Tukea arkeen

Oppaiden tarkoituksena on myös rohkaista omaishoitoperheitä hakemaan apua, koska kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Oppaat saa ladattua ilmaiseksi materiaaleista tai ne voi tilata paperisena kotiin. Linkki oppaisiin materiaalipankissa(avautuu uuteen ikkunaan)

Omainen hoitajana -opassarjaan kuuluvat oppaat:

1. Syömällä hyvää mieltä ja terveyttä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
2. Liikkumalla parempaa vointia(avautuu uuteen ikkunaan)
3. Turvallinen lääkehoito kotona(avautuu uuteen ikkunaan)
4. Helpotusta isoon ja pieneen hätään(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
5. Puhdas olo, mukavat vaatteet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
6. Tarpeellinen uni, riittävä lepo(avautuu uuteen ikkunaan)
7. Kun hoidettavan käyttäytyminen hämmentää(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Palvelutarpeen arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan oma näkemys otetaan arvioinnissa huomioon. Palvelutarpeen arviointiin voi pyytää mukaan myös läheisen tai tukihenkilön.  

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta, jos kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi tai henkilö, joka saa vammaisetuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea. 

Arviointi on tehtävä loppuun viiveettä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla määräaika on kolme kuukautta.

Sosiaalihuoltolaki(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Myönnettyjen apuvälineiden käytön ohjaus ja neuvonta kuuluvat lakisääteisiin palveluihin. Saatavilla olevia apuvälineitä voi myös lainata terveydenhuollon apuvälinelainaamoista.

Päävastuu apuvälinepalvelujen järjestämisessä on julkisella sektorilla:

• Lisäksi Kela, työvoimahallinto, Valtiokonttori sekä vakuutus- ja työeläkelaitokset kustantavat vastuullaan olevat apuvälinepalvelut
• Terveydenhuolto järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut
• Sosiaalitoimi (vammaispalvelut) voi myöntää taloudellista tukea henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin
• Opetustoimi järjestää koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet

Lisätietoa apuvälineiden järjestämisvastuusta Kuntoutumistalon verkkosivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina hoitava lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä peritä omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja.

Henkilökohtaista apu voi olla avustamista päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Lue lisää henkilökohtainenapu.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Vammaispalvelulain 10 §:n(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaan henkilökohtaisena avustajana voi erityisestä syystä toimia vammaisen henkilön perheenjäsen, jos se on vammaisen henkilön edun mukaista.

Mikäli vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen on työsuhteessa vammaiseen henkilöön, ei hän voi hoitaa samaa tehtävää omaishoitosopimuksen perusteella.

Henkilökohtaisen avun tuntien määrä vaikuttaa joillain alueilla omaishoidon tuen määrään.

Tukipalvelut

Tukipalveluilla mahdollistetaan arjen sujumista ja itsenäistä elämistä. Tukipalveluita ovat erimerkiksi ateriapalvelu, siivouspalvelu ja asiointipalvelu.

Tukipalveluita järjestetään henkilölle, joka tarvitsee niitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn kuten elämäntilanteen vuoksi.

Tukipalveluja saa hyvinvointialueen kautta. Hyvinvointialue voi tuottaa tukipalvelut itse tai ostaa ne yksityisiltä palveluntuottajilta. Tukipalveluille on määritelty erilliset asiakasmaksut. Monilla alueilla on mahdollisuus saada palveluseteleitä tarvittavien palveluiden hankkimiseksi. Yksityiset palveluntuottajat myyvät palveluitaan myös suoraan yksityishenkilöille.

Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Perheelle on järjestettävä tarvittaessa kotipalvelua esimerkiksi perheenjäsenen vamman, sairauden, uupumuksen tai erityisen perhetilanteen vuoksi.  Kotipalvelu on perheen avustamista jokapäiväiseen elämään liittyvissä tehtävissä ja toiminnoissa. Kotipalvelua haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Lisätietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kotisairaanhoidon työntekijä voi olla esimerkiksi terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, joka hoitaa kotona hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa kotisairaanhoidon lääkärit tekevät myös kotikäyntejä.

Kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä ja lyhytaikaista vai jatkuvaa ja säännöllistä.

Vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Korjausavustus iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntoihin

Voit saada avustusta korjauksiin, jotka parantavat kotisi esteettömyyttä tai joita tarvitaan, jotta kotona asuminen olisi turvallista ja terveellistä. Avustuksen ehtona on, että jonkun kodissa vakituisesti asuvista on oltava joko yli 65-vuotias tai vammainen henkilö. Kaikkien kodissa asuvien tulot ja varallisuus vaikuttavat siihen, voiko avustusta saada.

Lisätietoa www.varke.fi

Asumispalveluihin kuuluvat mm. veteraanien, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asunnot. Asumispalvelut voidaan järjestää tuki- tai palveluasunnoissa tai perhekodeissa. Hyvinvointialue voi järjestää palveluasumista joko vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella.

Lyhytaikainen ja jaksottainen hoito voi olla suureksi avuksi omaishoitotilanteessa, jossa omaishoitaja tarvitsee lepoa ja omaa aikaa esimerkiksi kuntoutukseen tai lomalle osallistumiseen. Lyhytaikaista hoitoa järjestetään erilaisissa laitoksissa, hoitokodeissa tai palvelutaloissa. Lyhytaikaishoidosta saat lisätietoa alueesi sosiaalitoimesta.

Intervalli- ja jaksohoito

Palvelulla tarkoitetaan sitä, että henkilö asuu vuoroin kotona ja vuoroin jossakin lyhytaikaista hoitoa tarjoavassa laitoksessa tai asumisyksikössä. Intervallihoidosta saat lisätietoa alueesi sosiaalitoimesta.

Päivätoiminnalla pyritään tukemaan omaishoitajien jaksamista. Päivätoimintaan osallistumisen määrä riippuu hänen omista sekä läheisen tarpeista ja paikkakunnan päivätoimintamuotojen laajuudesta. Lisätietoa saat alueesi sosiaalitoimesta.

Palvelua on saatavilla kaikkialla Suomessa. Saat perhelomituksesta lisätietoa alueesi sosiaalitoimesta.

Perhelomitusta on saatavilla erilaisiin tarpeisiin:

• Harkinnanvarainen perhelomitus
• Omaishoitajan lakisääteisen vapaan lomitus
• Lapsiperheiden kotihoito
• Yöajan hoito
• Räätälöity palvelu ja palvelu äkillisiin tilanteisiin

Lisätietoa Kehitysvammaisten Palvelusäätiöstä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista, esim. omaishoitajan vapaan ajaksi järjestettyä tilapäishoitoa. Perhehoidossa voi olla mm. vammainen, pitkäaikaissairas, mielenterveyskuntoutuja tai ikääntynyt.

Toimeksiantosopimussuhteinen perhekoti on hyvinvointialueen hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan toimeksiantosopimussuhteeseen perustuen. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.

Perhehoitoa on mahdollista saada myös hoidettavan läheisen omassa kotona kiertävän perhehoitajan toimesta.

Ammatillinen perhekoti on yritysmuodossa toimiva palveluyritysmuoto. Lain mukaisesti perhekoti on toimialaltaan yksityistä sosiaalipalvelua. Ammatillinen perhekoti on  perhehoidon ja laitoshuollon väliin sijoittuva hoitomuoto. Lisätietoja saat alueesi sosiaalitoimesta.

Lisätietoa Perhehoitoliiton sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen

Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluasuminen voidaan toteuttaa palvelutalon tai muun vastaavan lisäksi myös vammaisen henkilön omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarvittavat palvelut. Vammaispalvelulain mukaiset palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia. 

Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen

Sosiaalihuoltolain mukaista palveluasumista hyvinvointialueet järjestävät yleensä ikäihmisille tarkoitetuissa palvelutaloissa. Palvelutaloja ylläpitävät hyvinvointialueet, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Palvelutalossa asuva maksaa asunnostaan vuokran tai vastikkeen sekä tarvitsemistaan palveluista käytön mukaan. Asumiseen voi saada asumistukea. Lisätietoja saat alueesi sosiaalitoimesta. 

Pitkäaikaishoitoon sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, hygienia, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Myös järjestöt ja yksityiset yritykset tuottavat pitkäaikaista laitoshoitoa. Lisätietoja saat alueesi sosiaalitoimesta.

Kuljetuspalvelut

Sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevia palveluita myönnetään pääasiassa ikääntyneille henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun, mutta joilla on erityisiä vaikeuksia joukkoliikenteen käytössä. Palvelun tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn lisäksi hakijan kokonaistilanne, muun muassa hakijan taloudellinen tilanne.

Liikkumisen tukea myönnetään vammaiselle henkilölle, jolla on toimintarajoitteensa vuoksi erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja hän ei pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Lisätietoa THL:n sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Matkakorvaukset

Kela korvaa sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen vuoksi aiheutuneita matkakustannuksia. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Kela ei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin tai hoitotarvikkeen hakemista. Matkoissa on omavastuuosuus ja omavastuuosuudet kerryttävät vuotuista matkakattoa. Lisätietoa matkakorvauksista Kelan sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus

Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen voi saada sairaudesta tai vammasta johtuvaa haitasta, joka estää henkilöä itsenäisesti liikkumasta. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen. Tunnusta voidaan käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana. Lisätietoa pysäköintitunnuksesta Traficomin sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Ajoturvallisuus

Liikenneturvan sivuilta löytyy Sairaudet, lääkkeet ja toimintakyky liikenteessä -opas(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Opas sisältää kattavasti tietoa sairauksien ja lääkityksen vaikutuksesta ajokykyyn sekä yleisemmin liikenteessä liikkumiseen. Oppaassa on myös vinkkejä oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja turvalliseen liikkumiseen liikenteessä. Liikenneturvan sivuilla on myös Ikäkuljettajan itsearviointiopas.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Omaishoitajien kuntoutuskurssit

Kelan järjestämien kuntoutuskurssien tavoitteena on tukea omaishoitajan toimintakykyä ja kohentaa elämänlaatua. Kuntoutuskursseilla omaishoitajaa ohjataan löytämään keinoja oman kunnon ylläpitämiseen sekä välineitä oman jaksamisen tueksi, lisätietoa kuntoutuskursseista(avautuu uuteen ikkunaan).

Kela järjestää myös sairausryhmäkohtaisia sopeutumisvalmennuskursseja. Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat asiakasta ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin, lisätietoja sopeutumisvalmennuskursseista Kelan sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).