Päättäjälle
Työn ja hoivan yhdistäminen pitää mahdollistaa kaikille.
Suomessa 80 prosenttia hoivasta on omaisten ja läheisten vastuulla. Omaishoito koskettaa lähes jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää hoitajana tai hoidettavana. Hoivan kokonaisuudessa omaishoito on keskeinen osa, jota ilman julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi.
Suomen omaishoidon nykymalli on kuitenkin auttamatta ajastaan jäljessä. Omaishoidon tiellä on merkittäviä rakenteellisia ongelmia, joiden takia kymmenet tuhannet omaishoitajat ovat vaikeassa asemassa.
Ruuhkavuodet eivät lopu pikkulapsivaiheeseen – yli 700 000 suomalaista hoitaa iäkästä, sairasta tai vammautunutta läheistään päivätyön ohessa. Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä omaishoitajien merkitys kasvaa entisestään.
Uuden tutkimuksen mukaan pelkästään sopimusomaishoidon piirissä olevien iäkkäiden henkilöiden hoidon kustannukset olisivat vuodessa yli kolme miljardia euroa nykyistä suuremmat ilman omaisten apua (Keväjärvi ym. 2020). Julkiselle sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle omaishoitaja on lottovoitto.
Kuitenkin monet omaishoitajista kokevat, että yhteiskunta ei arvosta heidän panostaan.
Työn ja hoivan yhdistäminen voi kuormittaa
Suomessa joka kolmas työssäkäyvä hoitaa ansiotyön ohessa sairasta tai ikääntynyttä läheistään. Monet omaishoitajat uhraavat vapaa-aikansa oman jaksamisensa kustannuksella. Jotkut joutuvat luopumaan ansiotyöstä kokonaan.
Omaishoitoa tulee kehittää ja resursoida keskeisenä osana Suomen hoiva- ja palvelujärjestelmää.
Päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa
Valtakunnallisia päätöksiä
Muutostarpeet:
- Työssäkäyvillä omaishoitajilla on oltava aito mahdollisuus valita roolinsa ja saada läheisensä hoitoon tarvittava tuki.
- Ansiotyön ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tarvitaan tukea kaikissa työuran vaiheissa.
- Palvelu- ja tukijärjestelmä tulee uudistaa vastaamaan perheiden ja työelämän tarpeita.
- Omaishoitajat tarvitsevat läheisensä hoidosta johtuviin ansiotulomenetyksiin kompensaatiota.
Tarvittavat toimenpiteet:
- Kansallinen omaishoidon strategia, joka ottaa huomioon myös työikäisten omaishoitajien tarpeet.
- Enemmän resursseja omaishoidon kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen hoidettaville läheisille. Tarvitaan myös seurantaa ja arviointia omaishoidon kehittämisestä.
- Lainsäädäntöuudistukset, jotta ansiotyön, omaishoidon ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen saadaan toimivat käytännöt.
Katso tästä muutostarpeet 8/2022 voimaan tulleeseen lakiin omaishoitovapaasta (pdf)
Katso tästä Omaishoitajaliiton esittämät suositukset sosiaaliturvauudistukseen (pdf)
Katso tästä Omaishoitajaliiton kannanotto THL:n ehdotukseen omaishoidon tuen uudistamisesta (pdf)
Katso tästä omaishoitajien työttömyysturvan muutostarpeet (pdf)
Alueellisia päätöksiä
Muutostarpeet:
- Omaishoidon toimintapolitiikkaa on kehitettävä määrällisesti ja sisällöllisesti. Ilman omaishoitoa tukevien toimintakäytänteiden uudistusta ja kehittämistä sote-rakenneuudistus ei pääse tavoitteisiinsa.
- Hyvinvointialueilla tulee olla selvä käsitys alueen omaishoidon kokonaistilanteesta ja tuen tarpeista. Hyvinvointialueen tulee osoittaa selkeät kehittämiskohteet, joilla omaishoitajien asemaa parannetaan.
- Sopimusomaishoidon tulkitaan toisinaan edellyttävän ansiotyöstä luopumista. Tällaiset linjaukset tulee poistaa. Työssäkäyvä omaishoitaja tarvitsee tukea ja palveluita hoivaa tarvitsevalle läheiselleen, kuten kuntouttavaa päivätoimintaa ja sijaishoitoa.
Tarvittavat toimenpiteet:
- Omaishoitomyönteiset linjaukset omaishoidon kehittämiseen ja palveluiden tarjoamiseen ottaen huomioon myös työssäkäyvät omaishoitajat.
- Omaishoitajien osallisuuden vahvistaminen palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa.
- Räätälöidyt palvelumallit. Tätä tukemaan tarvitaan perhekohtainen omatyöntekijä, joka huomioi omaishoitajan tai hänen perheensä tilanteen kokonaisvaltaisesti.
- Omaishoitajan vapaan järjestymisen vaihtoehtoja (pdf) tulee laajentaa ja ottaa huomioon myös sopimusomaishoidon ulkopuolella olevien omaishoitajien tuen tarve.
- Omaishoitajien, ammattilaisten ja omaishoitajayhdistysten yhteistyötä. Hyvinvointialueelle tulee perustaa erillinen omaishoidon kehittämisen toimikunta, jonka tehtävänä on edistää omaishoitomyönteisen kulttuurin kehittymistä, saattaa yhteen alueen toimijoita, edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä vaikuttaa asioihin, joilla voidaan vahvistaa omaishoitoperheiden hyvinvointia. Toimikunnassa tulee olla mukana järjestöjen edustajat. Järjestöillä tulee olla selkeä rooli palveluketjuissa ja hyvinvoinnin edistämisessä, sillä auttamistoiminnan on pysyttävä lähellä avun tarvitsijaa.
- Resursseja mahdollistamaan omaishoidettavien ja omaishoitajien arjen sujuminen.
Omaishoito lukuina
Työssäkäyvistä suomalaisista noin joka kolmas hoitaa jossain määrin läheistään esimerkiksi sairauden tai vamman tuoman toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.
Sopimusomaishoitajista lähes puolet on työikäisiä omaishoitajia.
Omaishoidon tukeminen on hyvä sijoitus
Omaishoito ja sen tukeminen kannattaa nähdä keskeisenä osana hoivan kokonaisratkaisua. Sijoittamalla omaishoitoon voidaan vastata hoivan haasteisiin, jotka kumpuavat muun muassa väestön ikääntymisestä, hoitajapulasta, palveluvajeesta ja palveluiden laadun ongelmista.
Tukemalla omaishoitoa edistetään ihmisten mahdollisuutta asua omassa kodissaan. Ottamalla huomioon omaishoidon eri asiakasryhmät muun muassa työssäkäyvät omaishoitajat, valtio ja kunnat/hyvinvointialueet säästävät verrattuna hoidon vaihtoehtoiskustannuksiin.
Omaishoito on hyvinvointialueelle edullista (pdf)
Omaishoidon lakisääteisten vapaiden kehittäminen
Omaishoitajaliiton linjauksia omaishoidon lakisääteisten vapaapäivien kehittämisestä (pdf)
Omaishoitajaliiton kannanotot
Omaishoitajaliitto on aktiivinen vaikuttaja. Voit tutustua liiton uusimpiin kannanottoihin ja lausuntoihin täältä: Omaishoitajaliiton kannanotot ja lausunnot
Video päättäjille omaishoidosta.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (tunnistaomaishoitaja.fi)