Työntekijälle

Hoidatko läheistäsi päivätyön ohessa? Et ole yksin!

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Suuri osa meistä tavallisista työssä käyvistä suomalaisista huolehtii päivätyönsä ohella iäkkäästä, sairaasta tai vammautuneesta läheisestään. Hoitojärjestelyt, unen puute, käytännön asioiden hoitaminen kesken työpäivän, oman ajan vähyys ja huoli läheisestä voivat kuormittaa niin henkisesti kuin fyysisesti.

Työelämä tarjoaa monenlaisia jouston mahdollisuuksia, joista voit keskustella työantajasi kanssa. Alla olevien otsikkojen kautta löydät tietoa ja käytäntöjä ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta työpaikoilla.

Omaishoitotilanteen tunnistaminen

Jos sinua mietityttää, onko kohdallasi kyse omaishoitotilanteesta, apua oman tilanteesi tunnistamiseen saat täältä.

Puheeksi ottaminen

Työpaikalla omasta tilanteesta voi olla vaikea puhua. Mutta jos yrittää selviytyä yksin, on vielä rankempaa. Pohdi, voisitko ottaa tilanteesi puheeksi oman esihenkilösi tai kollegan kanssa.

Apua puheeksi ottamisen pohdintaan

Välittäminen ja asioiden puheeksi ottaminen

Asioiden puheeksi ottaminen on välittämistä toisesta ihmisestä. Ennakointi, arvostus ja luottamus pohjustavat hyvään lopputulokseen pääsemistä. Hyvän yhteistyön rakentaminen on usein helpompaa varhaisemmassa vaiheessa, kun toimintamahdollisuuksia on vielä runsaasti. Silloin vältytään usein myös väärinkäsityksiltä. Luonteva ja hyvää tarkoittava puhumisen kulttuuri tukee kaikkia osapuolia.

Seuraavat kysymykset on tarkoitettu avuksi silloin, kun tarvitaan vaikeaksi koetun tilanteen avaamista.

Punnitse mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi?

  • Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? (esim. pieni huoli, huolen harmaa vyöhyke, suuri huoli)

Missä asioissa (arviosi mukaan) voisit olla avuksi/ tarvitsisit apua/tukea?

  • Onko asioita, joissa hän/he voivat kokea sinut uhkaavaksi? Miten voisit ilmaista huolesi siten, ettei vastaanottaja tulkitse puhettasi epäonnistumiseksi, moitteeksi tai syytteeksi.
  • Mitä sinä tai te työyhteisönä voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä tilanteen parantamiseksi?

Miten/millä tavoin otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille?

  • Sanoita ja mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista huolesi, miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä. Muista ottaa asiat esille toista osapuolta arvostaen.

Onko asioita, joka saavat sinut ennemmin olemaan hiljaa? Onko sinulla vaihtoehtoisia keinoja puhumiselle? Myös kuunteleminen ja ymmärtäminen ovat tarpeellisia keinoja

Ennakoi

  • Ennakoi mitä tapahtuu puheeksi ottamisen tilanteessa. Kuka reagoi ja miten? Jos mahdollista, punnitse muiden/jonkun muun kanssa tapoja ottaa asia esille.
  • Valitse tapa, joka voisi avata mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön rakentamista.
  • Ennakoi mihin puheeksi ottaminen johtaa lähitulevaisuudessa?
  • Jos ennakoit, että puheeksi ottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa tilannetta, palaa pohtimaan a) missä todella tarvitset/voit tarjota apua ja b) miten saat/voit tarjota tuon avun; eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan.

Millainen tila ja aika olisi tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian puheeksi?

Kuunteleminen, joustaminen ja toisen asemaan asettuminen ovat asialle eduksi.

  • Palaa/palatkaa asiaan ja punnitse tunteitasi. Opitko tai opitteko yhdessä jotain? Muista että olet ennen kaikkea hakemassa/pyytämässä apua huolesi vähentämiseen.

Hyvällä yhteistyöllä varmistetaan asioiden hoidon hyvä jatkuvuus.

Varmistakaa ja suunnitelkaa yhdessä/työyhteisönä miten tästä eteenpäin. 

  • Miten toimimme vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa?
  • Saammeko tästä uusia hyviä toimintatapoja omaan työyhteisöömme?

Työelämän joustoja

Työelämä tarjoaa paljon erilaisia joustoja. Omaishoitajana on hyvä olla niistä tietoinen. Lisäksi työpaikoilla on keksitty monenlaisia joustavia ratkaisuja ansiotyön ja läheisen hoivan yhteensovittamiseksi.

Lue lisää työelämän joustoista

Liukuva työaika 

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta, jolloin työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Lisätietoa työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta. (työaikalaki 3 luku 13 §)

Lyhennetty työaika 

Lyhennetystä työajasta voidaan sopia. Laissa taattu oikeus vain pienten lasten vanhemmille. Jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä siirtyä tekemään lyhyempää työaikaa työnantajan on pyrittävä järjestämään niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Yhtenä perusteena lain perusteluissa mainitaan sairaan läheisen hoito. (työaikalaki 3 luku 15 §)

Osittainen hoitovapaa:

Pienen lapsen vanhempi voi lyhentää työaikaa ja jäädä osittaiselle hoitovapaalle hoitamaan lastaan koulun toisen lukuvuoden loppuun saakka tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin voi lasta hoitaa kolmannen lukuvuoden loppuun saakka. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Työntekijän on pitänyt olla saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen järjestelyistä. (Työsopimuslaki 4 luku, 4 ja 5 §)

Lisätietoja osittaisesta hoitovapaasta.

Kelalta voi hakea tietyin edellytyksin osittaista hoitorahaa. Lisätietoja Kelasta.

Poissaolo pakottavasta perhesyystä, työsopimuslaki 7§:

Oikeuttaa olemaan tilapäisiin poissaoloihin myös yli 10-vuotiaan lapsen tai aikuisen äkillisen sairastumisen vuoksi  Laissa ei määrätä sallitun poissaolon pituutta. Poissa töistä saa olla siihen asti, kun välitöntä läsnäoloa ei enää tarvita ja hoito on saatu järjestettyä (n. viikko). Työnantajalla ei ole työsopimuslain mukaan velvollisuutta maksaa palkkaa.

Säästövapaa

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja 22 §:n mukaan kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Mitä 25 ja 26 §:ssä säädetään vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta, koskee myös säästövapaata.

Työntekijällä, jonka palkka määräytyy 10 §:n mukaan, on oikeus saada tämä palkkansa säästövapaan ajalta. Jos työntekijän palkka määräytyy 11 tai 12 §:n mukaan, hänelle säästövapaan ajalta maksettava palkka määräytyy säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Työsuhteen päättyessä, työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 17 §:ssä säädetään. (Vuosilomalaki 5 luku 27 §)

Tilapäinen hoitovapaa 

Alle 10-vuotiasta (kunta-alalla alle 12v.) lasta voi jäädä hoitamaan kotiin lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi (enintään neljän työpäivän ajaksi kerrallaan/ työsopimuslaki 4:6 §). Vaikka työsopimuslaki ei velvoita maksamaan näiltä päiviltä palkkaa (4:8 §) à monissa työehtosopimuksissa pienten lasten tilapäinen hoitovapaa on palkallista.  Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista, ei kuitenkaan samaan aikaan. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Työntekijän on pyydettäessä osoitettava poissaolon syy yleensä lääkärintodistuksella tai terveydenhoitajan todistuksella.

Toipilasvaiheessa olevan lapsen hoidon aikana työntekijä voi sopia työnantajan kanssa myös palkallisesta kotona työskentelystä. Tämä edellyttää selkeitä periaatteita ja sopimuksia työntekijän tavoitettavuudesta ja työmäärästä.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työtekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Työaikaa voidaan säästää tiettyjen sovittujen tuntirajojen sisällä ja sisään tehtyä työaikaa voidaan sitten käyttää esimerkiksi vapaapäivinä, lyhyempänä työaikana tai pitempänä vapaana. Työaikapankin säännöt sovitaan yleensä työpaikkakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimuksia soveltaen

Työstä poissaolo pidemmäksi ajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Työsopimuslaki, perhevapaat 7 a §: Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

Vuorotteluvapaa

Pidempi poissaolo töistä esim. aikuisen tai lapsen hoidon järjestämiseksi. Rajoituksia esim.: työhistoriaa vähintään 20 vuotta, vapaan kesto väh. 100 enint. 180 kalenteripäivää, 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos jäisi työttömäksi. Tarkista, voitko saada omaishoidon tukea samaan aikaan vuorotteluvapaakorvauksen kanssa.

Ylityövapaa

Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-ajaksi. Korvauksena annettava vapaa-aika voidaan myös yhdistää em. säästövapaaseen, mikäli työntekijä ja työnantaja siitä sopivat
(Työaikalaki 23§)

Työpaikoilla hyviksi koettuja joustoja

Työaikaan liittyviä joustoja

Työaikaan liittyvät joustot ovat yksi tärkeimmistä keinoista mahdollistaa ansiotyön ja läheisen hoidon yhteensovittamista.

Työyhteisöissä on koettu hyviksi joustoiksi esim. seuraavia:

  • Työmäärä on realistinen suhteessa työaikaan ja toimenkuvaan. Henkilöstöön ei kohdistu sellaisia aikapaineita, jotka häiritsevät henkilöstön perhe- ja yksityiselämää. Esihenkilö seuraa työntekijän jaksamista ja työmäärää.
  • Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja/tai työvuoroihinsa. Työntekijälle ei kohdistu sellaisia paineita, että hänen pitäisi tehdä ylitöitä saadakseen työn tehdyksi tai edetäkseen urallaan. Esihenkilö pyrkii järjestämään työajat mahdollisimman hyvin kunkin elämäntilanteeseen sopiviksi ja joustaviksi.
  • Esihenkilö kannustaa tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä jäämään tilapäisesti kotiin hoitamaan sairastunutta lasta tai lähiomaista.
  • Tiivistetty työaika. Tiivistetyssä työajassa kahden viikon työaika tehdään yhdeksän työpäivän aikana ja toimihenkilö saa vapaapäivän.
  • Palaverit ja koulutukset pidetään sovitulla ydintyöajalla, esimerkiksi klo 9–15.
  • Toimiva työaikapankki, jonka ansiosta työntekijä pystyy käyttämään vapaita ja muita joustoja tarpeen mukaan.
  • Toivottu osa-aikatyö sovitaan määräaikaiseksi jaksoksi: tämän jälkeen työntekijällä on mahdollisuus jatkaa edelleen osa-aikaista työntekoa tai siirtyä takaisin kokoaikatyöhön.
  • Kaikki työntekijät voivat hoitaa kotiasioita tunnin viikossa.
  • Työajan liukumista ja poissaoloista voidaan sopia yksilöllisesti.
  • Työntekijällä on oikeus käyttää työaikaa liikunnan harrastamiseen kaksi tuntia kuukaudessa.
  • Työpäivän aikana tapahtuvat vanhempainkeskustelut päiväkerhoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään työajalla.
  • Työterveyshuollossa käynnit lasketaan työajaksi. Työntekijällä on oikeus osallistua työpäivän aikana myös laajaan perhekohtaiseen terveystarkastukseen.
  • Tukea tarvitsevan läheisen, oman lapsen tai nuoren puheluun vastataan aina.
  • Kiirastorstai on ylimääräinen palkallinen vapaapäivä.
  • Lomarahat voidaan muuntaa vapaiksi, säästövapaat ovat käytettävissä.
  • Uudelle työntekijälle annetaan heti ensimmäisenä vuonna palkallinen vuosiloma (mielellään kesällä vähintään kolme viikkoa yhtäjaksoisesti) huolimatta työn aloittamisajankohdasta.
  • Työaikaa seurataan, mutta ensisijaisesti työpaikalla ollaan kiinnostuneita tuotetuista tuloksista. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa, miten työaikaa seurataan ja miten mahdolliset ylityöt korvataan; kannustetaan ylitöiden pitämiseen vapaina.

Etätyökäytäntöjä

Etätyömahdollisuuksilla voidaan tukea työelämän omaishoitoystävällisyyttä. Työyhteisöissä on mahdollistettu etätyötä työntekijän läheisen hoidon huomioimiseksi esimerkiksi seuraavasti:

  • Esihenkilö tukee etätyön tekemistä. Etätyön pelisäännöistä, tietoturvasta ja muista ehdoista sovitaan selkeästi.
  • Työtehtävä ei ole sidottu paikkaan tai aikaan, työn voi tehdä missä ja milloin vain, ilman esimiehen erillistä lupaa.
  • Työntekijä voi tehdä etätyötä sovitun määrän ja vaikuttaa etätyöskentelyn ajankohtiin, kuitenkin työpaikan ja työyhteisön reunaehtoja huomioon ottaen.
  • Työntekijä voi olla joka toisen viikonlopun yhteydessä 2-4 päivää etänä, jotta voi matkustaa ikääntyneiden vanhempiensa luokse.
  • On sovittu pitkäkestoisemmasta jaksosta (n. 6 kk) jolloin työntekijä voi työskennellä toisesta kaupungista käsin voidakseen huolehtia vanhempiensa asioista.
  • Työnantaja huolehtii, että työntekijällä on etätyöpisteessä sopiva ergonomia (työpöytä ja -tuoli sekä toimivat nettiyhteydet ja tekninen laitteisto) sekä tietoturva, joka mahdollistaa esimerkiksi asiakaspalvelutyön tekemisen kotoa käsin.
  • Työntekijällä on mahdollisuus ilman ansionmenetystä tehdä kaksi viikkoa neljän tunnin työpäivää etänä (20 tuntia/viikko) lapsen aloittaessa koulun, eli perusopetuksen 1. luokan. Lapsen siirtyessä yläkouluun työntekijällä on vastaava oikeus kolmen työpäivän ajan ja lapsen siirtyessä toiselle asteelle yhden työpäivän ajan.

Esimerkkejä henkilöstölle tarjottavista eduista

Osalla työnantajista on mahdollisuuksia tarjota työntekijöille etuja, jotta ansiotyön ja läheisen hoidon yhdistäminen onnistuu. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Työnantaja tarjoaa lakisääteistä laajemman oikeuden hoitaa sairastunutta läheistä.
  • Henkilöstölle on tarjolla maksuttomia palveluita, jotka auttavat arjen vaikeiden tilanteiden selättämisessä esim. parisuhdehaasteissa tai perheen huolessa rakkaasta ikäihmisestä.
  • Perhevapaalla olevalle työntekijälle tarjotaan mahdollisuus pitää työpaikan tietokone ja puhelin käytössään, sekä työpaikkaetujen säilymisestä (esim. työterveydenhuolto, liikunta- ja kulttuuriedut) mikäli käytäntö kohtelee tasapuolisesti kaikkia perhevapaille (samantyyppisestä ja tasoisesta työtehtävästä) jääviä.
  • Isovanhempi saa hoitaa sairastunutta lapsenlasta palkallisesti.
  • Isovanhempainvapaa, eli viikon mittainen palkallinen vapaa, joka on tarkoitettu isovanhemman ja lapsenlapsen yhdessäoloon sekä lapsiperheen arjessa auttamiseen.
  • Työntekijälle (isovanhemmalle) myönnetään palkallinen vapaapäivä lapsenlapsen syntyessä.
  • Sopimus sairaan lapsen kotihoitopalvelusta. Palvelu on vanhemmalle kuluton vaihtoehto kotiin jäämiselle silloin, kun lapsi sairastuu.

Palvelujärjestelmän tuki omaishoitajalle

Omaishoitajien ja hoidettavien läheisten tilanteet sekä tarpeet vaihtelevat suuresti. Usein omaishoitotilanteissa tarvitaan monenlaista tietoa, palveluita ja tukea. Tutustu ja lue lisää tästä.

Omaishoitoyhdistykset omaishoitajan apuna

Omaishoitoliitto jäsenyhdistyksineen toimii omaishoitoperheiden tukena. Lue lisää paikallisyhdistysten tarjoamasta tuesta ja toiminnasta tästä.

Faktapaperi työntekijälle (pdf)

Infograafi työntekijälle (pdf)

Joka kolmas työssäkäyvä hoitaa läheistään. Oletko sinä yksi heistä?
Lue lisää
Ruuhkavuodet-kampanjasta