Työntekijälle

Joustojen ja työkäytäntöjen muutosten pyytäminen

Selvitä millaisia joustavia työkäytäntöjä työpaikallasi on käytettävissä. Mieti mikä helpottaisi juuri
sinun tilannettasi (etätyö, lyhennetty työaika, palkattomat vapaapäivät jne). Katso miten työpaikkasi henkilöstösuunnitelmissa tai vastaavissa on kuvailtu tavoitteita työhyvinvoinnista ja työntekijöiden jaksamisesta erilaisissa elämäntilanteissa.

Pohdi millaisista asioista teidän tulisi keskustella. Onko sinulla tarve hoitaa läheistesi asioita virkaaikaan puhelimella tai olla tavoitettavissa? Sopikaa käytännöistä yhdessä.

Voit antaa esimiehellesi materiaalia omaishoidosta esimerkiksi Työnantajalle -sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan). Siellä kerrotaan myös työnantajan näkökulmasta miksi erilaiset käytännöt työn ja
muun elämän yhteensovittamisesta ovat hyödyllisiä ja esimerkkejä eri työyhteisöjen tekemistä
muutoksista.

Väestöliiton sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) löytyy runsaasti tietoa hyviksi todetuista ja toimivista käytännöistä lapsen tai
lähiomaisen sairastuessa vakavasti. Sivuilla kerrotaan työnantajien ja työntekijöiden vastuista,
oikeuksista ja velvollisuuksista, ja siellä on myös esimerkkejä lähiomaisen hoidon ja työnteon
yhteensovittamisen tilanteista.

Huolen ja yhteistyötoiveiden puheeksi ottaminen

Asioiden puheeksi ottaminen on välittämistä toisesta ihmisestä. Ennakointi, arvostus ja luottamus pohjustavat hyvään lopputulokseen pääsemistä. Hyvän yhteistyön rakentaminen on usein helpompaa varhaisemmassa vaiheessa, kun toimintamahdollisuuksia on vielä runsaasti. Silloin vältytään usein myös väärinkäsityksiltä. Luonteva ja hyvää tarkoittava puhumisen kulttuuri tukee kaikkia osapuolia.

Seuraavat kysymykset on tarkoitettu avuksi silloin, kun tarvitaan vaikeaksi koetun tilanteen avaamista.

• Punnitse mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? (esim. pieni huoli, huolen harmaa vyöhyke, suuri huoli)
• Missä asioissa (arviosi mukaan) voisit olla avuksi/ tarvitsisit apua/tukea? Onko asioita, joissa hän/he voivat kokea sinut uhkaavaksi? Miten voisit ilmaista huolesi siten, ettei vastaanottaja tulkitse puhettasi epäonnistumiseksi, moitteeksi tai syytteeksi. Mitä sinä tai te työyhteisönä voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä tilanteen parantamiseksi?
• Miten/millä tavoin otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita ja mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista huolesi, miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä. Muista ottaa asiat esille toista osapuolta arvostaen.
• Onko asioita, joka saavat sinut ennemmin olemaan hiljaa? Onko sinulla vaihtoehtoisia keinoja puhumiselle? Myös kuunteleminen ja ymmärtäminen ovat tarpeellisia keinoja

Ennakoi

• Millainen tila ja aika olisi tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian puheeksi?
• Ennakoi mitä tapahtuu puheeksi ottamisen tilanteessa. Kuka reagoi ja miten? Jos mahdollista, punnitse muiden/jonkun muun kanssa tapoja ottaa asia esille.
• Valitse tapa, joka voisi avata mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön rakentamista.
• Ennakoi mihin puheeksi ottaminen johtaa lähitulevaisuudessa?
• Jos ennakoit, että puheeksi ottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa tilannetta, palaa pohtimaan a) missä todella tarvitset/voit tarjota apua ja b) miten saat/voit tarjota tuon avun; eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan.

Kuunteleminen, joustaminen ja toisen asemaan asettuminen ovat asialle eduksi.

• Palaa/palatkaa asiaan ja punnitse tunteitasi. Opitko tai opitteko yhdessä jotain? Muista että olet ennen kaikkea hakemassa/pyytämässä apua huolesi vähentämiseen.
• Hyvällä yhteistyöllä varmistetaan asioiden hoidon hyvä jatkuvuus.

Varmistakaa ja suunnitelkaa yhdessä/työyhteisönä miten tästä eteenpäin. 

• Miten toimimme vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa?
• Saammeko tästä uusia hyviä toimintatapoja omaan työyhteisöömme?

Liukuva työaika 

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia liukuvasta työajasta, jolloin työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Lisätietoa työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta. (työaikalaki 3 luku 13 §)

Lyhennetty työaika 

Lyhennetystä työajasta voidaan sopia. Laissa taattu oikeus vain pienten lasten vanhemmille. Jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä siirtyä tekemään lyhyempää työaikaa työnantajan on pyrittävä järjestämään niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Yhtenä perusteena lain perusteluissa mainitaan sairaan läheisen hoito. (työaikalaki 3 luku 15 §)

Omaishoitovapaa

Työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.

Edellytyksenä on, että omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi. Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaishoitovapaata voisi käyttää esimerkiksi sairaalakäynnille saattamiseen tai palveluiden hankkimiseen esimerkiksi omaisen palatessa kotiin sairaalahoidosta.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta. Käytännössä selvitys voisi tarkoittaa työntekijän vapaamuotoista selitystä siitä, millaista apua tai tukea hänen on tarpeen omaiselleen antaa, jotta työnantaja voisi arvioida vapaan perusteen täyttymistä. Omaista koskevan lääkärinlausunnon toimittaminen työnantajalle on mahdollista vain omaisen nimenomaisen suostumuksen perusteella.

Lisää tietoa Työsopimuslaista (Finlex)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Osittainen hoitovapaa:

Pienen lapsen vanhempi voi lyhentää työaikaa ja jäädä osittaiselle hoitovapaalle hoitamaan lastaan koulun toisen lukuvuoden loppuun saakka tai mikäli lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin voi lasta hoitaa kolmannen lukuvuoden loppuun saakka. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Työntekijän on pitänyt olla saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta viimeisen vuoden aikana. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen järjestelyistä. (Työsopimuslaki 4 luku, 4 ja 5 §)

Lisätietoja osittaisesta hoitovapaasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). ( Työsuojelu.fi)

Kelalta voi hakea tietyin edellytyksin osittaista hoitorahaa. Lisätietoja Kelasta.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Poissaolo pakottavasta perhesyystä, työsopimuslaki 7§:

Oikeuttaa olemaan tilapäisiin poissaoloihin myös yli 10-vuotiaan lapsen tai aikuisen äkillisen sairastumisen vuoksi  Laissa ei määrätä sallitun poissaolon pituutta. Poissa töistä saa olla siihen asti, kun välitöntä läsnäoloa ei enää tarvita ja hoito on saatu järjestettyä (n. viikko). Työnantajalla ei ole työsopimuslain mukaan velvollisuutta maksaa palkkaa.

Säästövapaa

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Työntekijällä on oikeus säästää 24 päivää ylittävä osa lomastaan, jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja 22 §:n mukaan kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta.

Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Mitä 25 ja 26 §:ssä säädetään vuosiloman siirtämisestä ja siirretyn loman antamisesta, koskee myös säästövapaata.

Työntekijällä, jonka palkka määräytyy 10 §:n mukaan, on oikeus saada tämä palkkansa säästövapaan ajalta. Jos työntekijän palkka määräytyy 11 tai 12 §:n mukaan, hänelle säästövapaan ajalta maksettava palkka määräytyy säästövapaan tai sen osan alkamisajankohtaa edeltäneen lomanmääräytymisvuoden palkan mukaan. Työsuhteen päättyessä, työsuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi tai työntekijän joutuessa toistaiseksi lomautetuksi työntekijällä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 17 §:ssä säädetään. (Vuosilomalaki 5 luku 27 §)

Tilapäinen hoitovapaa 

Alle 10-vuotiasta (kunta-alalla alle 12v.) lasta voi jäädä hoitamaan kotiin lapsen äkillisen sairastumisen vuoksi (enintään neljän työpäivän ajaksi kerrallaan/ työsopimuslaki 4:6 §). Vaikka työsopimuslaki ei velvoita maksamaan näiltä päiviltä palkkaa (4:8 §) à monissa työehtosopimuksissa pienten lasten tilapäinen hoitovapaa on palkallista.  Tilapäiselle hoitovapaalle voi jäädä kumpi tahansa vanhemmista, ei kuitenkaan samaan aikaan. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Työntekijän on pyydettäessä osoitettava poissaolon syy yleensä lääkärintodistuksella tai terveydenhoitajan todistuksella.

Toipilasvaiheessa olevan lapsen hoidon aikana työntekijä voi sopia työnantajan kanssa myös palkallisesta kotona työskentelystä. Tämä edellyttää selkeitä periaatteita ja sopimuksia työntekijän tavoitettavuudesta ja työmäärästä.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työtekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata. Työaikaa voidaan säästää tiettyjen sovittujen tuntirajojen sisällä ja sisään tehtyä työaikaa voidaan sitten käyttää esimerkiksi vapaapäivinä, lyhyempänä työaikana tai pitempänä vapaana. Työaikapankin säännöt sovitaan yleensä työpaikkakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimuksia soveltaen

Työstä poissaolo pidemmäksi ajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Työsopimuslaki, perhevapaat 7 a §: Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

Vuorotteluvapaa

Pidempi poissaolo töistä esim. aikuisen tai lapsen hoidon järjestämiseksi. Rajoituksia esim.: työhistoriaa vähintään 20 vuotta, vapaan kesto väh. 100 enint. 180 kalenteripäivää, 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos jäisi työttömäksi. Tarkista, voitko saada omaishoidon tukea samaan aikaan vuorotteluvapaakorvauksen kanssa.

Ylityövapaa

Lisä- ja ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-ajaksi. Korvauksena annettava vapaa-aika voidaan myös yhdistää em. säästövapaaseen, mikäli työntekijä ja työnantaja siitä sopivat
(Työaikalaki 23§)

Työaikaan liittyviä joustoja

Työaikaan liittyvät joustot ovat yksi tärkeimmistä keinoista mahdollistaa ansiotyön ja läheisen hoidon yhteensovittamista.

Työyhteisöissä on koettu hyviksi joustoiksi esim. seuraavia:

• Työmäärä on realistinen suhteessa työaikaan ja toimenkuvaan. Henkilöstöön ei kohdistu sellaisia aikapaineita, jotka häiritsevät henkilöstön perhe- ja yksityiselämää. Esihenkilö seuraa työntekijän jaksamista ja työmäärää.
• Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja/tai työvuoroihinsa. Työntekijälle ei kohdistu sellaisia paineita, että hänen pitäisi tehdä ylitöitä saadakseen työn tehdyksi tai edetäkseen urallaan. Esihenkilö pyrkii järjestämään työajat mahdollisimman hyvin kunkin elämäntilanteeseen sopiviksi ja joustaviksi.
• Esihenkilö kannustaa tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä jäämään tilapäisesti kotiin hoitamaan sairastunutta lasta tai lähiomaista.
• Tiivistetty työaika. Tiivistetyssä työajassa kahden viikon työaika tehdään yhdeksän työpäivän aikana ja toimihenkilö saa vapaapäivän.
• Palaverit ja koulutukset pidetään sovitulla ydintyöajalla, esimerkiksi klo 9–15.
• Toimiva työaikapankki, jonka ansiosta työntekijä pystyy käyttämään vapaita ja muita joustoja tarpeen mukaan.
• Toivottu osa-aikatyö sovitaan määräaikaiseksi jaksoksi: tämän jälkeen työntekijällä on mahdollisuus jatkaa edelleen osa-aikaista työntekoa tai siirtyä takaisin kokoaikatyöhön.
• Kaikki työntekijät voivat hoitaa kotiasioita tunnin viikossa.
• Työajan liukumista ja poissaoloista voidaan sopia yksilöllisesti.
• Työntekijällä on oikeus käyttää työaikaa liikunnan harrastamiseen kaksi tuntia kuukaudessa.
• Työpäivän aikana tapahtuvat vanhempainkeskustelut päiväkerhoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään työajalla.
• Työterveyshuollossa käynnit lasketaan työajaksi. Työntekijällä on oikeus osallistua työpäivän aikana myös laajaan perhekohtaiseen terveystarkastukseen.
• Tukea tarvitsevan läheisen, oman lapsen tai nuoren puheluun vastataan aina.
• Kiirastorstai on ylimääräinen palkallinen vapaapäivä.
• Lomarahat voidaan muuntaa vapaiksi, säästövapaat ovat käytettävissä.
• Uudelle työntekijälle annetaan heti ensimmäisenä vuonna palkallinen vuosiloma (mielellään kesällä vähintään kolme viikkoa yhtäjaksoisesti) huolimatta työn aloittamisajankohdasta.
• Työaikaa seurataan, mutta ensisijaisesti työpaikalla ollaan kiinnostuneita tuotetuista tuloksista. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa, miten työaikaa seurataan ja miten mahdolliset ylityöt korvataan; kannustetaan ylitöiden pitämiseen vapaina.

Etätyökäytäntöjä

Etätyömahdollisuuksilla voidaan tukea työelämän omaishoitoystävällisyyttä. Työyhteisöissä on mahdollistettu etätyötä työntekijän läheisen hoidon huomioimiseksi esimerkiksi seuraavasti:

• Esihenkilö tukee etätyön tekemistä. Etätyön pelisäännöistä, tietoturvasta ja muista ehdoista sovitaan selkeästi.
• Työtehtävä ei ole sidottu paikkaan tai aikaan, työn voi tehdä missä ja milloin vain, ilman esimiehen erillistä lupaa.
• Työntekijä voi tehdä etätyötä sovitun määrän ja vaikuttaa etätyöskentelyn ajankohtiin, kuitenkin työpaikan ja työyhteisön reunaehtoja huomioon ottaen.
• Työntekijä voi olla joka toisen viikonlopun yhteydessä 2-4 päivää etänä, jotta voi matkustaa ikääntyneiden vanhempiensa luokse.
• On sovittu pitkäkestoisemmasta jaksosta (n. 6 kk) jolloin työntekijä voi työskennellä toisesta kaupungista käsin voidakseen huolehtia vanhempiensa asioista.
• Työnantaja huolehtii, että työntekijällä on etätyöpisteessä sopiva ergonomia (työpöytä ja -tuoli sekä toimivat nettiyhteydet ja tekninen laitteisto) sekä tietoturva, joka mahdollistaa esimerkiksi asiakaspalvelutyön tekemisen kotoa käsin.
• Työntekijällä on mahdollisuus ilman ansionmenetystä tehdä kaksi viikkoa neljän tunnin työpäivää etänä (20 tuntia/viikko) lapsen aloittaessa koulun, eli perusopetuksen 1. luokan. Lapsen siirtyessä yläkouluun työntekijällä on vastaava oikeus kolmen työpäivän ajan ja lapsen siirtyessä toiselle asteelle yhden työpäivän ajan.

Esimerkkejä henkilöstölle tarjottavista eduista

Osalla työnantajista on mahdollisuuksia tarjota työntekijöille etuja, jotta ansiotyön ja läheisen hoidon yhdistäminen onnistuu. Tässä muutamia esimerkkejä:

• Työnantaja tarjoaa lakisääteistä laajemman oikeuden hoitaa sairastunutta läheistä.
• Henkilöstölle on tarjolla maksuttomia palveluita, jotka auttavat arjen vaikeiden tilanteiden selättämisessä esim. parisuhdehaasteissa tai perheen huolessa rakkaasta ikäihmisestä.
• Perhevapaalla olevalle työntekijälle tarjotaan mahdollisuus pitää työpaikan tietokone ja puhelin käytössään, sekä työpaikkaetujen säilymisestä (esim. työterveydenhuolto, liikunta- ja kulttuuriedut) mikäli käytäntö kohtelee tasapuolisesti kaikkia perhevapaille (samantyyppisestä ja tasoisesta työtehtävästä) jääviä.
• Isovanhempi saa hoitaa sairastunutta lapsenlasta palkallisesti.
• Isovanhempainvapaa, eli viikon mittainen palkallinen vapaa, joka on tarkoitettu isovanhemman ja lapsenlapsen yhdessäoloon sekä lapsiperheen arjessa auttamiseen.
• Työntekijälle (isovanhemmalle) myönnetään palkallinen vapaapäivä lapsenlapsen syntyessä.
• Sopimus sairaan lapsen kotihoitopalvelusta. Palvelu on vanhemmalle kuluton vaihtoehto kotiin jäämiselle silloin, kun lapsi sairastuu.

Oikeus työttömyysturvaan ja työttömyysetuuksiin määräytyy työttömyysturvalain mukaisesti (Työttömyysturvalaki 1290/2002(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)) .   

Työttömyysturvaan on oikeutettu työikäinen henkilö, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Työttömyysturvan saanti edellyttää, että hakija on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä.

Omaishoitajan on selvitettävä käytettävissä oloaan TE-toimistolle. Kokoaikatyön hakeminen on ehdoton edellytys työttömyysetuuden saamiselle myös omaishoitajien kohdalla.

Omaishoito ei automaattisesti estä työttömyyskorvauksen myöntämistä, mutta omaishoitajan täytyy osoittaa olevansa työmarkkinoiden käytettävissä. Jos kyse on ympärivuorokautisesta tai kokopäiväisestä läheisen hoidosta, ei kokoaikatyön vastaanottamisen ole yleensä katsottu olevan mahdollista.

Tilanteissa, joissa omaishoito alkaa työttömyysaikana, voidaan tarkistaa mahdollisuutta olla työmarkkinoilla omaishoidon ohessa neljän kuukauden ajan, TTL 5a§. Kokeilun aikana työllistymissuunnitelma ja sen noudattaminen on tärkeä todiste siitä, että voi olla työmarkkinoiden käytettävissä. Kokeilun jälkeen tehdään selvitys tilanteesta ja päätös työttömyysturvaan. Päätös ei ole takautuva päätös.

Omaishoitajan on selvitettävä TE-toimistolle, miten läheisen hoito järjestetään hänen mahdollisen työssäkäyntinsä aikana. Sijaishoitojärjestelyt ja omaishoitajan antaman hoidon määrä on syytä kirjata selvästi omaishoidon tukisopimukseen kuuluvaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan.    

Mikäli työttömyysetuuden myöntämisen perusteet täyttyvät, omaishoidon tuki ei vaikuta peruspäivärahan tai ansiopäivärahan määrään. Työttömyysetuus ei estä omaishoitopalkkion maksamista täysimääräisenä.

Lisätietoja työttömyysturvaan liittyvistä kysymyksistä saa TE-toimistoista, ammattiliitoista, työttömyyskassoista ja Kelasta.

Jos joudut työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu heti työnhakijaksi TE-toimistoon (Työ- ja elinkeinotoimisto). Jos kotikuntasi on mukana työllisyyden kuntakokeilussa, ilmoittaudu sinne. Jos toimit sopimusomaishoitajana ja jäät työttömäksi, tulee sinun ilmoittaa omaishoitoasia omalle viranhaltijalle ja pyytää selvittämään omaishoidon yhteensopivuus työttömyysturvasi kanssa. Omaishoitotilanteen esille tuominen on tärkeää oman oikeusturvasi toteutumisen kannalta (vältetään mahdolliset takaisinperinnät ym.).     

Työtön omaishoitaja voi saada työttömyysetuutta, jos hän pystyy olemaan samanaikaisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Ratkaisussa arvioidaan hoidon sitovuutta ja vaativuutta.   

Työttömän omaishoitajan kannalta puoltavia asioita hänen oikeudestaan työttömyysturvaan ovat esimerkiksi:      

•   aktiivisen työnhaun osoittaminen (työhakemukset, työhaastattelut jne.)      
•    työllistymissuunnitelman noudattaminen     
• avoin keskustelu asiasta oman työvoimaviranhaltijan kanssa     
• ansiotyön ja omaishoidon aiemman yhdistämisen osoittaminen    
• hyvinvointialueen lausunto hoidon järjestämisestä tilanteeseen, jossa työtön saa/tai hänelle tarjotaan työtä, koulutusta tai työvoimapoliittista toimenpidettä.  

Keskeinen dokumentti asioinnissa TE- toimiston kanssa on omaishoidon sopimukseen liittyvä hoito- ja palvelusuunnitelma. Keskustele ratkaisun tekemisen kannalta riittäväksi katsottavista tiedoista oman virkailijasi kanssa.  Jos hoito- ja palvelusuunnitelmaa pyydetään, toimita se sovitusti TE-toimistoon. Suunnitelmat sisältävät luottamuksellisia tietoja hoidettavan henkilön osalta, joten sovi virkailijasi kanssa, mitä asian ratkaisemisen kannalta tarpeettomia osia suunnitelmasta voi peittää. Hoito- ja palvelusuunnitelmasta, tai muusta annetusta selvityksestä, tulee selvitä hoidon sitovuus ja vaativuus. Lisäksi jo mainitut hoidettavan hoidon järjestelyt, jos saat työtä, tai osallistut työllistymistä edistävään koulutukseen tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. 

Omaishoidon palkkion vaikutus työttömyyskorvauksiin

Työttömyyskorvausta voi saada joko Kelan peruspäivärahana, työttömyyskassojen ansiosidonnaisena työttömyyspäivärahana tai Kelan työmarkkinatukena.

Omaishoitopalkkio ei vähennä Kelan peruspäivärahaa ja työttömyyskassojen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, mutta vähentää työmarkkinatukea, koska siinä on tarveharkinta. Muut tulot ja sosiaalietuudet vaikuttavat työmarkkinatuen määrään, kuten myös muiden kanssasi samassa taloudessa asuvien tulot.

 Jos teet työtä omaishoitajan sijaisena työsuhteessa, huomioidaan saatu työtulo päivärahaa vähentävästi kuten muukin työtulo.

Omaishoidon sopimuksen päivittäminen työttömyysturvan huomioimiseksi

Mahdollisuus työttömyysetuuteen voi edellyttää hyvinvointialueen käyttämien kriteerien vuoksi nykyistä alhaisempaa omaishoidon palkkioluokkaa. Sinulla on aina oikeus pyytää sopimuksen tarkistamista. Asiasta on keskusteltava hoidettavan läheisesi hyvinvointialueen kanssa.

Joissakin tapauksissa kannattaa pohtia omaishoitosopimuksen irtisanomista. Näissä tilanteissa hyvinvointialueella on velvoite järjestää läheisellesi omaishoitoa korvaava hoito, vaikka käytännössä hoidon järjestyminen voi olla haasteellista. 

Omaishoidon ylimmät palkkioluokat ja työssäkäynti

Omaishoitolain mukainen ylempi omaishoidon tuen palkkioluokka määrittelee hoitotehtävän niin sitovaksi, että silloin ei ole mahdollista kokopäiväiseen ansiotyöhön. Tämä voi estää työttömyysturvaa puoltavan ratkaisun, vaikka itse pyrkisit työllistymään sopimusomaishoidon ohella.

Joissakin tilanteissa korkeimmassakin palkkioluokassa voi olla mahdollista saada työttömyyskorvausta. Tämä edellyttää yleensä sen todentamista, että omaishoitaja on kokoaikaisesti työmarkkinoiden käytettävissä, esimerkiksi osoittamalla omaishoitotyön jakautuvan useammalle henkilölle (Laki omaishoidon tuesta 937/2005(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).