Kyselyt ja selvitykset

Omaishoitajaliitto toteuttaa omaishoitajuuteen liittyviä kyselyjä ja selvityksiä.

Taloustutkimuksen selvitys “Omaishoito tulee työpaikoille – yritysten suhtautuminen poissaoloihin 2024”

Yhä useammassa yrityksessä suhtaudutaan myönteisesti työntekijöiden mahdollisuuksiin käyttää työaikaansa omaishoitoon, kuten vanhempiensa tai muiden läheistensä hoivaamiseen. Tämä käy ilmi Omaishoitajaliiton tilaamasta Taloustutkimuksen selvityksestä, jossa haastateltiin 603 yritysten avainhenkilöä.

Selvityksen mukaan useissa yrityksissä työntekijä voi jo hyödyntää omaishoitoon esimerkiksi palkatonta vapaata, liukuvaa työaikaa, saldovapaita tai vuosilomapäiviä. Vaikka vasta 16 prosenttia yrityksistä on virallisesti määritellyt periaatteet työajan käytöstä omaishoitoon, osuus on kasvussa vuodesta 2021, jolloin se oli 12 prosenttia. 

Nyt 60 prosenttia yrityksistä kannattaa sitä, että työntekijän omaishoidosta johtuvat poissaolot olisivat Kela-korvattavia omavastuuajan jälkeen. Esimerkiksi 20 päivän läheisen saattohoitovapaa saisi yritysten enemmistön mukaan olla palkatonta, mutta siihen tulisi liittyä suoraan Kela-korvaus työntekijälle. Neljännes yrityksistä kannattaa sen sijaan palkallista vapaata, jossa työnantaja saisi korvauksen Kelalta. 

Työnantajat näkevät työn ja omaishoidon yhteensovittamisessa sekä hyötyjä että haittoja. Positiivisina vaikutuksina mainitaan useimmiten työhyvinvoinnin lisääntyminen, työtyytyväisyyden ja sitoutumisen kasvu sekä yrityksen maineen parantuminen. “Kun omaisten asiat saadaan hoidettua, työtkin sujuvat”, kiteytti eräs kyselyyn vastannut työnantaja.  

Haittoina korostuvat työn kasaantuminen muille ja mahdolliset viivästykset. Hyötyjä osasi nimetä 73 prosenttia vastaajista, kun taas haittoja mainitsi 67 prosenttia. 

Tästä pääset lukemaan lisää Taloustutkimuksen selvityksen Omaishoito tulee työpaikoille

Omaishoitajakysely 2024

Omaishoitajaliitto kartoitti keväällä 2024 omaishoitajien ja omaishoidettavien henkilöiden tuen tarpeita, palvelujen käyttöä ja kokemuksia niistä sekä omaishoidon vaikutuksia omaishoitajan koettuun terveyteen ja talouteen. Lisäksi kartoitettiin omaishoitajayhdistysten toimintoihin osallistumista. Kyselyyn vastasi 1 929 henkilöä.

Tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselyllä.

Kysely oli suunnattu kaikille, jotka pitävät säännöllisesti huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä läheisestään. Kyselyyn toivottiin vastauksia myös sellaisilta omaishoitajilta, jotka eivät ole tehneet omaishoidon tuen sopimusta hyvinvointialueen kanssa.

Tiivistelmä

Raportissa ryhmitellään vastaajia sen mukaan, onko omaishoitajalla sopimus omaishoidon tuesta, ketä hän hoitaa ja millaisessa elämäntilanteessa hän on. Suurimmat vastaajaryhmät olivat vanhuuseläkkeellä puolisoaan hoitavat ja työelämään osallistuvat omaa lastaan hoitavat. 

Hoiva oli useimmilla sitovaa eli hoitotehtäviä oli päivittäin, useita kertoja päivässä tai yhtäjaksoisesti ainakin valveilla ollessa. Monien sopimusomaishoitajien lakisääteiset vapaat eivät toteutuneet toiveiden mukaisesti. Sopimusomaishoitajista 60 prosentilla oli pitämättä lakisääteisiä vapaita. Sosiaalihuoltolain mahdollistamia vapaita oli kyennyt pitämään vain neljä prosenttia sopimuksettomista omaishoitajista. 

Moni omaishoitaja ei tiennyt, kuka hänen läheistään hoitaisi, jos hän itse olisi estynyt hoitamasta tätä esimerkiksi oman sairastumisensa vuoksi. Hoidettavan läheisen hoito- tai palvelusuunnitelmassa pitäisi olla kirjattuna toimet äkillisten tilanteiden varalta. Kirjaus puuttui kolmelta neljästä omaishoitajasta. 

Tukea hoitotehtävään saatiin erityisesti perheenjäseniltä ja julkiselta sektorilta. 

Hyvinvointialueiden omaishoitajien hoitotehtävää tukevat palvelut, kuten neuvonta ja ohjaus, hyvinvointi- ja terveystarkastukset sekä valmennus, eivät aina toteudu tarvittaessa. Kolmannes vastaajista ei ollut saanut hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tai valmennusta omaishoitotehtävään. Vain noin viidennes koki saaneensa riittävästi vapaata hoivatehtävästä. Noin joka neljäs toivoi kuntoutusta hoidettavalle, mutta hoidettava ei ollut sitä saanut.  

Vastaajien kokemus on, että omaishoitajuus rasittaa omaishoitajien omaa terveyttä ja taloudellista tilannetta. Omaishoidon sitovuus sekä henkinen ja fyysinen kuormittavuus heikentävät omaishoitajan koettua terveyttä, ja vähentävät mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnista. Omaishoito heikentää erityisesti työikäisten omaishoitajien toimeentuloa. Osin syynä ovat vaikeudet työn ja omaishoidon yhteensovittamisessa. Moni on joutunut vähentämään työntekoa tai lopettamaan ansiotyön hoivatehtävänsä takia. 

Omaishoitajakysely 2024 (PDF)(avautuu uuteen ikkunaan)

Omaishoidon tilannekuva 2023

Syksyllä 2023 Omaishoitajaliitto kartoitti omaishoitajayhdistysten näkemyksiä hyvinvointialueiden tarjoamien palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Tiedonkeruun tavoitteena oli kartoittaa yhdistysten näkemyksiä ja arvioita hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin omaishoitajan ja hoidettavan järjestämien palvelujen saatavuudesta ja laadusta ja luoda pohjaa toistuvalle tiedonkeruulle. 

Tiedonkeruu toteutettiin Webropol-kyselyllä ja sitä täydentävillä kohderyhmähaastatteluilla.  

Kysymykset koskivat omaishoitajille ja hoidettaville tarjottujen palvelujen saatavuutta ja laatua omaishoitotilanteen eri vaiheissa sekä yhdistysten ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä.  

Vastauksia kyselyyn saatiin 43 jokaiselta hyvinvointialueelta. Haastatteluihin osallistui yhteensä 38 yhdistystoimijaa. 

Keskeiset tulokset

Tiedonkeruun perusteella hyvinvointialueiden toiminta on vielä alussa ja se näkyy monella tapaa omaishoitoperheille suunnatuissa palveluissa. Aiemmin toimivia käytäntöjä tai palveluja on ainakin väliaikaisesti lakkautettu ja uudet toimintatavat ovat vielä kehitteillä. Esimerkiksi yli puolessa hyvinvointialueista arvioitiin, että lakisääteinen valmennus, omaishoitajille tarjottavat hyvinvointi- ja terveystarkastukset sekä neuvontatilaisuudet toteutuvat tällä hetkellä huonosti.  

Omaishoitajan vapaiden aikaisen hoidon järjestämisessä on vielä paljon kehitettävää, vaikka avopalveluja on pyritty edistämään. Toimeksiantosuhteinen sijaishoito on tiedonkeruun perusteella hyvin tunnettu ja markkinoitu vapaiden toteuttamisen muoto. Myös perhehoitoa on pyritty edistämään hyvinvointialueilla. Joustavuutta ja valinnanvapautta toivotaan lisää vapaiden järjestämiseen ja omaishoitoperheiden palveluihin laajemminkin.  

Yhdistysten ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö hakee vielä muotoaan. Yhdistyksissä on luottamusta, että yhteistyö kehittyy parempaan suuntaan, kun uudet organisaatiot asettuvat uomiinsa. Omaishoitoyhteisömme vapaaehtoispohjalta toimivien yhdistysten ja hankeyhdistysten yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden suuntaan vaatii vielä huomiota ja on tärkeä seuraava askel vaikuttamisessa.   

Lue raportti: Omaishoidon tilannekuva 2023 (avautuu uuteen ikkunaan)