Siirry sisältöön

Työelämään tarvitaan reilumpi omaishoitovapaa

Äiti ja tytär talvisella polulla.

Moni työikäinen kuormittuu kohtuuttomasti ikääntyneen vanhempansa hoidon järjestelyissä. Samaan aikaan pitäisi jaksaa käydä töissä. Lapsiperheissä vanhempi voi saada korvauksellista vapaata sairaan lapsensa hoitoon. Ikäihmisten hoitoon tarvitaan vastaavanlaisia oikeuksia.

Omaishoitajaliitto ehdottaa omaishoitorahan maksamista työntekijälle, joka joutuu ottamaan vapaata ansiotyöstä hoitaakseen läheistään. Omaishoitorahaa maksettaisiin vähintään 10 työpäivältä ja saattohoidossa vähintään 20 työpäivältä hoidettavaa perheenjäsentä tai läheistä henkilöä kohden. Korvaustaso määräytyisi esimerkiksi sairausvakuutuslain mukaisena erityishoitorahana.

“Tämä asia on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan. Koko yhteiskunta hyötyy, kun ansiotyön ja hoivan yhteensovittaminen mahdollistetaan reilummin”, toteaa Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen.

Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä työikäiselle kohdentuu yhä enemmän hoivavastuita, kun hoitajapulakin vaivaa. Osa työvoimasta, varsinkin keski-ikäiset naiset, joutuu luopumaan osittain tai kokonaan ansiotyöstä hoitaakseen ikääntynyttä vanhempaansa.

Työstä tulee poissaoloja, kun läheisen tarvitsemaa ympärivuorokautista hoitoa tai kotihoitoa ei ole saatavilla tai palvelun laadussa on ongelmia, eivätkä työelämän joustot toimi.

”Kyllä ne omaiset hoitavat”

Työn ja hoivan yhteensovittaminen on iso yhteiskunnallinen haaste. Yli satatuhatta työikäistä hoitaa läheistään päivittäin. Joukossa on sekä erityislapsia että täysi-ikäisiä avun ja huolenpidon tarpeessa olevia läheisiä.

”Hoivakriisi-keskusteluissa unohdetaan helposti, että valtaosa hoivasta on omaisten vastuulla. Oletetaan, että apua tarvitsevan läheisen hoito onnistuu työn ohessa ilman erityisjärjestelyitä. Jos työikäisistä omaishoitajista ei pidetä nyt huolta, hoivakriisi syvenee entisestään”, painottaa Tervonen.

Työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa työsopimuslain mukaisista läheisen hoitoon tarkoitetuista omaishoitovapaista. Työssäkäyvä siis menettää ansiotulojaan jäädessään hoitamaan läheistään.

Pidemmät poissaolot pienentävät eläkekarttumaa, ja eläketulo voi jäädä vaatimattomaksi. Urakehityskin saattaa tyssätä.

Työlainsäädäntöä pitää uudistaa

Työntekijällä tulee olla kaikissa työuransa vaiheissa mahdollisuus halutessaan yhteensovittaa työtä ja hoivaa riippumatta hoidettavan henkilön iästä.

Sekä työyhteisöllä että palvelujärjestelmällä on oma tehtävänsä auttaa, mutta perheiden ja työelämän tarpeisiin tulee vastata myös työlainsäädäntöä parantamalla.

“Vuonna 2022 voimaan tullut työsopimuslain omaishoitovapaa säädettiin Suomessa EU-direktiivin minimin mukaisesti. Suomi on jälkijunassa verrattuna muihin Pohjoismaihin. Omaishoitovapaa on saatava korvaukselliseksi ja pidemmäksi. Lisäksi vapaaoikeutta on arvioitava uudelleen, jotta se on mahdollista tosiasiallisissa omaishoitotilanteissa, ei vain perheen tai samassa taloudessa asuvien kesken”, vaatii Tervonen.

Lue lisää Omaishoitajaliiton vaalitavoitteista

Lisätietoja: