Siirry sisältöön
kaksi nuorta tyttöä katsoo puhelinta.

Nuoret hoivaajat

Perheenjäsenen vakava fyysinen tai psyykkinen sairastuminen tai vammautuminen koskettaa perheessä jokaista. Tilanne voi tuoda tullessaan uudenlaisia huolia ja vastuita myös lasten ja nuorten elämään. Heistä voi tulla nuoria hoivaajia.


Keitä nuoret hoivaajat ovat?

Nuoret hoivaajat ovat lapsia tai nuoria, jotka auttavat, hoitavat tai tukevat toista perheenjäsentä tai muuta läheistään sairauden vuoksi. Perheiden tilanteet ovat hyvin erilaisia.

Nuorten hoivaajien arkeen voi kuulua hyvin monenlaisia läheisen ja perheen hyvinvointia tukevia tehtäviä, kuten esimerkiksi peseytymisessä ja pukeutumisessa avustamista, ostosten tekoa ja ruoanlaittoa, viranomaisasiointia, läheisen voinnin seurantaa ja tarkkailua, henkistä tukemista ja sisaruksista huolehtimista.

Hoivan tarve perheessä voi jatkua nuoren kasvaessa kohti aikuisuutta. Lapsuudenkodista muuttaminen, opintojen aloittaminen, työpaikan saaminen ja ystävyys- ja seurustelusuhteet voivat olla nuorille aikuisille hoivaajille monenlaisia haasteita aiheuttavia elämänvaiheita.

Mietitkö, oletko ehkä itse juuri nyt nuori hoivaaja? Tai tulivatko hoivaan liittyvät asiat huolineen ja vastuineen tutuiksi omassa nuoruudessa, joka on jo takana päin? Kysymystä voi pohtia esimerkiksi Joensuun seudun omaishoitajat ry:n Alisa-toiminnan kyselyn(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) avulla.

Paljonko nuoria hoivaajia on?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kouluterveyskyselyssä 2019 kysyttiin ensimmäistä kertaa lapsen tai nuoren perheenjäsenelleen antamasta hoivasta. Kysymykseen ”Autatko tai hoidatko perheenjäsentäsi tai muuta läheistä ihmistä, jolla on esimerkiksi vakava sairaus, vamma tai joka on hyvin vanha?” vastasi hoivaavansa viikoittain tai päivittäin noin 6 % vastaajista. Hoivavastuu oli hieman yleisempää tyttöjen kuin poikien joukossa. Kyselyyn vastaajia oli yhteensä n. 155 000 ja he olivat iältään 12–21-vuotiaita. Lue lisää Kouluterveyskyselyn tuloksista (PDF)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).

Jangsterit-hankkeessa vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä jopa 17 % vastanneista 720 espoolaisesta rippikoululaisesta kertoi auttavansa säännöllisesti perheenjäsentä tai muuta läheistä ihmistä, jolla on jokin vakava sairaus, vamma tai joka on vanha.

Lisää tietoa ja asiantuntijapuheenvuoroja löytyy Työvälineitä ammattilaisille -sivulta.


Miltä huoli ja hoivavastuu tuntuvat?

Tätä pitäisi kysyä jokaiselta nuorelta hoivaajalta erikseen, koska jokaisen tilanne ja tunteet ovat yksilöllisiä ja ainutlaatuisia. Monet elävät perheenjäsenen sairaudesta huolimatta hyvää ja tasapainoista elämää, joitakin läheisen sairaus kuormittaa ja on yhteydessä nuoren oman psyykkisen ja fyysisen terveyden heikentymiseen. Kouluterveyskyselyn perusteella hoivavastuussa olevilla nuorilla, etenkin tytöillä, oli muita useammin mielenterveyteen ja koulunkäyntiin liittyviä haasteita, kuten masennusoireilua ja koulu-uupumusta.

Nuoren hoivatilanteesta ei välttämättä tiedetä kodin ulkopuolella, sillä asiasta kertominen voi tuntua kipeältä tai nololta. Asiaa ja omia tunteita voi olla vaikeaa pukea sanoiksi. Miksi minusta tuntuu tältä? Miksi olen surullinen? Olenko ainoa, jolla on tällainen tilanne elämässään? Sivusta katsoen nuori voi näyttää iloiselta ja aktiiviselta, koulu voi sujua hyvin ja harrastuksiakin olla. Voi kuitenkin olla, että kukaan ei ole pysähtynyt kysymään hänen kuulumisiaan.

Kaksi piirrettyä nuorta, taustalla lukee teksti nuori hoivaaja voi kokea vastuukseen kodin hoitamisen, omien harrastusten ja menojen pois jättämisen, huolen kantamisen, sisarusten hoitamisen, koulussa ylisuoriutumisen tai koulusta poissaolon, perheen tilanteen salailun, aikuisen roolin ottamisen, lääkityksessä avustamisen, pukeutumisessa ja peseytymisessa avustamisen, omien tarpeiden ja tunteiden salailun. Hoivatilanne voi kuormittaa lasta tai nuorta ja johtaa huonompaan terveyteen ja syrjäytymiseen.

Kenenkään ei pitäisi jäädä yksin, kysytään ja kuunnellaan, mitä nuorelle oikeasti kuuluu. Asiasta puhuminen on mainio alku.

Nuoria hoivaajia auttaa tutkimusten mukaan ikätasoisen tiedon saaminen sairaudesta, katkeamaton turvallinen arki sekä mahdollisuus ja tila keskutella ja käydä läpi tapahtunutta ja tunteita.

Jo perheessä on sairautta, esimerkiksi sairaaloiden tulisi tarjota vanhemmille työvälineitä miten keskustella perheen lasten ja nuorten kanssa, ja esimerkiksi kouluterveydenhoitajille tiedon saaminen voisi tukea lasta.

Mistä lapsi tai nuori voi saada tukea?

Lue lisää nuorille suunnatusta tuesta, hankkeista ja verkostoista Omaishoitajaliiton Jangsterit – Nuoret hoivaajat sivulta.

Lisää tietoa myös oppaasta: Meillä olis asiaa -opasvihko lapselle tai nuorelle, joka hoitaa läheistään (PDF)(avautuu uuteen ikkunaan)

Oppaan kansi, jossa lukee otsikko Meillä olis asiaa! opas laiselle tai nuorelle, joka auttaa läheistään. Kuvassa piirrettu lapsia ja nuoria erilaisilla ilmeillä.

Videoita aiheesta

Nuori hoivaaja Aino

Ainon pikkusiskolla Annilla on cp-vamma, jonka vuoksi hän tarvitsee monenlaista apua perheenjäseniltään. Videolla Aino kertoo arjestaan ja ajatuksistaan, ja muistuttaa siitä, että monella nuorella on samanlainen tilanne. Video on kuvattu 2019.

Axelin tarina

Video on Folkhälsanin tekemä. Lisää tietoa sivulta Unga omsorgsgivare – vem är de? (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Nuorten hoivaajien puheenvuoro

Nuoret Aino ja Fanny pitivät puheenvuoron Jangsterit-hankkeen päätösseminaarissa maaliskuussa 2023.

Muistisairaus ja nuori läheinen

Jos vanhemmallasi on todettu muistisairaus voit itse saada vertaistukea esim.Facebook Kun isä unohti- ryhmästä. Liity rohkeasti Muistiliiton moderoimaan ryhmään.