avuntarvitsijoita sekä parannetaan mahdollisuuksia toimia ennaltaehkäisevästi ja kustannustehokkaasti. 

Omaishoitajat arvokkaita kumppaneita 

Vaikka omaishoito on kaikenikäisten asia, omaishoitajien tuen tarpeet näkyvät erityisesti ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Ilman omaishoitajien panosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi. Tutkimuksen mukaan pelkästään iäkkäiden hoidon vaihtoehtoiskustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 miljardia euroa enemmän vuodessa (Keväjärvi ym. 2020). Iäkkäiden hoivan vastuun siirtyessä avohoitoon eli koti- ja omaishoitoon riskinä on, että ikääntymiskehitys ja hoivantarpeen kasvu siirtävät tulevaisuudessa vastuuta vielä nykyistä enemmän omaisille. 

Hyvinvointialueilla päätetään alueen omaishoidon tuen taso. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan vastuuseen ja sitovuuteen. Yleisimmin korotustarvetta arvioidaan olevan sosiaaliturvaturvaetuuksista juuri omaishoidon tuen palkkiossa (vrt. Sosiaalibarometri 2017). Kun kehitetään omaishoidon kokonaisuutta, on otettava huomioon myös ilman omaishoitosopimusta toimivat omaishoitajat.  

Omaishoitajayhdistysten yhteisöllinen tuki tärkeä osa palvelukokonaisuutta 

Omaishoitajayhdistykset välittävät tietoa omaishoitajien arjesta, palvelutarpeista ja taloudellisesta selviytymisestä päättäjille. Yhdistykset tekevät aloitteita käytäntöjen parantamiseksi ja ideoivat tarvittavia tukitoimia. Omaishoitajayhdistykset ylläpitävät hyvinvointia edistäviä vertaisryhmiä ja tarjoavat tukea omaishoitajille. Yhdistysten matalan kynnyksen toiminta ennaltaehkäisee raskaamman tuen ja palvelujen tarvetta. 

Omaishoitajaliitto esittää, että kullekin hyvinvointialueille perustetaan erillinen omaishoidon kehittämisen toimikunta, joissa on mukana järjestöjen edustajat. Järjestöillä tulee olla selkeä rooli palveluketjuissa ja hyvinvoinnin edistämisessä, sillä auttamistoiminnan on pysyttävä lähellä avun tarvitsijaa. Järjestöt tulee ottaa mukaan eritysosaamisellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön ja kansalaisvaikuttamiseen. Hyvinvointialueiden on tunnistettava järjestöjen merkittävä rooli palveluiden kehittäjinä ja tarjottava kumppanuusrahoitusta järjestöille.  

Omaishoitoyhteisö haastaa aluevaltuustoihin pyrkiviä ehdokkaita perehtymään omaishoitajien tilanteisiin: tunnistamaan tuen tarpeita, kehittämään tukimuotoja sekä toimimaan yhdessä omaishoitajien ja omaishoitajayhdistysten kanssa.