Tukea arkeen

Omaishoitajien ja hoitoa tarvitsevien läheisten tilanteet sekä tarpeet vaihtelevat suuresti. Siksi tukitoimien tulisikin olla räätälöityjä kunkin omaishoitoperheen tarpeiden mukaan.

Omaishoitajaliiton palveluoppaan tarkoituksena on antaa omaishoitajalle tietoa siitä minkälaisia palveluja tai tukea hänen on mahdollista saada omaishoitotilanteen tueksi. Palveluopas (PDF)(avautuu uuteen ikkunaan)
Lisätietoa palveluista saa myös Järjestöjen sosiaaliturvaoppaasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), johon on järjestöjen toimesta koottu pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden yhteinen sosiaaliturva pääpiirteittäin.
Vammaispalvelulain perusteella myönnettävistä palveluista löytyy lisätietoa THL:n Vammaispalvelujen käsikirjasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Asuminen, apua kotiin

Omainen hoitajana -oppaat
Palvelutarpeen arviointi
Apuvälineet
Hoitotarvikkeet
Henkilökohtainen apu
Kotihoito ja tukipalvelut
Lapsiperheiden kotipalvelu
Kotisairaanhoito
Asunnon muutostyöt
Turvallisuus kotona

Sijaishoito ja asumispalvelut

Lyhytaikaishoito 
Intervallihoito 
Päivätoiminta 
Perhelomitus 
Perhehoito 
 

Tuki ja palveluasuminen 

Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen 
Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen 
Pitkäaikaishoito 

 

Matkat ja liikkuminen

 
Kuljetuspalvelut 
Matkakorvaukset 
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus 
Ajoturvallisuus

Lomat ja kuntoutuskurssit 

Omaishoitajien tuetut lomat
Kuntoutuskurssit

Asuminen, apua kotiin

Omainen hoitajana -oppaista vinkkejä arkeen

Opassarja on tarkoitettu aikuisen läheisen kotona hoitamisen ja auttamisen tueksi. Niistä saa tietoa ja neuvoja arjen tilanteisiin ja vinkkejä esimerkiksi apuvälineistä ja palveluista. Oppaiden tarkoituksena on myös rohkaista omaishoitoperheitä hakemaan apua, koska kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Oppaat saa ladattua ilmaiseksi materiaaleista tai ne voi tilata paperisena kotiin. Linkki oppaisiin materiaalipankissa

Omainen hoitajana -opassarjaan kuuluvat oppaat:

1. Syömällä hyvää mieltä ja terveyttä(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
2. Liikkumalla parempaa vointia(avautuu uuteen ikkunaan)
3. Turvallinen lääkehoito kotona(avautuu uuteen ikkunaan)
4. Helpotusta isoon ja pieneen hätään(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
5. Puhdas olo, mukavat vaatteet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
6. Tarpeellinen uni, riittävä lepo(avautuu uuteen ikkunaan)
7. Kun hoidettavan käyttäytyminen hämmentää(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Palvelutarpeen arviointi

Hyvinvointialueesi sosiaalitoimen työntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin, jonka perusteella palveluita tarvitsevan henkilön on mahdollista saada esimerkiksi kotihoitoa, omaishoidon tukea ja tukipalveluita. Arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan oma näkemys otetaan arvioinnissa huomioon. Palvelutarpeen arviointiin voi pyytää mukaan myös läheisen tai tukihenkilön.  

Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta, jos kyseessä on:

• erityistä tukea tarvitseva lapsi tai 
• henkilö, joka saa vammaisetuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea. 

Arviointi on tehtävä loppuun viiveettä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla määräaika on kolme kuukautta. 

Apuvälineet

Apuvälineiden tarkoituksena on tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä. Apuvälineiden tarve tulee arvioida yksilöllisesti ja kirjata hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Tavanomaisiksi luokiteltavat apuvälineet ovat yleensä asiakkaalle maksuttomia.

Myönnettyjen apuvälineiden käytön ohjaus ja neuvonta kuuluvat lakisääteisiin palveluihin. Saatavilla olevia apuvälineitä voi myös lainata terveydenhuollon apuvälinelainaamoista testattavaksi lyhyiksi ajoiksi. 

Päävastuu apuvälinepalvelujen järjestämisessä on julkisella sektorilla:

• Terveydenhuolto järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut.
• Sosiaalitoimi (vammaispalvelut) voi myöntää taloudellista tukea henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin.
• Opetustoimi järjestää koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet.
• Lisäksi Kela, työvoimahallinto, Valtiokonttori sekä vakuutus- ja työeläkelaitokset kustantavat vastuullaan olevat apuvälinepalvelut.

Hoitotarvikkeet

Hoitotarvikejakelu antaa kotikäyttöön tiettyjen pitkäaikaissairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita, esimerkiksi katetrit, avanne- ja virtsapussit, vaipat ja diabetesta sairastavien päivittäiset hoitotarvikkeet.

Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina hoitava lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä peritä omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan hoitotarvikkeita tulisi saada maksutta, jos hoidon tarve jatkuu yli kolme kuukautta.  

Henkilökohtainen apu

Vammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain nojalla mahdollisuus saada itselleen henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella. Näitä voivat olla avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Lue lisää henkilökohtainenapu.fi(siirryt toiseen palveluun)

Vammaispalvelulain 8 d §:n(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Kunnan tehdessä ratkaisua henkilökohtaisen avun järjestämisestä, on asia ratkaistava ottaen huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide sekä hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan. Mikäli vaikeavammaisen henkilön omainen tai läheinen on työsuhteessa vammaiseen henkilöön, ei hän voi hoitaa samaa tehtävää omaishoitosopimuksen perusteella. Lisää tietoa omaisesta henkilökohtaisena avustajana Henkilökohtaisten avustajien työnantajien liiton sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Henkilökohtaisen avun tuntien määrä vaikuttaa joillain alueilla omaishoidon tuen määrään.

Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoidolla tuetaan erityisesti iäkkäiden henkilöiden kotona selviytymistä. Kotihoitoa voi saada tarpeen mukaan myös öisin, ja siihen voi kuulua myös kotisairaanhoitoa. Kotihoito auttaa päivittäisissä toimissa kuten sängystä nousemisessa, wc-käynneissä, peseytymisessä, lääkkeiden otossa ja syömisessä.

Tukipalveluilla mahdollistetaan arjen sujumista ja itsenäistä elämistä. Tukipalveluita ovat erimerkiksi ateriapalvelu, vaatehuoltopalvelu, siivouspalvelu ja asiointipalvelu.

Tukupalveluita järjestetään henkilölle, joka tarvitsee niitä sillä perusteella, että hänen toimintakykynsä on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn kuten elämäntilanteen vuoksi. Tukipalveluita voivat saada myös henkilöt, jotka eivät tarvitse muuta kotihoidon palvelua.

Tukipalveluja saa hyvinvointialueen kotipalvelun, kotihoidon, vanhus- tai vammaispalvelujen kautta. Hyvinvointialue voi tuottaa tukipalvelut itse tai ostaa ne yksityisiltä palveluntuottajilta. Tukipalveluille on määritelty erilliset asiakasmaksut. Jatkuvasta ja säännöllisestä palvelusta voidaan periä kuukausimaksu. Tilapäisestä kotiin annettavasta palvelusta voidaan periä hyvinvointialueen päättämä kohtuullinen maksu. Monilla alueilla on mahdollisuus saada palveluseteleitä tarvittavien palveluiden hankkimiseksi. Yksityiset palveluntuottajat myyvät palveluitaan myös suoraan yksityishenkilöille.

Lisää tietoa Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Lapsiperheiden kotipalvelu

Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Perheelle on järjestettävä tarvittaessa kotipalvelua esimerkiksi perheenjäsenen vamman, sairauden, uupumuksen tai erityisen perhetilanteen vuoksi.  Kotipalvelu on perheen avustamista jokapäiväiseen elämään liittyvissä tehtävissä ja toiminnoissa. Kotipalvelua haetaan hyvinvointialueen sosiaalitoimesta. Lisätietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kotisairaanhoito

Kotisairaanhoito on osa kotihoitoa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa kotona asuminen sairaudesta huolimatta huolehtimalla tarvittavista terveyden- ja sairaanhoidon palveluista. Kotisairaanhoidon työntekijä voi olla terveydenhoitaja, sairaanhoitaja tai lähihoitaja, joka hoitaa kotona hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa kotisairaanhoidon lääkärit tekevät myös kotikäyntejä.

Kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä ja lyhytaikaista vai jatkuvaa ja säännöllistä. Vuonna 2022 maksu saa olla enintään 19,20 €, jos käynnin suorittaa lääkäri tai hammaslääkäri ja 12,20 €, jos käynnin suorittaa sairaanhoitaja tai muu kotisairaanhoitoa antava henkilö. Maksut kerryttävät maksukattoa. 

Asunnon muutostyöt

Asunnon muutostöillä tarkoitetaan korjaus- ja rakennustöitä, jotka helpottavat esim. ikäihmisen tai vammaisen henkilön päivittäistä selviytymistä kotonaan. Tällaisia ovat esimerkiksi luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen ja wc:n laajennus ja erilaisten apuvälineiden asentaminen.

Korvaushakemus kustannuksista on hyvä jättää sosiaalitoimistoon ennen korjaustöiden aloittamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan fysio- tai toimintaterapeutin lausunto muutostöiden tarpeesta ja sisällöstä sekä rakennusliikkeen tai kunnan rakennusmestarin laatima kustannusarvio. Korvauksia voi hakea myös jälkikäteen kuuden kuukauden ajan.  

Vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista.

Korjausavustus

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää korjausavustuksia vähävaraisille ja pienituloisille kotitalouksille, joissa on vammainen tai 65 vuotta täyttänyt henkilö. Avustusta voi hakea esimerkiksi vanhojen asuntojen kylpyhuone- ja keittiöremontteihin, omakotitalojen kattoihin ja lämmitykseen. Kustannuksista voidaan korvata enintään 50–70 %. Avustusta voi hakea läpi vuoden.  

ARA myöntää lisäksi hissi- ja esteettömyysavustusta. Avustusta myönnetään asunto-osakeyhtiölle, ei yksittäiselle osakkaalle, ja sitä voi saada enintään 45 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Esteettömyysavustuksia voi olla esim. kulkuluiskien rakentaminen ja oviaukkojen leventäminen. Hissin rakentamiseen voi saada avustusta osakeyhtiöihin, joissa ei ennestään ole hissiä.

Lisätietoja saa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta puhelinpalveluaikaan, tiistai-keskiviikko klo 9-11 ja klo 12-15 numerosta 029 525 0818.

Hyvinvointialueen on vammaispalvelulain mukaan korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. 

Turvallisuus kotona

Kodin turvaopas -sivustolta löytyy ohjeita arjen ja asumisen turvallisuuden parantamiseen ja onnettomuuksien ehkäisyyn. Sivustoa ylläpitää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK.

Sijaishoito ja asumispalvelut

Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä sellaiselle henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluihin kuuluvat mm. veteraanien, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asunnot. Asumispalvelut voidaan järjestää tuki- tai palveluasunnoissa tai perhekodeissa.
Hyvinvointialue voi järjestää palveluasumista joko vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella.

Lyhytaikaishoito

Lyhytaikaisella laitoshoidolla tuetaan ikäihmisten ja vammaisten kotona selviytymistä ja hoitavan omaisen jaksamista. Samalla ehkäistään pysyvän laitoshoidon tarvetta. Lyhytaikaishoitojaksot voivat toistua säännöllisesti kotona asumisen kanssa tai ne voivat olla satunnaisia.

Lyhytaikainen ja jaksottainen hoito voi olla suureksi avuksi omaishoitotilanteessa, jossa omaishoitaja tarvitsee lepoa ja omaa aikaa esimerkiksi kuntoutukseen tai lomalle osallistumiseen. Lyhytaikaista hoitoa järjestetään erilaisissa laitoksissa, hoitokodeissa tai palvelutaloissa.

Lyhytaikaishoidosta saat lisätietoa alueesi sosiaalitoimesta.

Intervallihoito

Intervalli- ja jaksohoito. Palvelulla tarkoitetaan sitä, että henkilö asuu vuoroin kotona ja vuoroin jossakin lyhytaikaista hoitoa tarjoavassa laitoksessa tai asumisyksikössä. Intervallihoidosta saat lisätietoa alueesi sosiaalitoimesta.

Päivätoiminta

Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ja edistää ikääntyvän, pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön toimintakykyä, sosiaalisia suhteita ja osallisuutta. Lisäksi omaishoitoperheiden kohdalla päivätoiminnalla pyritään  tukemaan omaishoitajien jaksamista. Päivätoimintaan osallistumisen määrä riippuu hänen omista sekä läheisen tarpeista ja paikkakunnan päivätoimintamuotojen laajuudesta. Lisätietoa saat alueesi sosiaalitoimesta.

Perhelomitus

Perhelomitus on lyhytaikaista huolenpitoa perheen omassa kodissa. Perhelomitus on tarkoitettu kaikenikäisille lapsille, nuorille ja aikuisille, joilla on erityisen tuen tarvetta. Palvelua on saatavilla kaikkialla Suomessa. Saat perhelomituksesta lisätietoa alueesi sosiaalitoimesta.

Perhelomitusta on saatavilla erilaisiin tarpeisiin:

• Harkinnanvarainen perhelomitus
• Omaishoitajan lakisääteisen vapaan lomitus
• Lapsiperheiden kotihoito
• Yöajan hoito
• Räätälöity palvelu ja palvelu äkillisiin tilanteisiin

Perhehoito

Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista, esim. omaishoitajan vapaan ajaksi järjestettyä tilapäishoitoa. Perhehoidossa voi olla mm. vammainen, pitkäaikaissairas, mielenterveyskuntoutuja tai ikääntynyt. Joskus tilapäinen perhehoito voidaan toteuttaa myös hoitoa tarvitsevan henkilön kotona.

Toimeksiantosopimussuhteinen perhekoti on hyvinvointialueen hyväksymä yksityiskoti, jossa perhehoitoa annetaan toimeksiantosopimussuhteeseen perustuen. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.

Ammatillinen perhekoti on yritysmuodossa toimiva palveluyritysmuoto. Lain mukaisesti perhekoti on toimialaltaan yksityistä sosiaalipalvelua. Ammatillinen perhekoti on  perhehoidon ja laitoshuollon väliin sijoittuva hoitomuoto. Lisätietoja saat alueesi sosiaalitoimesta.

Tuki- ja palveluasuminen

Tuki- ja palveluasumista on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. Tuki- ja palveluasumista saavat ikäihmiset, vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat.

Vammaispalvelulain mukainen palveluasuminen

Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluasuminen voidaan toteuttaa palvelutalon tai muun vastaavan lisäksi myös vammaisen henkilön omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarvittavat palvelut. Vammaispalvelulain mukaiset palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia. 

Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen

Sosiaalihuoltolain mukaista palveluasumista hyvinvointialueet järjestävät yleensä ikäihmisille tarkoitetuissa palvelutaloissa. Palvelutaloja ylläpitävät hyvinvointialueet, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Palvelutalossa asuva maksaa asunnostaan vuokran tai vastikkeen sekä tarvitsemistaan palveluista käytön mukaan. Asumiseen voi saada asumistukea. Hyvinvointialueet järjestävät myös ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista. Lisätietoja saat alueesi sosiaalitoimesta. 

Pitkäaikaishoito

Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai muissa asumispalveluissa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, hygienia, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Myös järjestöt ja yksityiset yritykset tuottavat laitospalveluja. Lisätietoja saat alueesi sosiaalitoimesta.

Matkat ja liikkuminen

Kuljetuspalvelut

Kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää joukkoliikennettä. Kuljetuspalvelu tarkoittaa mahdollisuutta käyttää esimerkiksi taksia tai invataksia. Palvelua myönnetään joko sosiaalihuolto- tai vammaispalvelulain perusteella. Palvelua haetaan hyvinvointialueelta.

Sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevia palveluita myönnetään pääasiassa ikääntyneille henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja vammaispalvelulain mukaiseen kuljetuspalveluun, mutta joilla on erityisiä vaikeuksia joukkoliikenteen käytössä. Palvelun tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn lisäksi hakijan kokonaistilanne, muun muassa hakijan taloudellinen tilanne.

Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään henkilöille, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja jotka eivät vamman tai sairauden vuoksi voi käyttää julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Vammaispalvelulain mukainen kuljetus- ja saattajapalvelu on ns. subjektiivinen oikeus eli palvelu tulee myöntää kaikille, jotka täyttyvät laissa säädetyt myöntämisedellytykset.
Lisätietoa kuljetuspalveluista THL:n sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Matkakorvaukset

Kela korvaa sairauden, raskauden, synnytyksen ja Kelan järjestämän kuntoutuksen vuoksi aiheutuneita matkakustannuksia. Korvausta voi hakea matkoista lääkäriin, lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon terveyskeskukseen, sairaalaan tai yksityiselle lääkäriasemalle. Kela ei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin tai hoitotarvikkeen hakemista. Matkoissa on omavastuuosuus ja omavastuuosuudet kerryttävät vuotuista matkakattoa. Lisätietoa matkakorvauksista Kelan sivuilta(siirryt toiseen palveluun)

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus

Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen voi saada sairaudesta tai vammasta johtuvaa haitasta, joka estää henkilöä itsenäisesti liikkumasta. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen. Tunnusta voidaan käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana.

Pysäköintitunnuksen myöntämisen edellytykset löytyvät Traficomin nettisivuilta. Päätöksen siitä, täyttyvätkö myöntämisen edellytykset, tekee lääkäri. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään maksutta maksulliselle pysäköintipaikalle. Luvalla saa myös pysäköidä alueelle, jossa se on muutoin kielletty. Lisäksi tunnus oikeuttaa pysähtymään rajoitusta pidemmäksi ajaksi sellaiselle pysäköintipaikalle, jossa pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu. Lisätietoa pysäköintitunnuksesta Traficomin sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Ajoturvallisuus

Liikenneturvan sivuilta löytyy Sairaudet, lääkkeet ja toimintakyky liikenteessä -opas(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Opas sisältää kattavasti tietoa sairauksien ja lääkityksen vaikutuksesta ajokykyyn sekä yleisemmin liikenteessä liikkumiseen. Oppaassa on myös vinkkejä oman toimintakyvyn ylläpitämiseen ja turvalliseen liikkumiseen liikenteessä. Liikenneturvan sivuilla on myös Ikäkuljettajan itsearviointitesti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Jos läheisen ajokyky sairastumisen tai ikääntymisen myötä huolestuttaa voit tutustua oppaaseen omaisille asian puheen ottamisesta. Lisää tietoa Turvallisesti liikenteessä sivustolta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Omaishoitajien kuntoutuskurssit ja tuetut lomat

Omaishoitajien tuetut lomat

Tuetut lomat ovat useimmiten viiden vuorokauden mittaisia, ohjelmallisia täysihoitolomia. Tuetut ryhmälomat toteutetaan yhteistyössä järjestöjen, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) järjestää yhteistyössä Omaishoitajaliiton kanssa omaishoitajille ja omaishoitoperheille lomia.
Lisätietoa tuetuista lomista

Omaishoitajien kuntoutuskurssit

Kelan järjestämien kuntoutuskurssien tavoitteena on tukea omaishoitajan toimintakykyä ja kohentaa elämänlaatua. Kuntoutuskursseilla omaishoitajaa ohjataan löytämään keinoja oman kunnon ylläpitämiseen sekä välineitä oman jaksamisen tueksi. Lisätietoa kuntoutuskursseista

Kela järjestää myös sairausryhmäkohtaisia sopeutumisvalmennuskursseja. Sopeutumisvalmennuskurssit auttavat asiakasta ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tai vamman mukanaan tuomiin muutoksiin.
Lisätietoja sopeutumisvalmennuskursseista Kelan sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)