Saattohoitovapaan uudistukselle laajaa tukea yli puoluerajojen
Suomalaisilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua lähiomaisen saattohoitoon. Tilanne on ratkaisevasti huonompi kuin muissa Pohjoismaissa. Halukkuutta parantaa tilannetta löytyy kuitenkin yli puoluerajojen, todettiin ”Omaisen oikeudet saattohoidossa” -keskustelutilaisuudessa Helsingin Kansalaisinfossa torstaina.
Työministeri Arto Satosen mukaan hallitus suhtautuu myönteisesti omaisten aseman parantamiseen saattohoidossa, onhan hallitusohjelmassakin sitouduttu edistämään asiaa ja esimerkiksi tilapäisen hoivavapaan mahdollisuutta.
Suomi jälkijunassa
”Yhteiskunnan näkökulmasta varsinkin kotihoidosta tulee suoraa taloudellista säästöä. Tarvitaan kuitenkin erilaisia malleja vapaan järjestämiseen, erityisesti suurten yritysten kannalta katsoen. On hyvä hakea vaihtoehtoja”, Satonen mainitsi.
Norjassa työstä voi saada saattohoitoa varten vapaata 60 päivää, Ruotsissa 100 päivää, ja korvaus on vähintään sairauspäivärahan luokkaa. Saattohoito kestää keskimäärin 12–28 päivää. Kustannukset saattohoitovapaasta ovat jääneet alhaisiksi, esimerkiksi Norjassa ne olivat noin 30 miljoonaa Norjan kruunua vuonna 2018 eli nykyisellä kurssilla noin 2,5 miljoonaa euroa.
Suomessa työntekijä voi saada työsopimuslain mukaan enintään viisi työpäivää vapaaksi, kun hän osallistuu lähiomaisensa saattohoitoon. Kaikilla ei ole varaa olla läsnä läheisen viimeisillä hetkillä, sillä palkkaa tai Kela-korvausta ei saattohoidosta saa.
Arvokas tehtävä
”Lohdun tuominen rakkaan viimeisellä matkalla on elämän arvokkaimpia tehtäviä. Yhteiskunnan pitää taata jokaiselle siihen tosiasiallinen mahdollisuus”, tilaisuuden järjestäjiin kuulunut kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr.) painotti.
Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen huomautti, että Suomessa työssäkäyvät ovat usein työnantajan hyvän tahdon varassa.
“Jotkut jopa joutuvat pyytämään sairauslomaa päästäkseen mukaan läheisensä saattohoitoon, mutta työntekijällä pitää olla asianmukaisia vaihtoehtoja osallistua saattohoitoon.”, Tervonen korosti.
Lakiesitys vireille
Sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha toivoi, että kriteerit olisivat selkeät ja esimerkiksi korvauksen saaminen varmaa. Malleina voisivat olla esimerkiksi sairasvakuutuslakiin perustuva päiväraha tai kaikille sama kertakorvaus. Kalliomaa-Puha arvioi, että saattohoitovapaan kustannukset olisivat ylipäänsä maltilliset.
Muistiliitto, Omaishoitajaliitto, Suomen Syöpäpotilaat ja Syöpäjärjestöt vaativat yhteisessä kannanotossaan, että korvauksellisen saattohoitovapaan valmistelu ja säätäminen tehdään jo kuluvalla hallituskaudella.
”Kustannukset saattohoitovapaan korvauksista on jaettava yhteiskunnan, työnantajien ja työntekijöiden kesken, kuten pienten lasten hoidossa on tehty”, järjestöt painottavat.
Oras Tynkkynen arvioi, että saattohoidon sosiaaliturvaa koskeva lakiesitys koetetaan saada vireille lähiaikoina.
Kuvateksti: Poliitikot ja asiantuntijat olivat hyvin yksimielisiä omaisten aseman parantamisen tarpeesta saattohoidossa. Kuvassa vasemmalta kansanedustaja Eeva Kalli, toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen, kansanedustaja Oras Tynkkynen, työministeri Arto Satonen ja eduskunnan I varapuhemies Paula Risikko. Kuva Omaishoitajaliitto – Tapani Romppainen.
