Linjauksia sosiaaliturvan uudistamiseen
Liiton linjaukset sosiaaliturvan uudistamiseksi.
Omaishoidon ongelmakohtia sosiaaliturvauudistuksessa huomioitavaksi
Omaishoito on miljardiluokan kysymys. Pelkästään ikääntyneiden omaishoidettavien läheisten vaihtoehtoisen hoidon ja palveluiden kustannuksiksi on laskettu 3,1 miljardia euroa (1). Silti vuodesta 2021 alkaen omaishoidon kehittämiseen ei ole kansallista strategiaa, vaikka sille on polttava tarve (2).
Viime vuosina suomalaisen hoivapolitiikan keskiöön on nostettu kotona asumisen tukeminen ja hoidettavan henkilön itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Oikein tuettuna omaishoidolla voidaan edistää näitä, myös omaishoitajien toivomia, tavoitteita. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin perheiden, julkisen vallan, järjestöjen ja monen muun omaishoitoperheiden arkea auttavien tahojen, kuten yritysten yhteistyötä.
Omaishoitotilanteet aiheuttavat merkittäviä sosiaalisia riskejä, joiden varalta nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei tuota riittävää vakuutusta. Sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan edistää omaishoitajien elämänlaatua sekä tukea omaishoidon, ansiotyössäkäynnin ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamista.
Omaishoito on yhteiskunnalle hyvin edullista, vaikka siinä otettaisiin aiempaa tarkemmin huomioon myös omaishoitajien tarpeet (3). Omaishoito on inhimillinen ja monessa tilanteessa toimivin tapa ratkaista lisääntyvien hoivatarpeiden haasteita.
Omaishoitajien asemaa parantamalla voidaan edistää läheisestään huolehtivan arkea, ja samalla myös huolenpidon kohteena olevien läheistemme mahdollisuutta elää elämäänsä omassa kodissaan, omien läheisten tukemana.
Omaishoitoa vahvistamalla voidaan siirtää, tai jopa välttää raskaamman hoidon, kuten laitoshoidon tarvetta. Omaishoito ei saa kuitenkaan olla ratkaisu tilanteissa, joissa hoitajan tai hoivaa tarvitsevan läheisen kannalta selvästi parempi vaihtoehto on jokin muu tapa järjestää hoiva ja huolenpito.
Vaihtoehtoiskustannukset
Omaishoito on moninkertaisesti edullisempaa kuin vastaavantasoinen hoito jollain muulla tavalla. Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin omaishoito, kun otetaan huomioon omaishoidon keskimääräinen palkkio ja kolme vapaapäivää tehostetussa palveluasumisessa hoidettavan henkilön omaishoitajan vapaan aikana.
Omaishoitajaliiton esittämät suositukset koottuna
I. Omaishoidon tukemisen järjestelmä tulee uudistaa
Omaishoidon tuki on kohdennettava nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.
1. Omaishoitajalla tulee olla aito oikeus valita, kuinka suuren osan hoivatehtävästä hän ottaa vastuulleen.
2. Omaishoidon tuen järjestelmän tulee kannustaa omaishoitajia hakeutumaan varhaisemmassa vaiheessa julkisten palvelujen ja tuen piiriin.
3. Lainsäädännössä tulee vahvistaa kunnan ja sopimusomaishoitajan velvoitetta järjestää hoiva yhdessä, jolloin sopimusomaishoitajan omaa elämää ja ansiotyössä käyntiä voidaan tukea aiempaa paremmin.
Pirstaleisten etuuksien ja tukien kokonaisuus on saatava toimivaksi sopimusomaishoitajalle.
4. Omaishoidon tuen palkkion riippuvuuksia muihin etuuksiin tulee vähentää ja palkkion tulee olla etuoikeutettua tuloa suhteessa muihin etuuksiin.
5. Omaishoidon tuen palkkion tulee tukea sopimusomaishoitajan hyvinvointia ja taloudellista pärjäämistä omassa hoivatehtävässään.
6. Omaishoidon tuen palkkiota ei tule jatkossakaan yhdistää muihin etuuksiin, esimerkiksi eläkkeen saajan hoitotukeen. Omaishoidon tuen palkkiota ei tule ottaa huomioon hoidettavan, kuten puolison, etuuksien ja palveluiden määräytymisen osalta. Kuntakohtaisten erojen tuottama eriarvoistuminen on korjattava.
7. Omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus ja kuntatalouden vuosikelloon sidotut odotusajat tulee purkaa.
8. Sopimusomaishoidon tulee olla yhteisiksi säädettyjen kriteerien mahdollistamassa tilanteessa hoidettavan läheisen subjektiivinen oikeus, jos on olemassa halukas, kriteerit täyttävä ja tehtävään soveltuva läheinen.
II. Ansiotyön, omaishoidon ja sosiaaliturvan yhdistämiseen on luotava toimivat käytännöt
Omaishoidon vuoksi menetettyjä ansiotuloja tulee korvata sopimusomaishoitajalle.
9. Omaishoidon tuen palkkiolla tulee voida korvata menetettyjä ansiotuloja sekä mahdollistaa ansiotyön ja omaishoitotehtävän yhdisteleminen sopimusomaishoitajan toimeentulon merkittävästi heikentymättä.
10. Tukiluokat tulee uudelleen järjestellä Koho-ohjelmassa esitetyn kolmitasoisen käytännön mukaiseksi, mutta siten, että sopimusomaishoitajalla on aina mahdollisuus käydä ansiotyössä.
11. Pitkäaikaisesti sitoutuneen sopimusomaishoitajan eläkekarttuma tulee korjata tasa-arvon edistämiseksi. Työttömyysturvan on toimittava myös omaishoitotilanteessa.
12. Sopimusomaishoitajalla tulee olla oikeus jatkaa työtään, pyrkiä työllistymään ansiotyössä, toimia yrittäjänä tai opiskella. Pyrkimys työllistymiseen, yrittäjänä toimimiseen ja opiskeluun ei saa olla esteenä sopimuksen laatimiselle.
13. Sopimusomaishoitajalla tulee olla subjektiivinen oikeus työttömyysturvaan ja työllisyyttä edistäviin palveluihin. Kunnan tulee järjestää mahdollisuus työelämäosallisuuden mahdollistaviin sijaispalveluihin kaikille työikäiille sopimusomaishoitajille.
14. Erityisen sitovaa ja vaativaa omaishoitoa toteuttavalla sopimusomaishoitajalla tulee olla mahdollisuus ilmoittautua hakemaan osa-aikatyötä ilman, että hän menettää kokonaan oikeutensa työttömyysturvaan. On luotava edellytykset työttömyysturvan, omaishoidon tuen palkkion ja osa-aikatyön yhdistelyyn samanaikaisina tulonlähteinä.
III. Palveluiden on toimittava kaikissa omaishoitotilanteissa
Palveluja ja ohjeistuksia on selkeytettävä.
15. Sopimusomaishoidon, ansiotyön ja sosiaaliturvan, erityisesti työttömyysturvan, yhteensovittamiselle tulee laatia kansallinen ohjeistus. Palveluiden on huomioitava omaishoitotilanteiden moninaisuus.
16. Omaishoitotilanteisiin tulee saada perhekohtainen omatyötekijä, joka voi tukeutua moniammatillisen tiimin tukeen. Omatyöntekijän on huomioitava hoidettavan läheisen lisäksi myös omaishoitajan tilanne kokonaisvaltaisesti.
17. Kuntien velvoitetta järjestää omaishoitajan vapaat hoito-ja palvelusuunnitelmaan kirjatuilla tavoilla tulee vahvistaa. Asiakasmaksujen rasitetta omaishoitoperheille on kevennettävä.
18. Omaishoitotehtävästä johtuvia asiakasmaksuja tulee kohtuullistaa. Vähimmäisedellytyksenä kaikki hoito-ja palvelusuunnitelmaan kirjatut julkiset palvelut tulee sisällyttää maksukattoihin.
Lue koko dokumentti yksityiskohtaisine perusteluineen ja suosituksineen tästä linkistä. (avautuu uuteen ikkunaan) Dokumentti on PDF-muodossa ja sen voi tulostaa.
Lähteet:
1. Keväjärvi, Marja, Lindholm, Maria & Reiman, Arto (2020). Että joku näkee mut – Omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36. Helsinki: KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö.
2. Koho-raportti (2014). Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
3. Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviytymiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 37. Helsinki: Valtioneuvosto, Shemeikka, Buchert, Pitkänen, Pehkonen-Elmi & Kettunen (2017); Keväjärvi, Marja, Lindholm, Maria & Reiman, Arto (2020). Että joku näkee mut – Omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36. Helsinki: KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö.