Siirry sisältöön

Omaishoitajat hoitavat oman terveytensä kustannuksella 

Ensi viikolla vietettävää valtakunnallista omaishoitajien viikkoa leimaa huoli omaishoitajien hyvinvoinnista ja toimintakyvystä. Kautta maan uutisoidaan suunnitelmista vähentää omaishoidon tukea. Palveluja karsitaan, vaikka monet omaishoitajat kertovat, että he eivät tälläkään hetkellä saa tarvitsemiaan palveluita – esimerkiksi heille lain mukaan kuuluvia vapaapäiviä. 

”Omaishoitajat eivät vaadi mahdottomia. He tarvitsevat käytännön apua vaativiin hoitotilanteisiin sekä vapaata ja hengähdystaukoja edes lain minimin verran eli 2–3 päivää kuukaudessa”, painottaa Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen

Omaishoitajan karu arki  

Omaishoitajaliitto teki tänä vuonna kyselyn, johon vastasi 1 929 kaikenikäistä omaishoitajaa. Kyselyn mukaan sopimuksen tehneistä omaishoitajista 60 prosentilla oli lakisääteisiä vapaita pitämättä. Samankaltaisia tuloksia tuli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta ”Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024”.(siirryt toiseen palveluun) 

Suunnittelija Meeri Virtamo Omaishoitajaliitosta kertoo, että kohtuuttomia tilanteita on erityisesti lasten omaishoitoperheissä, joissa hoito voi kestää vuosia tai jopa vuosikymmeniä.  

”Lasten omaishoitajilla on esimerkiksi vain vähän vaihtoehtoja vapaapäivän järjestämiseen itselleen. Kaikki eivät haluaisi laittaa alaikäistään kodin ulkopuoliseen laitosmaiseen hoitoon.” 

”Pahimmillaan omaishoitajat tuntevat käyvänsä yksinäistä ja väsyttävää taistelua palvelujärjestelmää vastaan saadakseen edes jotain tukea”, Virtamo kuvailee. 

Valtaosa kokee terveytensä heikentyneen 

Omaishoitajakyselyn vastaajista peräti 80 prosenttia arvioi omaishoidon vaikuttaneen kielteisesti omaan terveyteen.  

”Nyt monet hoitavat läheistään lähes ympärivuorokautisesti oman terveytensä kustannuksella”, Tervonen sanoo. 

“Omaishoitajat kuvaavat yhdenmukaisesti jatkuvaa stressiä, huolta, valvomista ja yksinäisyyttä sekä fyysisiä oireita, kuten unettomuutta, sydän- sekä tuki- ja liikuntaelinoireita. Itsestään on vaikeaa pitää huolta, kun huolehtii jatkuvasti toisesta”, Virtamo sanoo.  

”Omaishoidon aiheuttama kuormitus on hyvin tiedossa, mutta siihen nähden on tosi hälyttävää, että hyvinvointialueet eivät budjetoi tarpeeksi omaishoitoon. Esimerkiksi hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tarjotaan liian vähän, vaikka niiden avulla tukea olisi mahdollisuus kohdistaa tehokkaasti oikeisiin tarpeisiin”, Virtamo ihmettelee. 

THL:n mukaan hyvinvointialueet käyttävät täysi-ikäisten sopimusomaishoitoon 418 miljoonaa euroa vuodessa. Jos omaishoitajia ei olisi, hoidon vaihtoehtoiskustannukset olisivat 1,25 miljardia euroa vuodessa. 

Omaishoitajaliiton “Omaishoitajakysely 2024”

Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään 25.11.–1.12. Teemana on ”Vaikuttava omaishoitoyhteisö”.  

Omaishoitajien viikon valtakunnallinen pääjuhla on Rovaniemellä torstaina 28.11. klo 13–16. Juhlaa voi seurata suorana verkossa. Valtiovallan tervehdyksen tuo sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso

Omaishoitajat.fi/omaishoitajien-viikko(avautuu uuteen ikkunaan) -sivustolle on koottu tietoa omaishoitajayhdistysten järjestämistä paikallisista tapahtumista. Viikon käynnistää omaishoitajien kirkkopyhä 24.11.