Vapauden liiton ehdokkaiden vastaukset eurovaalikysymyksiin
Omaishoitajaliitto kysyi sähköisellä kyselyllä eurovaaliehdokkailta mielipiteitä Omaishoitajaliiton vaalitavoitteisiin.
Omaishoitajaliiton eurovaalitavoitteet ovat tiivistetysti
1. Omaishoitajat työsuojelun piiriin: fyysisen ja psyykkisen kuormituksen ennaltaehkäisy
Hyvin sitova hoivavastuu saattaa aiheuttaa työnteon kaltaisia terveysriskejä ja kuormitusta. Työsuojelusäädösten tulisi koskea omaishoitajia aina, kun he ovat sitovassa hoivavastuussa.
2. Hoiva ja työssäkäynti tasapainoon: pidempi ja korvattu vapaa läheisen auttamiseen
Työpäivän aikaisen hoivatyön aiheuttamaa ansiomenetys pitää kompensoida. Vapaaoikeus tulee olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa. Laajennettava määritelmää koskemaan kaikkia omaishoitotilanteita.
3. Omaishoito agendalle: strategia jokaiseen EU:n jäsenmaahan
Tarvitaan erillinen EU-tasoinen omaishoidon strategia ja komission kehotus omaishoidon strategian laatimiseksi jokaisessa jäsenvaltiossa.
Lisää tietoa omaishoitajat.fi/vaalit
Alla olevat ehdokkaat ovat vastanneet kysymyksiimme:
Kautio, Kimmo
- Omaishoitajien työsuojelu
Omaishoito ei ole työsuhteessa tehtävää ansiotyötä. Tulisiko kuitenkin työsuojelu ulottaa myös omaishoitajien ja sitovassa tilanteessa olevien läheishoitajien turvaksi?
Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä. - Hoivan ja työssäkäynnin tasapaino
Kompensoitu vapaa työstä omaisen tarvitseman hoidon vuoksi tulisi olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa.
Vastaus: Täysin samaa mieltä - Omaishoito-ohjelma
Omaishoidon ohjelma tarvitaan EU:hun sekä komission kehotuksesta jokaiseen jäsenvaltioon.
Vastaus: Neutraali
Kommentti: Ohjelma hyvä ajatus, EU:ta emme tarvitse välikädeksi.
Strandvik, Susanna
- Omaishoitajien työsuojelu
Omaishoito ei ole työsuhteessa tehtävää ansiotyötä. Tulisiko kuitenkin työsuojelu ulottaa myös omaishoitajien ja sitovassa tilanteessa olevien läheishoitajien turvaksi?
Vastaus: Täysin samaa mieltä.
Kommentti: Työsuojelun laajentaminen osoittaa arvostusta ja tunnustusta omaishoitajien ja läheishoitajien tekemälle arvokkaalle työlle sekä edistää heidän tasa-arvoista kohteluaan työelämässä. Laajempi työsuojelu tarjoaa omaishoitajille ja läheishoitajille oikeudellista suojaa ja varmuutta heidän työskentelyolosuhteistaan ja oikeuksistaan. Huolehtimalla heidän turvallisuudesta ja työolosuhteista edistetään myös heidän työhyvinvointiaan ja jaksamistaan pitkäaikaisessa hoitotyössä. - Hoivan ja työssäkäynnin tasapaino
Kompensoitu vapaa työstä omaisen tarvitseman hoidon vuoksi tulisi olla vähintään 10 työpäivää ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivää kalenterivuodessa.
Vastaus: Täysin samaa mieltä
Kommentti: Mahdollisuus saada riittävästi vapaata työstä auttaa omaishoitajia olemaan levänneitä ja jaksavia hoitotyössään. Tämä voi parantaa hoidon laatua ja vaikuttaa positiivisesti hoidettavan hyvinvointiin. Vapaa työstä mahdollistaa myös työn ja perhe-elämän tasapainottamisen, mikä vähentää stressiä ja uupumusta sekä edistää omaishoitajien omaa hyvinvointia.
Vaikka nämä vähintään 10 ja 20 työpäivää vuodessa on hyödyllinen alku, on tärkeää jatkuvasti arvioida ja kehittää tätä järjestelmää vastaamaan paremmin omaishoitajien tarpeita ja työn vaativuutta. Lisäämällä vapaapäivien määrää ja tarjoamalla muita tukimuotoja, kuten koulutusta ja neuvontaa, voidaan parantaa omaishoitajien työhyvinvointia ja hoidon laatua entisestään. Lisäksi on tärkeää huomioida, että hoitotyön tarpeet voivat vaihdella yksilöittäin, joten joustavuus ja yksilölliset ratkaisut ovat avainasemassa tässä asiassa. - Omaishoito-ohjelma
Omaishoidon ohjelma tarvitaan EU:hun sekä komission kehotuksesta jokaiseen jäsenvaltioon.
Vastaus: Täysin eri mieltä
Kommentti: Kaikkien jäsenvaltioiden omaishoitojärjestelmät ja -tarpeet poikkeavat toisistaan, mikä vaikeuttaa yhtenäisen ohjelman laatimista ja toteuttamista. Laajamittainen omaishoidon ohjelman käynnistäminen vaatisi merkittäviä taloudellisia resursseja, ja rahoituksen riittävyyden varmistaminen on jo nyt haasteellista. Jokainen jäsenvaltio voi tehdä monia toimia itsenäisesti ilman parlamentin väliintuloa ja kehoitusta, jotta lisätään oman maan omaishoitajien hyvinvointia, huomioiden samalla oman maan omaishoitojärjestelmät ja tarpeet parhaalla tavalla. Eroamalla EU:sta saisimme näin ollen vielä paremmat mahdollisuudet toimia itsenäisesti ja huomioida kansamme tarpeet, asettaen Suomen hyvinvoinnin etusijalle.
Jäsenvaltiot voisivat kerätä kattavaa tietoa omaishoidon tilanteesta esimerkiksi teettämällä kyselyitä omaishoitajille ja arvioimalla palvelujen saatavuutta ja laadukkuutta. Esimerkiksi Ruotsissa tehdään säännöllisiä kyselyitä omaishoitajille arvioidakseen heidän tarpeitaan ja kokemuksiaan.
Myös jokainen jäsenvaltio voisi varata riittävät taloudelliset resurssit omaishoitajien tukemiseen esimerkiksi lisäämällä budjettivaroja omaishoidon tukipalveluihin. Esimerkiksi Suomi on viime vuosina lisännyt merkittävästi rahoitusta omaishoidon tukemiseen.
Edistämällä yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, esimerkiksi järjestämällä tapaamisia ja työpajoja, joissa eri toimijat voivat vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä omaishoidon alalla, jäsenvaltiot voivat parantaa omaishoitajien tukijärjestelmiä. Esimerkiksi Tanskassa eri järjestöt ja viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
