Hyvinvointialueilla vaikuttaminen

1) Miten omaishoitajat huomioidaan hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnossa?

Yhä useampi ikäihminen hoitaa puolisoaan tai muuta läheistään. Tulevilla hyvinvointialueilla tulee olla käsitys alueen omaishoidon kokonaistilanteesta ja tuen tarpeista sekä kehittämiskohteista, joilla omaishoitajien asemaa parannetaan. Omaishoitoperheiden saatavissa ja saavutettavissa tulee olla monipuolisia sosiaali- ja terveyspalveluita ja tukea.

Myös kansallinen omaishoidon strategia ja kehittämisohjelma on päivitettävä. Hyvinvointialueiden tulee ottaa omaishoidon linjausten pohjaksi Sipilän hallituksen kärkihankkeen kehittämiskokeilujen perusteella tehdyt suositukset. Kärkihankkeessa kehitettiin ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistettiin kaiken ikäisten omaishoitoa uudenlaisia palveluja ja perhehoitoa lisäämällä.

Omaishoitoa tulee tarkastella osana suomalaista hoivapalvelujärjestelmää. Omaishoitajayhdistysten toiminta täydentää julkisen vastuulla olevia palveluita ja ne tulee siksi nivoa hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuuteen.

Autettuna ja tuettuna omaishoitajat ja läheiset vähentävät merkittävästi yhteiskunnalle kuluja aiheuttavan raskaamman hoidon tarvetta. Oikea-aikaisilla ja tarpeenmukaisilla palveluilla edistetään hoidettavan henkilön kotona-asumisen tavoitetta. Omaishoidon on kuitenkin oltava aito valinnanmahdollisuus, jossa kunnioitetaan omaishoitajan ja hoidettavan itsemääräämisoikeutta. On tunnistettava, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpula uhkaa kaataa yhä raskaampia hoivatilanteita ja sairaanhoidollisia tehtäviä omaishoitajien ja läheisten vastuulle.

2) Miten turvataan omaishoitajien riittävät ja yksilöllisiin tarpeisiin sopivat palvelut?

Jokaisen on voitava luottaa saavansa tarvittaessa laadukkaan ja inhimillisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen yksilöllisesti. Omaishoitoperheiden kanssa on yhdessä rakennettava toimivan hoivan kokonaisuutta, joka ennaltaehkäisee omaishoitajan kuormittumista ja uupumista, sekä varmistaa hyvän hoivan. Lisäksi tulee kuulla monipuolisesti senioreiden, hoivalaitoksissa asuvien ikäihmisten, omaishoitajien sekä omaisten näkemyksiä palveluiden kehittämiseksi, esimerkiksi asukaskyselyiden avulla.

Omaishoitajien jaksamista ja vapaapäivien joustavaa pitämistä voidaan tukea palvelusetelin lisäksi kotiavustajapalveluilla, kiertävän perhehoitajan avulla ja henkilökohtaisella budjetilla sekä vuorohoidolla ja päivätoiminnalla. Otetaan omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset laajaan käyttöön sekä huolehditaan tiiviistä yhteydenpidosta ja neuvonnasta omaistaan hoitaville. Tarjotaan lisäksi riittävästi tukea ja palveluita kotona asuville esimerkiksi ottamalla käyttöön senioreiden superkotitalousvähennys ja laajentamalla palvelusetelin käyttötarkoitusta. Turvataan osaavan hoitohenkilöstön riittävyys niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon ja omaishoitajien tueksi.

Omaishoitoa tulee lisäksi tarkastella osana sosiaaliturvan uudistusta ja työlainsäädäntöä. Omaishoitajuus ei saa estää omaishoitajan ansiotyössä käyntiä eikä johtaa kohtuuttomaan toimeentuloloukkuun tai eläkeköyhyyteen. Pilotoisimme myös tuettua hoivavapaata oman läheisen lyhytaikaisen hoivan mahdollistamiseksi. Myös verot, palvelumaksut ja muut elämisen kustannukset tulee pitää kohtuullisena.

3) Osassa kunnista on alibudjetoitu omaishoidon määrärahoja. Miten varmistetaan, että tätä ei tapahdu hyvinvointialueilla?

Hyvinvointialueella on vastuu omaishoidon järjestämisestä ja kehittämisestä ja se päättää jatkossa alueen omaishoidon tuen tasosta. Panostaisimme koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden palveluihin. Kannustimia ja mahdollisuuksia omais- ja perhehoitoon tulee lisätä. Taloudellisen tuen ja palveluiden on oltava suhteessa omaisen antaman hoivan vastuuseen ja sitovuuteen. On myös huolehdittava valtakunnallisesti omaishoitajien yhdenvertaisesta kohtelusta ja otettava huomioon myös ilman omaishoitosopimusta toimivat omaishoitajat.

4) Miten hyvinvointialueilla järjestöjen ja muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki saadaan yhdistettyä julkisen vastaamaan palvelukokonaisuuteen?

Turvataan omaishoitajien asema tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Omaishoitoa tulee kehittää osana muuta kunnan hoiva- ja palvelujärjestelmää. Paras lopputulos saavutetaan hyvinvointialueen, yritysten ja järjestöjen saumattomalla yhteistyöllä. Ei ole merkitystä sillä, mikä taho palvelut tuottaa. On tärkeintä, että palveluita saa aina, kun niitä tarvitsee.

Puolueen aluevaaliohjelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

1) Miten omaishoitajat huomioidaan hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnossa?

Noin 60 000:n Suomessa omaishoitajana toimivan henkilön työpanos vähentää painetta julkisille sotepalveluille ja tuottaa näin valtiontaloudelle vuosittain miljardiluokan säästöt. Perussuomalaiset ovat esittäneet omaishoitajien palkkion vapauttamista verosta. Omaishoitajuus tulisi tunnistaa yhtenä hoitomuotona ja tukea omaishoitajien jaksamista, sillä tämä hoitomuoto on sekä taloudellisesti, mutta myös inhimillisesti parhaimmillaan ylivertainen.

2) Miten turvataan omaishoitajien riittävät ja yksilöllisiin tarpeisiin sopivat palvelut?

Omaishoito tulee tunnistaa yhdeksi hoitomuodoksi muiden rinnalla ja varmistaa, ettei omaishoidon kriteerit aseta omaishoitajuutta saavuttamattomaksi. Omaishoitajien tukeminen on kokonaisuus, johon tulee kuulua myös muu kuin rahallinen korvaus. Omaishoitajat ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja palvelun tarpeet myös vaihtelevat. Toinen tarvitsee kauppa- tai siivousapua ja toinen tarvitsee enemmän vaikkapa intervallijaksoja. Hyvinvointialueiden on pohdittava muutakin kuin tiettyä palveluvalikkoa, jotta aito yksilöllisyys voitaisiin tunnustaa. Tässä voidaan käyttää julkisen palvelun apuna esimerkiksi palveluseteleitä.

3) Osassa kunnista on alibudjetoitu omaishoidon määrärahoja. Miten varmistetaan, että tätä ei tapahdu hyvinvointialueilla?

Kysymys on hyvin pitkälti siitä, mitä asioita hyvinvointialue ja sen päättäjät priorisoivat tärkeimmiksi asioiksi. Siis sellaisiksi asioiksi, joiden rahoitus turvataan ensin. Kyse on arvovalinnoista. Tämä kysymys tulee väistämättä hyvinvointialueiden eteen, sillä rahoitusvaje tullee olemaan alueilla arkipäivää. Perussuomalaiset katsovat omaishoidon korkealle prioriteeteissa, mikä näkyy niin kuntien kuin valtakunnankin politiikassamme. Meille heikoimmassa asemassa olevat suomalaiset ja heidän hyvinvointinsa on etusijalla.

4) Miten hyvinvointialueilla järjestöjen ja muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki saadaan yhdistettyä julkisen vastaamaan palvelukokonaisuuteen?

Järjestöt ovat osa kolmatta sektoria, jonka tehtävä ei ole korvata julkista palvelua vaan täydentää sitä. Mikäli järjestöt tekevät sovitusti lakisääteisiä tehtäviä, on ne rahoitettava budjetista. Emme kannata järjestöjen liittämistä suoraan omaishoitajien palvelukokonaisuuteen, vaan niiden on jatkossakin tehtävä kansalaisyhteiskunnan tärkeää tehtävää edunvalvojana ja puolestapuhujana.

1) Miten omaishoitajat huomioidaan hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnossa?

Strategian pitää perustua alueen asukkaiden palvelutarpeisiin. Omaishoitajille ja -hoidettaville tärkeiden palvelujen ja asioiden pitää näkyä strategioissa vahvasti. Strategian laatimisvaiheessa on hyvä kuulla herkällä korvalla arjen asiantuntijoita kuten sote-henkilöstöä, omaishoitajien edustajia ja muita järjestöjä, vaikka aluevaltuusto lopulta tekeekin päätökset.

Keskusta on linjannut aluevaaliohjelmassaan, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, josta lähipalvelut saa sujuvasti ja nopeasti. Palvelujen saavutettavuus yhdestä paikasta on tärkeää etenkin omaishoitajille ja -hoidettaville, joiden palvelutarpeet ovat yksilöllisiä ja erilaisia. Palveluja on voitava tuoda tarvittaessa myös kotiin, esimerkiksi lääkäreiden kotikäyntejä olisi pystyttävä lisäämään. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että apua saa, kun sitä tarvitsee.

2) Miten turvataan omaishoitajien riittävät ja yksilöllisiin tarpeisiin sopivat palvelut?

Sote-palvelujen saavutettavuuden lisäksi on erityisen tärkeää, että omaishoidon tuen kriteerit ja palkkiot ovat samat kotikunnasta riippumatta, kun sote-uudistusta hyvinvointialueilla pannaan toimeen. Palveluiden kannalta on oleellista, että hyvinvointialueilla resursoidaan riittävästi myös ne palvelut, jotka ovat omaishoitajille tärkeitä.

Jotta omaishoitajat voivat käyttää heille kuuluvia vapaapäiviä, tulee hoidettavalle olla tarjolla turvallinen sijaishoitaja tai -hoitopaikka. Esimerkiksi perhehoitoa on kehitettävä, jotta sitä käytettäisiin nykyistä enemmän sijaishoitomuotona.

Myös valtakunnan tason päätöksillä voidaan edistää omaishoitajien asemaa. Tästä on esimerkkinä uudessa asiakasmaksulaissa määritelty enimmäismaksu omaishoitajan vapaapäivien sijaisjärjestelyistä. Lisäksi vuoden 2022 budjettiesitys sisältää kokeilun, jossa kotona teetetystä hoiva- ja kotitaloustyöstä voi saada verotuksessa aiempaa suuremman kotitalousvähennyksen. Tämä helpottaa monen omaishoitajan mahdollisuuksia ostaa arkeaan tukevia palveluja.

3) Osassa kunnista on alibudjetoitu omaishoidon määrärahoja. Miten varmistetaan, että tätä ei tapahdu hyvinvointialueilla.

Keskustan aluevaaliohjelmassa on tavoitteena lisätä panostuksia omaishoitoon, jotta omaishoitajat pystyvät viettämään heille kuuluvia vapaapäiviä. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava.

Omaishoitajat tekevät erittäin tärkeää työtä, jota ilman yhteiskuntamme hoito- ja hoivasektori olisi vaikeuksissa. Siksi on tärkeää, että aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueille päättäjiksi henkilöitä, jotka tuntevat omaishoitajien tekemän työn merkityksen ja arjen tilanteet.

On siis sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta, että hyvinvointialueilla päätöksentekijät tulevat kohdentamaan riittävät resurssit omaishoitajille ja -hoidettaville tärkeisiin palveluihin ja etuuksiin.

4) Miten hyvinvointialueilla järjestöjen ja muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki saadaan yhdistettyä julkisen vastaamaan palvelukokonaisuuteen?

Järjestöillä on tärkeä rooli etenkin ihmisten hyvinvoinnin edistäjinä ja vertaistuen tarjoamisessa. Keskustalle on itsestään selvää, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuotetaan yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä myös kunnilla on tärkeä rooli. Siksi hyvinvointialueilla pitää käydä jatkuvaa vuoropuhelua hyvinvointialueen, kuntien, järjestökentän ja yksityisten toimijoiden kesken. Näin saadaan kaikki osaaminen ja voimavarat alueen asukkaiden hyväksi.

Puolueen aluevaaliohjelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

1) Miten omaishoitajat huomioidaan hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnossa?

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä. Hyvinvointialueilla yhteensulautetaan useampien kuntien toimintoja. Alueen omaishoitajatilanne tulee selvittää, käytänteitä yhtenäistää ja nostaa esille kehittämiskohteita.

Omaishoitajat tulee nähdä tärkeänä osana hoivakokonaisuutta. On järjestettävä helposti saavutettavia tukipalveluja. Omaishoitajien palkkioita tulee nostaa, valtakunnallisestikin yhtenäistää ja ottaa kaikilla alueilla myös kolmas tukiluokka käyttöön.

Tämä kaikki on huomioitava jo valmistelutyön aikana. Omaishoitajia tulee kuulla jo strategian valmistelutyössä, samoin kuin budjetin laadinnassa.

2) Miten turvataan omaishoitajien riittävät ja yksilöllisiin tarpeisiin sopivat palvelut?

Hyvinvointialueet päättävät toiminnoistaan varsin itsenäisesti. Omaishoidon tuen tasoa tulee nostaa ja palveluja tulee olla tarjolla. Eli nk. tuki- ja neuvontapalvelut, riittävä vapaapäivien määrä ja turvalliset sijaisjärjestelyt hoitajan vapaapäiville. Hoitajat tarvitsevat mahdollisuuden virkistymiseen, kuntoutukseen, kotipalveluun sekä terveystarkastuksiin. Hyvinvointia voidaan edistää esimerkiksi myöntämällä sopimusomaisomaishoitajille oikeus maksuttomaan liikuntapaikkojen käyttöön.

Omaishoitajat säästävät kunnan/hyvinvointialueen varoja. Tämä on tutkittua tietoa, johon tehtävät ratkaisut tulee perustaa. Kaikki tämä on huomioitava budjetissa, eli tarvitsemme lisää resursseja.

3) Osassa kunnista on alibudjetoitu omaishoidon määrärahoja. Miten varmistetaan, että tätä ei tapahdu hyvinvointialueilla?

Budjetissa tulee varata riittävä summa omaishoidolle, ei alibudjetointia. Hyvinvointialueen valmistelussa tulee ottaa huomioon tämänhetkinen omaishoidon määrä ja ennakoida tarpeen ja samalla rahoituksen kasvu realistisesti.

Omaishoidon asiat tulee olla esillä sopivassa lautakunnassa ja/tai toimikunnassa, jossa ääneen pääsevät myös itse omaishoitajat.

4) Miten hyvinvointialueilla järjestöjen ja muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki saadaan yhdistettyä julkisen vastaamaan palvelukokonaisuuteen?

Järjestöjen ja yhdistysten tekemä työ on tärkeää ja yhteistyötä julkisen sektorin kanssa tuleekin entisestään lisätä. Kolmannen sektorin on mahdollista tarjota toimintoja laaja-alaisesti. Järjestöjen toteuttama tiedonvälitys ja mm. vertaistukitoiminta ovat äärettömän tärkeitä omaishoitajien jaksamisen apuna.

Täten järjestöille on luotava toimintaedellytyksiä ja riittävästä rahoituksesta on huolehdittava. Järjestöjä on myös säännöllisesti kuultava päätöksenteossa.

Puolueen aluevaaliohjelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

1) Miten omaishoitajat huomioidaan hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnossa?

Omaishoitajien tarve kasvaa jatkuvasti, ja vanhustenhoidon toimivuuden kannalta on ratkaisevaa, että omaishoito toimii parhaalla mahdollisella tavalla ja että omaishoitajat huomioidaan. Tiedämme kaikki, että omaishoitajien tekemä työ vähentää ympärivuorokautisten hoitopaikkojen tarvetta.

2) Miten turvataan omaishoitajien riittävät ja yksilöllisiin tarpeisiin sopivat palvelut?

On tärkeää, että osoitamme arvostusta omaishoitajien työtä kohtaan huolehtimalla heidän hyvinvoinnistaan. Haluamme kehittää omaishoitajien tukipalveluja niin, että hyvinvointialueilla on velvoite tarjota intervallihoitoa omaishoitajien työn helpottamiseksi.

3) Osassa kunnista on alibudjetoitu omaishoidon määrärahoja. Miten varmistetaan, että tätä ei tapahdu hyvinvointialueilla?

Haluamme, että omaishoitajien korvaukset ovat tasavertaisia. Omaishoitajat tekevät äärimmäisen arvokasta, mutta usein hyvin rankkaa työtä, joka päivä vuorokauden ympäri. Samaan aikaan kriteerit omaishoitajien korvauksista vaihtelevat merkittävästi kuntien välillä. Meillä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus korjata tämä omaishoitajien epätasa-arvoinen kohtelu ja varmistaa, että korvaus on tasavertainen kaikille.

4) Miten hyvinvointialueilla järjestöjen ja muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki saadaan yhdistettyä julkisen vastaamaan palvelukokonaisuuteen?

On aivan selvää, että tarvitsemme kolmatta sektoria täydentämään julkisia hoitopalveluja, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä pätee myös, kun puhutaan omaishoitajille suunnatusta tuesta. Tämä asia on järjestettävä, kun hyvinvointialueet luovat rakenteensa vuoden 2022 aikana. On suuri merkitys kenet valitaan ensimmäiseen aluevaltuustoon, nyt kun rakenteista päätetään.

Puolueen aluevaaliohjelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Omaishoitajat tekevät merkittävää työtä yhteiskuntamme hyväksi. Omaishoidon kriteerit on yhdenmukaistettava koko maassa, tuen määrää on tarkistettava ja siihen on varattava riittävät resurssit. Omaishoito ei myöskään saa johtaa palveluiden karsintaan, vaan palveluiden on tuettava omaishoitoa tehokkaasti.

Suurimman osan hoivasta toteuttavat omaiset. Omaishoidon asema tulisi selkeämmin määritellä osana sote-palveluita. Tämä takaisi sen, että hyvinvointialueet varaavat riittävät määrärahat myös tähän palveluun. Nyt omaishoidon tuki käsitellään liian erillisenä, vaikka käytännössä se on sekä nyt että SOTE-uudistuksen toteuduttua, merkittävä ja keskeinen palvelumuoto.

Puolueen aluevaaliohjelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

1. Miten omaishoitajat huomioidaan hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnossa?

Omaishoito on hoitoa ja hoivaa lähellä ihmistä ja tapahtuu erittäin kustannustehokkaasti, siksi hyvinvointialueiden on tärkeää kirjata tämä resurssi tärkeänä osana hyvinvointialueen strategiseen toimintaan. Pitää edellyttää, että omaishoidon arvo ”euroistetaan” laajasti, että myös päätöksentekijät ymmärtävät arvon ja merkityksen laajasti. Vaikka kaikkea ei voi, eikä pidäkään mitata eurojen mittareilla, niin näemme, että omaishoidon kohdalla taloudellisuuden osoittaminen on avain saattaa toiminta myös sille kuuluvaan arvoon ja mahdollistaa sitä kautta myös paremmat palvelut ja varmistetut palkkiot omaishoitajille.

Omaishoitajille on tarjottava aito mahdollisuus tukeen ja vapaaseen. Omaishoitajat hoivaavat läheistään tämän vamman, sairauden tai muun syyn takia. Omaishoitajien jaksamisen turvaamiseksi hyvinvointialueiden pitää panostaa omais- ja perhehoitoa tukeviin laadukkaisiin palveluihin. Omaishoidon tuen tasoa tulee nostaa ja yhdenmukaistaa tuen myöntämiskriteerit ja palkkioiden tasot. Omaishoitajien mahdollisuuksia toimia kunnallisessa tai alueellisessa luottamustoimessa on parannettava sijaisuusjärjestelyin.

2. Miten turvataan omaishoitajien riittävät ja yksilöllisiin tarpeisiin sopivat palvelut?

Hyvinvointialueiden budjettirajoitteet eivät saa rajoittaa omaishoitajille järjestettävää tukea, vaan tukea on annettava aina tarvittaessa. Tukipalvelut tulee toteuttaa omaishoitoperheen tarpeen mukaan.

Monipuolisia sijaishoitojärjestelyjä tarjoamalla voidaan kannustaa omaishoitajia pitämään heille kuuluvia vapaita ja tukea heidän jaksamistaan. Sijaishoitoa voidaan tarjota esimerkiksi hoidettavan omassa kodissa. Hyvinvointialueiden on tiedotettava asukkailleen mahdollisuuksista toimia omaishoitajana, jotta kaikki saavat lakisääteistä tukea ja palveluita.

3. Osassa kunnista on alibudjetoitu omaishoidon määrärahoja. Miten varmistetaan, että tätä ei tapahdu hyvinvointialueilla?

Omaishoidon on oltava osa strategista ja ohjattua tekemistä hyvinvointialueelle. Toiminnassa on kokonaisvaltaisesti nähtävä omaishoidon arvo ja merkitys osana hoito- ja hyvinvointiketjua, jossa toteutuu myös arvokkaan elämän elementit.

Omaishoidossa on kyettävä näyttämään toiminnan taloudellinen ja toiminnallinen vaikuttavuus, jolloin ikuisuuskeskustelu siitä, mitä omaishoito maksaa kääntyykin keskusteluksi, mitä omaishoito lopulta mahdollistaa ja miten paljon se säästää ja on säästänyt vuosikymmenten aikana alueiden resursseja.

4. Miten hyvinvointialueilla järjestöjen ja muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki saadaan yhdistettyä julkisen vastaamaan palvelukokonaisuuteen?

Kokonaisvaltainen palveluiden ja toimintojen kehittäminen on avain saada myös järjestökenttä ja yksityiset palvelutuottajat avuksi omaishoitajien tärkeää työtä tukevien palveluiden kehittämiseen.

1) Miten omaishoitajat huomioidaan hyvinvointialueiden strategioissa ja toiminnossa?

Omaishoitoa on kehitettävä yhdenvertaiseksi koko maassa ja jokaisella hyvinvointialueella. Sote-uudistus antaa tähän hyvät lähtökohdat, kun vastuu siirtyy yksittäisiltä kunnilta hyvinvointialueille. Omaishoitajien hyvinvoinnin vahvistaminen ja riittävien resurssien turvaaminen kannattaa kirjata hyvinvointialueiden strategioihin.

2) Miten turvataan omaishoitajien riittävät ja yksilöllisiin tarpeisiin sopivat palvelut?

Omaishoitajille on turvattava oikeus ja mahdollisuus vapaaseen. Lapsen, kumppanin, sisaruksen tai ikääntyneen vanhempansa omaishoitajana oman työnsä ohessa toimivia työikäisiä tulee tukea saavutettavilla ja toimivilla omaishoidon tukipalveluilla sekä työelämän joustoilla.

3) Osassa kunnista on alibudjetoitu omaishoidon määrärahoja. Miten varmistetaan, että tätä ei tapahdu hyvinvointialueilla?

Kun järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille, on suuremmilla järjestäjillä paremmat mahdollisuudet turvata riittävät resurssit. Näin ollen oletettavaa on, että tulevaisuudessa alibudjetointia tapahtuu vähemmän. Vastuu päätöksistä on aluevaltuustoon valituilla päättäjillä, ja siksi aluevaalit ovat tärkeät.

4) Miten hyvinvointialueilla järjestöjen ja muiden toimijoiden omaishoitajille tarjoama tuki saadaan yhdistettyä julkisen vastaamaan palvelukokonaisuuteen?

Olisi hyvä, jos jokaisella hyvinvointialueella omaishoitajille olisi selkeä yhteyshenkilö, jolta voisi tarpeen mukaan saada apua ja neuvontaa. Näin voitaisiin myös vahvistaa järjestöjen, julkisen puolen ja omaishoitajien välistä yhteistyötä.

Puolueen aluevaaliohjelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)