Omaishoidon tuki

Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan vuonna 2006. Laissa määritellään omaishoidon tuki kokonaisuudeksi, johon kuuluvat hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut sekä omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio, vapaa ja omaishoitoa tukevat palvelut.

Omaishoitolain 1.7.2016 voimaan tulleiden muutosten tarkoituksena on kehittää omaishoitajien vapaa- ja sijaishoitojärjestelmää ja sitä kautta tukea hoitajien jaksamista. Omaishoitosopimuksen tehneiden omaishoitajien jaksamista tuetaan myös omaishoitajien valmennuksella ja koulutuksella sekä lisäämällä omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia.

 

Omaishoidon tuki pähkinänkuoressa
  • Sitovaa ja vaativaa hoitotyötä hoidettavan kotona tekevällä henkilöllä on mahdollisuus saada omaishoidon tukea.
  • Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää määrärahojensa rajoissa.
  • Tukea haetaan hoidettavan kunnan sosiaalitoimistosta.
  • Tuen myöntämisen yhtenä keskeisenä perusteena on hoitotyön sitovuus ja vaativuus.
  • Omaishoidon tuki on kokonaisuus, johon kuuluu hoitopalkkion lisäksi palvelut.
  • Omaishoidon tuesta tehdään toimeksiantosopimus kunnan ja omaishoitajan välille.
  • Omaishoitosopimukseen liittyy aina hoito- ja palvelusuunnitelma.
  • Omaishoitajalla on oikeus lakisääteisiin vapaisiin.
  • Omaishoitajalle kertyy pääsääntöisesti eläkettä.

 

Omaishoidon tuen hakeminen

Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta (Omaishoitolaki 11 §). Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa kunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoidon tukiasioita hoitaa esimerkiksi kotipalveluohjaaja tai vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi.

Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kuntien välillä.

Omaishoidon tuki (laki omaishoidon tuesta)

Omaishoitolain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Alla olevia otsikoita klikkaamalla avautuu lisää tietoa omaishoidon tuesta. Omaishoitolain muutokseen (1.7.2016) liittyvät Sosiaali- ja Terveysministeriön antamat ohjeistukset (Kuntainfo 6 / 2016) on kirjoitettu kursiivilla.

Mitä omaishoitolaissa tarkoitetaan omaishoidolla

Laissa tarkoitetaan (2 §):

  1. omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla;
  2. omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä;
  3. omaishoitajalla hoidettavan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen;
  4. omaishoidon tuella kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista;
  5. omalla työllä omassa tai perheenjäsenen yrityksessä, liikkeessä tai ammatissa taikka maa-, metsä-, koti- tai muussa taloudessa suoritettua työtä ja itsenäistä tieteellistä tai taiteellista työtä sekä päätoimista opiskelua.

Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset

Kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos (3 §):

  1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa;
  2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla;
  3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia;
  4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää;
  5. hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva; ja
  6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista.

Omaishoitoa tukevat palvelut

Omaishoitolain 3 a §:n mukaan kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

  • Omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan.
  • Omaishoitajan valmennuksen tavoitteena on tukea omaishoitajuutta sekä kehittää omaishoitajaksi ryhtyvän henkilön valmiuksia omaishoitajana toimimisessa. Kunnan velvollisuus järjestää valmennusta koskee omaishoitosopimuksen tehneitä omaishoitajia.
  • Omaishoitajan hoitotehtävää tukevan koulutuksen tavoitteena on tukea omaishoitajan osaamisen kehittämistä ja valmiuksien ylläpitämistä omaishoitosuhteen aikana. Koulutus voi liittyä esimerkiksi erilaisten apuvälineiden käyttöön, ergonomisten työasentojen opettamiseen, haasteellisista tilanteista selviytymiseen tai esim. muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja vammaisten lasten omaishoidon erityiskysymyksiin.
  • Hyvinvointi- ja terveystarkastuksella tarkoitetaan kliinisillä tutkimuksilla tai muilla menetelmillä suoritettua omaishoitajan hyvinvoinnin, terveydentilan ja toimintakyvyn tarkastusta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää terveydentilan selvittämistä ja neuvontaa. Hyvinvointi- ja terveystarkastuksen sisällöstä on annettu sosiaali- ja terveysministeriön kuntainfo (12.2.2015). Hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat maksuttomia (laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 5 §).

Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu), henkilökohtainen apu (Vammaispalvelulain uudistus 2008/981), apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito ja muut terveydenhuollon palvelut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksuista on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja (esimerkiksi kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta). Kunta voi kuitenkin kohtuullistaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksujen perimisestä. Palveluja varten kunta voi antaa myös palveluseteleitä.

Omaishoitajan lakisääteiset vapaat

Omaishoitolaki 4 §. Jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta (keskimäärin 5-7 h / arkipäivä) käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta.

Omaishoitosopimusta tehtäessä tai sitä tarkistettaessa arvioidaan, onko omaishoitaja annetun hoidon ja huolenpidon sitovuuden perusteella oikeutettu vähintään kahden vai vähintään kolmen vuorokauden vapaaseen kalenterikuukautta kohti.

Kunta voi myös järjestää omaishoitajalle enemmän vapaavuorokausia kuin ns. lakisääteiset vapaavuorokaudet sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita.

Omaishoitaja voi pitää vapaavuorokaudet kuukausittain tai kerätä niitä pidemmäksi jaksoksi. Kunta ja omaishoitaja voivat myös sopia, että omaishoitaja pitää vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona, jolloin esimerkiksi kolme kertaa kahdeksan tuntia muodostaa yhden vapaavuorokauden.

  • Omaishoitajalla on oikeus pitää lain mukaiset vapaat säännöllisesti kuukausittain.
  • Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka pitkältä ajalta omaishoitaja voi kerryttää vapaata yhtäjaksoisesti pidettäväksi tai minkä ajan kuluessa kertyneet vapaat on pidettävä. Kunta voi esimerkiksi ohjeistaa, että omaishoitajan on pidettävä edellisenä vuotena kertyneet pitämättömät vapaat viimeistään seuraavan vuoden tiettyyn ajankohtaan mennessä.
  • Vapaan jaksottaminen useampaan alle vuorokauden mittaiseen jaksoon edellyttää kunnan ja omaishoitajan sopimusta eikä kumpikaan osapuoli voi vaatia sitä yksipuolisesti.

Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Vapaavuorokausien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää, eli toisin sanoen omaishoidon tuki maksetaan myös näiltä päiviltä.

Sijaishoidon maksu vapaavuorokausilta on korkeintaan 11,40 euroa vuorokaudessa (vuonna 2020). Tämä koskee myös palvelusetelillä hankittua palvelua.

  • Vapaasta, joka pidetään useammassa alle vuorokauden jaksossa, voidaan periä enintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b §:n tarkoittama maksu vapaata vuorokautta kohti. Asiakasmaksu voidaan periä ensimmäisen vapaajakson alkaessa.

Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikainen sijaishoito ja sijaishoitojärjestelyt

Sijaishoito omaishoitajan vapaan ja muun poissaolon aikana (4 a §) eli ns. toimeksiantosuhteinen sijaishoito.

Kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi tarvittavan sijaishoidon tekemällä sijaishoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan sijaishoidosta. Sijaishoito voidaan järjestää edellä tarkoitetulla tavalla, jos omaishoitaja suostuu siihen. Lisäksi on otettava huomioon hoidettavan henkilön mielipide. Usein sijaisomaishoitaja on perheelle entuudestaan tuttu esim. sukulainen tai tuttava.

Sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa sovitaan:

      1. sijaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta;
      2. tarvittaessa sijaishoitajalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta;
      3. toimeksiantosopimuksen voimassaolosta; sekä
      4. tarvittaessa muista sijaishoitoa koskevista seikoista.

Sijaishoitajan työoikeudellisesta asemasta sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturvasta on voimassa, mitä niistä omaishoitajan osalta lain  10 §:ssä säädetään.

  •  Sijaishoitaja ei ole työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntayhtymään.
  • Sijaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kustannusten korvaus ei ole sidottu omaishoitajan saamiin palkkioihin, vaan niistä sovitaan erikseen sijaishoitajan kanssa tehtävässä toimeksiantosopimuksessa.

Sijaishoitojärjestelyt

  • Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan vapaan aikana.
  • Kunnan tulee turvata riittävät resurssit ja osaaminen ja
  • järjestää hoidettavalle laadukasta ja kuntouttavaa hoitoa ja huolenpitoa.
  • Jotta entistä useammat omaishoitajat pitäisivät jaksamisen kannalta tärkeitä vapaita, sijaishoitovaihtoehtoja tulee monipuolistaa ja järjestää hoito niin, että hoito vastaa hoidettavan yksilöllisiä tarpeita.
  • Hoitajan vapaan aikainen hoito tulee lähtökohtaisesti järjestää avohuollon palveluna. Laitosmuotoista sijaishoitoa tulisi käyttää vain silloin, kuin vapaan järjestäminen ei hoidettavan tarpeiden takia ole muutoin käytännössä mahdollista.
  • Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään
  • Perhehoito
    • Kunnalla voi olla käytössään sekä lyhytaikaiseen perhehoitoon keskittyneitä perhekoteja että lyhytaikaisia perhehoitopaikkoja muutoin pitkäaikaista perhehoitoa tarjoavissa perhekodeissa.
    • Perhehoitoa voidaan perhehoitolain 3 §:n mukaan antaa myös hoidettavan kotona. Hoidettavan kotona annettava perhehoito voi lyhytaikaisesti tulla poikkeuksellisesti kysymykseen myös omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon järjestämisessä. 
  • Palveluseteli
    • Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän hankkimat palvelut siihen palvelusetelinarvoon asti, jonka kunta on päättänyt. Palvelusetelillä hankittavat palvelut ovat kunnan hyväksymän yksityisen palveluntuottajan tuottamia.
    • Mikäli hoidettavan hoito ja huolenpito järjestetään palvelusetelillä omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, voi asiakkaan maksettavaksi tulla enintään 11,40 euroa vuorokautta kohti.
    • Jos asiakkaalle annetaan omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisen hoidon hankkimista varten palveluseteleitä esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaiseen kotihoitoon tai palveluasumiseen, asiakkaan omavastuuosuudeksi saa jäädä enintään11,40 euroa vuorokautta kohti (v. 2020)

Omaishoidon hoitopalkkio

Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Hoitopalkkio on aina vähintään 423,61 euroa (vuonna 2022), jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoitopalkkiota ei voida alentaa,jos hoidettava on keskimäärin 7 tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. Hoitopalkkiota ei myöskään voida alentaa, vaikka hoidettava viettäisi keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia kodin ulkopuolella, jos hoidon ja huolenpidon tarve kotona on vähäistä suurempaa. (Omaishoidon tuki, opas kuntien päättäjille).

Kunnat päättävät omaishoidon tuen palkkioluokkien lukumäärästä ja myöntämisen kriteereistä lain sallimissa rajoissa. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa.

Jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana (esim. saattohoitotilanne, hoidettavan toipuminen vakavasta onnettomuudesta tai siirtyminen hoitomuodosta toiseen) lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä, palkkio on vähintään 847,22 euroa kuukaudessa (2022) edellyttäen, että hoitajalla ei ole tältä ajalta:

Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, jos:

      1. hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 §:n 1 momentissa edellytetään (omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin) ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä; taikka
      2. siihen on hoitajan esittämä erityinen syy.
Hoitopalkkion määrä tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 §:ssä tarkoitetulla palkkakertoimella (Omaishoitolaki 6 §).

Hoito- ja palvelusuunnitelma

Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaan tulee liittää tiedot tämän lain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta.

Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata ainakin:

      1. omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö;
      2. muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö;
      3. omaishoitajan hoitotehtävää tukevien palvelujen määrä ja sisältö; (29.6.2016/511)
      4. miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana.

Sopimus omaishoidon tuesta

Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välillä sopimus (8 §), jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma.

Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin:

      1. hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta;
      2. oikeudesta 4 §:n 1 momentin mukaisiin vapaapäiviin ( 2 vai 3 lakisääteistä vapaapäivää kalenterikuukaudessa);
      3. mainitun 4 §:n 2 momentin mukaisen vapaan järjestämisestä;
      4. määräaikaisen sopimuksen kestosta; sekä
      5. hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä.

Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Sopimusta voidaan tarvittaessa tarkistaa.

Omaishoitosopimuksen irtisanominen ja sopimuksen päättyminen

Omaishoitolaki 9 §: Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden ja omaishoitaja irtisanomista seuraavan yhden kuukauden kuluttua. Jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi.

Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua.

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä omaishoitajan vahingoksi, on mitätön.

Omaishoitajan eläketurva

Omaishoitolaki 10 §: Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/ 2001) tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.

Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos omaishoitaja on sopimusta tehdessään alle 68-vuotias. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Tarkempia tietoja ennen vuotta 1940 syntyneiden eläkkeistä sekä muista omaishoitajan eläkettä koskevista kysymyksistä saa Kuntien eläkevakuutuksen eläkeneuvonnasta, puh. 020 614 2837 sekä Omat eläketietosi -palvelusta ja Keva Eläkeneuvoja Facebookissa: www.facebook.com/kevaelakeneuvoja.

Katso tästä KEVA:n tiedote omaishoitajien eläketurvasta

Kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 §:n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle.

Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehneen kunnan on vakuutettava hoitaja työtapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 3 §:n 1 momentin mukaisella vakuutuksella. Omaishoitajaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työntekijästä, ja kuntaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilaissa säädetään työnantajasta. Poiketen siitä, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 71–78 §:ssä säädetään, vuosityöansiona käytetään tämän lain 5 §:n mukaisen hoitopalkkion määrää vuodessa. Poiketen siitä, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 58 ja 59 §:ssä säädetään, päiväraha on 1/360 vuosityöansiosta. (30.12.2015/1646)

Muutoksenhaku

Muutoksenhausta (12 §) tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 6 luvussa säädetään. Omaishoitosopimusta koskeva riita käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Ilman sopimusta olevien omaishoitajien vapaa

Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä. Vaikka kunnalla ei ole järjestämisvelvollisuutta, omaishoitajan kannattaa keskustella kunnan kanssa tilanteestaan ja hakea palveluita.

Sosiaalihuoltolain muutos, joka astui voimaan 1.7.2016 (27 b §) täsmentää kunnan mahdollisuuutta  järjestää vapaata ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitaville henkilöille.

Hoidon ja huolenpidon edellytetään olevan päivittäin sitovaa.

Vapaapäiviä ja virkistysvapaita  järjestetään samoilla  edellytyksillä kuin omaishoitosopimuksen tehneille omaishoitajille. Myös asiakasmaksu näistä vapaista määräytyy samoin perustein kuin omaishoidon tuen piirissä (enimmäismaksu 11,40 € / vapaavuorokausi).

Katso myös: Käytäntöjä ja tulkintoja (ohjeita omaishoidon toteuttamisesta)

Päivitetty 7.1.2021

 

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna