Työnantajalle

Edistyksellinen työnantaja on omaishoitoystävällinen.

Joka kolmas työssäkäyvä huolehtii läheisestään. Väestön ikääntyessä työn ja hoivan yhdistäminen koskettaa jo niin monia, että se vaikuttaa väistämättä myös työyhteisöjen arkeen. Monille hoivatilanne on hyvin kuormittava, ja edellyttää erilaisia järjestelyitä työssä ja yksityiselämässä.

Työyhteisö, jossa omasta hoivavastuusta voi keskustella avoimesti ja luottaa siihen, että arkea helpottava ratkaisu löytyy yhdessä työnantajan kanssa, on kaikkien etu.

Tiesitkö, että sinunkin työyhteisössäsi voi olla heitä, joilla uusi työpäivä alkaa sitten, kun päivätyö päättyy? Tai heitä, jotka tulevat töihin suoraan toisesta työstä? He hoitavat iäkästä, sairasta tai vammaista läheistään päivätyön ohella.

Lapsiperheiden tukemiseen meillä on jo vakiintuneita käytäntöjä mutta vaikkapa muistisairasta läheistä päivätyön ohessa hoitavan työntekijän tilanne tunnistetaan huonommin.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan vain 12 % yrityksistä on määritellyt periaatteet siitä, miten työntekijä voi käyttää työaikaansa läheistensä omaishoitoon. Edelläkävijäyrityksissä periaatteita luodaan jo. Valveutuneet työnantajat kehittävät uusia tapoja tukea ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista.

Omaishoitoystävällinen työpaikka on sijoitus tulevaisuuteen

Omaishoitoystävälliset ratkaisut työpaikoilla lisäävät työntekijöiden työhyvinvointia ja työnteon motivaatiota.
Työntekijän läheisen hoitoon liittyvät työelämän joustot vähentävät työntekijän stressiä ja sairauspoissaoloja.
Joustoilla voidaan parantaa työn organisointia ja työvuorosuunnittelua sekä edistää työn tuottavuutta.  
Omaishoitoystävällisyys voi kirkastaa työnantajabrändiä, lisätä kilpailuetua sekä henkilöstön saatavuutta ja sitoutumista sekä vähentää ennenaikaista eläköitymistä.

Omaishoitoystävälliseksi työyhteisöksi, miten lähteä liikkeelle?

Työnantajan on tärkeää olla tietoinen siitä, että työn ja läheisen hoidon yhdistäminen on yleistä ja se voi olla myös työntekijää uuvuttavaa. Hoitojärjestelyt, unen puute, oman ajan vähyys, käytännön asioiden hoitaminen kesken työpäivän ja huoli läheisestä voivat kuormittaa henkisesti ja fyysisesti.

Työssäkäyvät omaishoitajat toivovat työkavereilta ymmärrystä, kun he tarvitsevat arjen sujumista helpottavia joustoja esimerkiksi työaikoihin tai mahdollisuuksiin hoitaa läheisen hoitoasioista työvuoron aikana. Omaishoitajat saattavat tarvita myös eri mittaisia vapaita hoitovastuunsa vuoksi.

Työn ja omaishoidon yhteensovittamisen mahdollisuuksiin kannattaa työpaikoilla kiinnittää yhdessä huomiota, käydä keskusteluja ja kartoittaa tarvittaessa kyselyllä henkilöstön tarpeita, odotuksia sekä ideoita työnteon ja läheisten hoidon yhteensovittamiseksi. Voit hyödyntää työyhteisössänne kyselypohjaa Kysely henkilöstölle työn ja hoivavastuiden-yhteensovittamisesta.pdf

Työyhteisössä on hyvä tehdä linjaukset, ohjeet ja suunnitelma omaishoitoystävällisyyden edistämiskesi ja henkilöstön hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Joustavien työkäytäntöjen ja asioiden kirjaaminen ohjeisiin

Työn ja muun elämän yhteensovittamisesta kannattaa tehdä läpileikkaava teema työyhteisössä. Linjaukset ja periaatteet on hyvä kirjata:

strategiaan ja arvoihin
johto- ja henkilöstösääntöön
tasa-arvo- sekä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan
työhyvinvointisuunnitelmaan ja työsuojelun toimintaohjelmaan
etätyöohjeeseen, muihin sisäisiin ohjeisiin, sääntöihin (esim. perehdytys)
työterveyshuollon suunnitelmaan ja varhaisen tuen malliin   
muihin suunnitelmiin, esimerkiksi ikäohjelmaan

Työyhteisön omaishoitoystävällisyyttä koskevat linjaukset, perhevapaiden ja joustojen käytäntöjä koskevat periaatteet ja säännöt tulisi olisi helposti kaikkien työntekijöiden saatavilla.

Joustavat työkäytännöt osaksi työyhteisön arkea

Halu edistää aktiivisesti työn ja muun elämän yhteensovittamista olisi hyvä huomioida organisaatiolle, sen yksiköille, tiimeille ja yksittäisille työntekijöille asetettavissa tavoitteissa. Siis kaikilla työnteon tasoilla.  

Organisaatiossa kannattaa nimetä vastuuhenkilö ja hänelle tukiryhmä edistämään työn ja muun elämän yhteensovittamista. 

Esihenkilöillä on tärkeä rooli ottaa huomioon työntekijöiden elämänkaaren eri vaiheisiin liittyviä perhe-elämän vastuita, jotka vaikuttavat työnteon edellytyksiin.

Työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti, mutta tilannekohtaisia joustoja on oltava mahdollista käyttää. 

Työnteon sujuvuutta voidaan edistää, kun tilanteiden muuttumiseen kiinnitetään ennalta huomiota. 

Tärkeää on seurata työn ja muun elämän yhteensovittamisen mahdollistamiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työhyvinvointiin.

Henkilöstön kokemuksia käytäntöjen sujuvuudesta ja vaikutuksista on hyvä kartoittaa säännöllisesti.

Keskustelukulttuurin kehittäminen

Joskus työntekijän voi olla vaikea puhua omasta tilanteestaan työpaikalla. Kun esihenkilö tietää, että jonkun työntekijän mieltä painaa huoli läheisestä, kannattaa hänen ottaa asia rohkeasti puheeksi työntekijän kanssa. Johdon ja esihenkilöiden esimerkki ja keskustelun käynnistäminen on tärkeää. Yhtä lailla esihenkilön, ylimmän johdon sekä työkavereiden tuki ja ymmärrys tukevat omaishoitajan jaksamista.    

Esimerkkejä työn ja perhe-elämän yhteensovittamista tukevan keskustelukulttuurin edistämiseksi:   

Työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään avoimesti mm. kehityskeskusteluissa ja työhyvinvointipäivissä. 
Puhutaan aina positiiviseen sävyyn läheisen hoitamisen vuoksi olevan työntekijän ja työkaverin poissaolosta. Sallitaan perheeseen liittyvät puheenaiheet ja tunteet työpaikalla.
Pidemmistä perhe- tai omaishoitovapaista keskustellaan ajoissa. Samalla sovitaan yhteydenpidosta vapaan aikana.
Perhevapaalla oleville voidaan luoda oma keskustelukanava esimerkiksi Whatsappissa.
Perhevapaalla oleva työntekijä kutsutaan hänen halutessaan mukaan työpaikan tapahtumiin, kuten pikkujouluihin, läksiäisiin tai tiimitapahtumiin ja hänelle välitetään tietoa työpaikan tärkeistä tapahtumista perhevapaan aikana.

Työaikaan liittyviä joustoja

Työaikaan liittyvät joustot ovat keino mahdollistaa ansiotyön ja läheisen hoidon yhteensovittamista.

Hyväksi koettuja käytäntöjä on kerätty yrityksistä, julkiselta sektorilta ja Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmasta. 

Työyhteisöissä on koettu toimiviksi joustoiksi esimerkiksi:   

Työmäärä on realistinen suhteessa työaikaan ja toimenkuvaan. Henkilöstöön ei kohdistu sellaisia työ- ja aikapaineita, jotka häiritsevät perhe- ja yksityiselämää.
Esihenkilö seuraa työntekijän työmäärää ja jaksamista. 
Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja/tai työvuoroihinsa. Työntekijälle ei kohdistu paineita ylitöihin saadakseen työnsä tehdyksi tai edetäkseen urallaan. Esihenkilö pyrkii organisoimaan työn ja työajat mahdollisimman hyvin kunkin elämäntilanteeseen sopiviksi ja joustaviksi. 
Esihenkilö kannustaa tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä tarvittaessa jäämään tilapäisesti kotiin hoitamaan sairastunutta lasta tai lähiomaista.
Tiivistetty työaika, jossa kahden viikon työaika tehdään yhdeksän työpäivän aikana ja työntekijä saa vapaapäivän. 
Palaverit ja koulutukset pidetään sovitulla ydintyöajalla, esim. klo 9–15. 
Työaikapankki, jonka ansiosta työntekijä pystyy käyttämään vapaita ja muita joustoja tarpeen mukaan.  
Osa-aikatyön mahdollisuus määräajaksi, jonka jälkeen työntekijällä on mahdollisuus jatkaa edelleen osa-aikaista työntekoa tai siirtyä takaisin kokoaikatyöhön. 
Puhelinetiketti: sovittu, miten ja missä työntekijän voi puhelimitse hoitaa läheisensä hoivaan liittyviä asioita, rauhaisa tila, yksityisyyden suoja.
Työajan liukumista ja poissaoloista voidaan sopia yksilöllisesti.
Kaikki työterveyshuollon käynnit voi tehdä työajalla.  Työntekijällä on oikeus osallistua työpäivän aikana myös laajaan perhekohtaiseen terveystarkastukseen.
Lomarahat voidaan muuntaa vapaiksi, säästövapaat ovat käytettävissä.

Lisätietoa perheystävällisistä käytännöistä Väestöliiton sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Keinoja erityistarpeisen lapsen vanhemman tukemiseen työyhteisöissä Pähkinänsärkijät-verkoston vinkkilistasta (pdf)(avautuu uuteen ikkunaan)

Etätyökäytäntöjä

Etätyömahdollisuuksilla voidaan tukea työelämän omaishoitoystävällisyyttä esimerkiksi seuraavasti:    

Esihenkilö tukee etätyön tekemistä. Etätyön pelisäännöistä, tietoturvasta ja muista ehdoista sovitaan selvästi.
Työntekijä voi tehdä etätyötä sovitun määrän ja vaikuttaa etätyöskentelynsä ajankohtiin, työpaikan ja työyhteisön periaatteiden mukaan.
Työntekijä voi valita etätyöpaikkansa myös muualla kuin omassa kodissaan esim. ikääntyneen vanhempansa luona.
Työntekijä saa etätyöpisteeseen tarvittavat työvälineet. Myös asiakaspalvelutyö voidaan mahdollistaa etätyönä.
Työntekijällä on mahdollisuus ilman ansionmenetystä tehdä kaksi viikkoa 4 tunnin työpäivää etänä (20 tuntia / viikko) lapsen aloittaessa perusopetuksen 1. luokan.

Omaishoitoystävällisyys on kilpailuvaltti myös rekrytoinnissa

Omaishoitoystävällisyys on työmarkkinoilla kilpailuvaltti. Edistykselliset työnantajat huomioivat omaishoitoystävällisyyden myös henkilöstön rekrytoinnissa.

Työnantajan kannattaa viestittää avoimesti eri foorumeilla perhe- ja omaishoitoystävällisyydestään. Myös työpaikkailmoituksessa ja työhaastattelussa kannattaa kertoa käytössä olevista joustoista ja eduista.

Työntekijän valintatilanteessa omaishoitoystävällisyys näkyy siinä, että henkilö valitaan pätevyyden, työkokemuksen ja parhaiten tehtävään soveltuvuuden mukaan perhetilanteesta riippumatta. 