Linjauksia sosiaaliturvan uudistamiseen
Liiton linjaukset sosiaaliturvan uudistamiseksi.
Omaishoidon ongelmakohtia sosiaaliturvauudistuksessa huomioitavaksi
Omaishoito on miljardiluokan kysymys. Pelkästään ikääntyneiden omaishoidettavien läheisten vaihtoehtoisen hoidon ja palveluiden kustannuksiksi on laskettu 3,1 miljardia euroa1. Silti vuodesta 2021 alkaen omaishoidon kehittämiseen ei ole kansallista strategiaa, vaikka sille on polttava tarve2.
Viime vuosina suomalaisen hoivapolitiikan keskiöön on nostettu kotona asumisen tukeminen ja hoidettavan henkilön itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Oikein tuettuna omaishoidolla voidaan edistää näitä tavoitteita, joita myös omaishoitajat kannattavat. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin perheiden, julkisen vallan, järjestöjen ja monien muiden omaishoitoperheiden arkea auttavien tahojen, kuten yritysten, yhteistyötä.
Omaishoitotilanteet synnyttävät merkittäviä sosiaalisia riskejä, joihin nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei tarjoa riittävää turvaa. Sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan edistää omaishoitajien elämänlaatua sekä tukea omaishoidon, ansiotyön ja sosiaaliturvaetuuksien yhteensovittamista.
Omaishoito on yhteiskunnalle hyvin edullista, vaikka omaishoitajien tarpeet otettaisiin aiempaa tarkemmin huomioon3. Omaishoito on inhimillinen ja monessa tilanteessa toimivin tapa ratkaista lisääntyvien hoivatarpeiden haasteita.
Omaishoitajien asemaa parantamalla voidaan edistää läheisestään huolehtivan arkea, ja samalla myös huolenpidon kohteena olevan läheisen mahdollisuutta elää elämäänsä omassa kodissaan, omien läheistensä tukemana.
Omaishoitoa vahvistamalla voidaan siirtää, tai jopa välttää raskaamman hoidon, kuten laitoshoidon tarvetta. Omaishoito ei kuitenkaan saa olla ratkaisu, jos hoitajan tai hoitoa tarvitsevan kannalta jokin muu hoivan ja huolenpidon järjestämistapa on selvästi parempi vaihtoehto.
Lue lisää: Palveluiden kustannuksia
Omaishoitajaliiton esittämät suositukset koottuna
I. Omaishoidon tukemisen järjestelmä tulee uudistaa
Omaishoidon tuki on kohdennettava nykyistä tarkoituksenmukaisemmin.
1. Omaishoitajalla tulee olla aito oikeus valita, kuinka suuren osan hoivatehtävästä hän ottaa vastuulleen.
2. Omaishoidon tuen järjestelmän tulee kannustaa omaishoitajia hakeutumaan varhaisessa vaiheessa julkisten palvelujen ja tuen piiriin.
3. Lainsäädännössä tulee vahvistaa hyvinvointialueen ja sopimusomaishoitajan velvoitetta järjestää hoiva yhdessä, jolloin sopimusomaishoitajan omaa elämää ja ansiotyössä käyntiä voidaan tukea aiempaa paremmin.
Pirstaleisten etuuksien ja tukien kokonaisuus on saatava toimivaksi sopimusomaishoitajalle.
4. Omaishoidon tuen palkkion riippuvuuksia muihin etuuksiin tulee vähentää ja palkkion tulee olla etuoikeutettua tuloa suhteessa muihin etuuksiin.
5. Omaishoidon tuen palkkion tulee tukea sopimusomaishoitajan hyvinvointia ja taloudellista pärjäämistä hoivatehtävässään.
6. Omaishoidon tuen palkkiota ei tule jatkossakaan yhdistää muihin etuuksiin, esimerkiksi eläkkeensaajan hoitotukeen. Omaishoidon tuen palkkiota ei tule ottaa huomioon hoidettavan, kuten puolison, etuuksien ja palveluiden määräytymisen osalta. Hyvinvointialuekohtaisten erojen tuottama eriarvoistuminen on korjattava.
7. Omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuus ja hyvinvointialueiden talouden vuosikelloon sidotut odotusajat tulee purkaa.
8. Sopimusomaishoidon tulee olla yhteisiksi säädettyjen kriteerien mahdollistamassa tilanteessa hoidettavan läheisen subjektiivinen oikeus, jos on olemassa halukas, kriteerit täyttävä ja tehtävään soveltuva läheinen.
II. Ansiotyön, omaishoidon ja sosiaaliturvan yhdistämiseen on luotava toimivat käytännöt
Lähtökohtaisesti julkisen tulee järjestää tarvittavat palvelut, jotta työikäinen hoivaaja voi käydä ansiotyössä. Jos tarvittavia palveluita ei saa ja jos työelämä ei jousta, tulee läheistään hoitavan saada sosiaaliturvajärjestelmän kautta taloudellista tukea.
Sopimusomaishoitoa tulee uudistaa seuraavasti
9. Omaishoidon tuen palkkiolla tulee voida korvata menetettyjä ansiotuloja sekä mahdollistaa ansiotyön ja omaishoitotehtävän yhdisteleminen sopimusomaishoitajan toimeentulon merkittävästi heikentymättä.
10. Tukiluokat tulee uudelleen järjestellä Koho-ohjelmassa esitetyn kolmitasoisen käytännön mukaiseksi, mutta siten, että sopimusomaishoitajalla on aina halutessaan mahdollisuus käydä ansiotyössä.
11. Pitkäaikaisesti sitoutuneen sopimusomaishoitajan eläkekarttuma tulee korjata tasa-arvon edistämiseksi. Työttömyysturvan on toimittava myös omaishoitotilanteessa.
12. Sopimusomaishoitajalla tulee olla oikeus jatkaa työtään, pyrkiä työllistymään ansiotyössä, toimia yrittäjänä tai opiskella. Pyrkimys työllistymiseen, yrittäjänä toimimiseen ja opiskeluun ei saa olla esteenä sopimuksen laatimiselle.
13. Sopimusomaishoitajalla tulee olla subjektiivinen oikeus työttömyysturvaan ja työllisyyttä edistäviin palveluihin. Hyvinvointialueen tulee tarjota kaikille työikäisille sopimusomaishoitajille mahdollisuus sijaispalveluihin, jotka tukevat työelämään osallistumista.
14. Erityisen sitovaa ja vaativaa omaishoitoa tekevällä sopimusomaishoitajalla tulee olla mahdollisuus ilmoittautua hakemaan osa-aikatyötä ilman, että hän menettää kokonaan oikeutensa työttömyysturvaan. On luotava edellytykset työttömyysturvan, omaishoidon tuen palkkion ja osa-aikatyön yhdistelyyn samanaikaisina tulonlähteinä.
III. Palveluiden on toimittava kaikissa omaishoitotilanteissa
Palveluja ja ohjeistuksia on selkeytettävä.
15. Sopimusomaishoidon, ansiotyön ja sosiaaliturvan, erityisesti työttömyysturvan, yhteensovittamiselle tulee laatia kansallinen ohjeistus. Palveluiden on huomioitava omaishoitotilanteiden moninaisuus.
16. Omaishoitotilanteisiin tulee saada perhekohtainen omatyöntekijä, jolla on moniammatillisen tiimin tuki. Omatyöntekijän on huomioitava hoidettavan läheisen lisäksi myös omaishoitajan tilanne kokonaisvaltaisesti.
17. Hyvinvointialueiden velvoitetta järjestää omaishoitajan vapaat hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatuilla tavoilla tulee vahvistaa. Asiakasmaksujen rasitetta omaishoitoperheille on kevennettävä.
18. Omaishoitotehtävästä johtuvia asiakasmaksuja tulee kohtuullistaa. Vähimmäisedellytyksenä kaikki hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjatut julkiset palvelut tulee sisällyttää maksukattoihin.
Lue koko dokumentti yksityiskohtaisine perusteluineen ja suosituksineen tästä linkistä. (avautuu uuteen ikkunaan) Dokumentti on PDF-muodossa ja sen voi tulostaa.
Lähteet
1. Keväjärvi, Marja, Lindholm, Maria & Reiman, Arto (2020). Että joku näkee mut – Omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36. Helsinki: KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö.
2. Koho-raportti (2014). Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
3. Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviytymiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 37. Helsinki: Valtioneuvosto, Shemeikka, Buchert, Pitkänen, Pehkonen-Elmi & Kettunen (2017); Keväjärvi, Marja, Lindholm, Maria & Reiman, Arto (2020). Että joku näkee mut – Omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36. Helsinki: KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö.