Siirry sisältöön
Kahden henkilön kädet pöydällä toisiaan pidelleen.

Työntekijän saattohoitovapaa

Suomessa voi tällä hetkellä saada enintään viisi työpäivää korvauksetonta vapaata omaisen joutuessa saattohoitoon. Skandinavian maissa vapaata voi saada minimissään 60 päivää, ja korvaus on vähintään sairauspäivärahan luokkaa.

Kansanedustaja Oras Tynkkynen. Kuva Omaishoitajaliitto – Tapani Romppainen.

Omaisten oikeuksiin saattohoidossa tarvitaan selkeää parannusta. Tästä on laaja yksimielisyys, ja kansanedustajien odotetaan nyt laittavan vireille saattohoidon sosiaaliturvaa ja muita kysymyksiä koskevan lakiesityksen kansanedustaja Oras Tynkkysen (vihr.) johdolla.

Omaishoitajaliitto on aktiivisesti mukana ja arvioi konkreettisten uudistusten mahdollisuutta kohtuullisen hyviksi. 

Suomessa työsopimuslaki ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Omaishoitovapaasta ei myöskään saa Kela-korvausta.

Suomi on kaukana Skandinavian maista

Esimerkiksi Norjassa työstä voi saada saattohoitoa varten vapaata 60 päivää ja Ruotsissa 100 päivää. Tanskassa aikarajaa ei ole, mutta yleensä kesto on kahdesta kuukaudesta jopa puoleen vuoteen.

Kaikissa Skandinavian maissa on saattohoitokorvaus, jonka suuruus on sairauspäivärahan luokkaa tai sitä suurempi. Hoidettavan on oltava kuolemanvaarassa, ja tuki voidaan jakaa useamman hoitajan kesken.

Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen, sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha ja työministeri Arto Satonen.

Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen korostaa, että on inhimillistä tukea työssäkäyvän henkilön läsnäoloa läheisensä, kuten puolison tai vanhemman, rinnalla tämän elämän loppuvaiheessa.

”Työelämästä ei aina voi jäädä pois, eikä kaikilla ole siihen edes mahdollisuutta ansionmenetysten vuoksi.”

Tervonen sanoo, että varsinkin kotisaattohoidossa omainen luo turvaa, ja jopa vähentää ammattilaisten työpanosta.

”Tarvitsemme monenlaisia ratkaisuja lisääntyviin hoivan tarpeisiin. Saattohoidossa, jos missä, omaisten rooli kulkee mielestäni kaiken edellä. Eikös siis omaisen mahdollisuutta osallistua omaisensa saattohoitoon kannattaisi edistää, sillä se helpottaa myös omaisen surutyötä, paluuta arkeen ja työelämään?” Tervonen kysyy.

Omaishoitajaliiton tiedote 20.9.2024

Saattohoitovapaan uudistukselle laajaa tukea yli puoluerajojen

Työntekijän vapaa saattohoitoon muualla

TAULUKKO(avautuu uuteen ikkunaan): Työntekijän saattohoitovapaa ja omaishoidon vapaa Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Kannanotto työntekijän saattohoitovapaaseen

Muistiliiton, Omaishoitajaliiton, Suomen Syöpäpotilaiden ja Syöpäjärjestöjen kannanotto 19.9.2024

Omaisten oikeudet saattohoidossa -keskustelutilaisuus

Linkki tallenteeseen on kansanedustaja Oras Tynkkysen YouTube-kanavalla(siirryt toiseen palveluun).

Saattohoitovapaan uudistuksessa huomioitavaa

Työministeri Arto Satonen ja eduskunnan I varapuhemies Paula Risikko.

Lainsäädäntötyön yhteydessä tulee tarkentaa, kenet katsotaan saattohoitovapaaseen oikeutetuksi henkilöksi, missä korvauksellinen saattohoito voi tapahtua, miten pitkältä ajalta korvausta saa ja miten vapaita voi jakaa useampien läheisten kesken. Työntekijän saattohoitovapaan uudistamisessa tulee hyödyntää myös professori Laura Kalliomaa-Puhan(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun) ja professori Seppo Koskisen selvityksiä(siirryt toiseen palveluun)(siirryt toiseen palveluun) aiheesta.

Saanko saattaa omaiseni? Saattohoitovapaa lainsäädännössä

Sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puhan esitys 19.9.2024

Saattohoitovapaa Ruotsissa

Elizabeth Hanson, tutkimusjohtaja, Nationellt kompetenscentrum för anhöriga, professori, Linné-yliopisto, Ruotsi 19.9.2024

Saattohoitovapaa Norjassa

Norjan omaishoitojärjestöjen Allianssin johtaja Anita Vatland 19.9.2024

Saattohoitovapaa Tanskassa

Marie Lenstrup, puheenjohtaja, Tanskan omaishoitajaliitto 19.9.2024

Kuvia keskustelutilaisuudesta

Kuvat: Omaishoitajaliitto – Tapani Romppainen

Kansanedustaja Oras Tynkkynen(avautuu uuteen ikkunaan)

Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen, sosiaalioikeuden professori Laura Kalliomaa-Puha ja työministeri Arto Satonen(avautuu uuteen ikkunaan)

Työministeri Arto Satonen ja eduskunnan I varapuhemies Paula Risikko(avautuu uuteen ikkunaan)

Kansanedustaja Eeva Kalli, toiminnanjohtaja Sari-Minna Tervonen, kansanedustaja Oras Tynkkynen, työministeri Arto Satonen ja eduskunnan I varapuhemies Paula Risikko. Kuva Omaishoitajaliitto – Tapani Romppainen (avautuu uuteen ikkunaan)