”Ilman Omaishoitajaliittoa omaishoitajien tarpeet eivät tule näkyviin päätöksenteossa”
Liiton perustajajäsen ja pitkäaikainen hallituksen jäsen Yrjö Mattila, on surullinen ja huolissaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin kohdistuvista leikkauksista. ”Vaikuttamistyön kautta tuodaan järjestöjen edustamien ihmisten kokemukset ja näkemykset esiin”, Mattila muistuttaa.
Varatuomari ja VTT Yrjö Mattila, jos joku, tietää, mitä Omaishoitajaliitto on vaikuttamistoiminnallaan saanut aikaiseksi, sillä hän on seurannut liiton matkaa alusta asti.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen huomattavan suurten avustusleikkausten ympärillä käytävä keskustelu sekä järjestöjen työn julkinen väheksyminen saa miehen surulliseksi. ”Kansalaisten ääni halutaan vaientaa, mitään kritiikkiä ei haluta kuulla”, Mattila toteaa.
78-vuotias Mattila oli mukana jo liiton perustamiskokouksessa 1991, jonka jälkeen hän toimi liiton hallituksessa 27 vuoden ajan. Eläkkeelle jäämisen jälkeen hän jatkoi vielä liiton konsultoivana lakimiehenä aina vuoteen 2023, jolloin liittoon palkattiin oikeudellinen asiantuntija.
Nykyisin Mattila toimii varapuheenjohtajana Suomen sosiaalioikeudellisessa seurassa ja myös Päijät-Hämeen Omaishoitajat ry:ssä. Kunnallisia luottamustehtäviä hänellä on yhä Asikkalan kunnanvaltuutettuna ja kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajana.
Toiminnan vaikuttavuusarviot unohdettu
Mattilaa harmittaa tahallisen valheellisen tiedon levittäminen.
”Esimerkiksi järjestöjen vuosittain tekemiä hyvin tarkkoja toiminnan vaikuttavuuteen liittyviä raportteja ja arviointeja ei katsota lainkaan, levitetään vain propagandaa”.
Mattila muistuttaa, että kielteinen kehitys alkoi jo siitä, kun sotejärjestöjen rahoitusta varten aikanaan perustettu Raha-automaattiyhdistys lopetettiin uhkapelien kielteisiin vaikutuksiin vedoten.
”Samalla annettiin kuitenkin ulkomaisille rahapeliyhtiöille lupa rahastaa näitä samoja ihmisiä, joita Raha-automaattiyhdistys oli kriitikkojen mukaan riistänyt”, Mattila harmittelee.
”Olin jo silloin varma, että kun Raha-automaattiyhdistyksen rahojen jakaminen siirtyy valtiolle, niin leikkauksia alkaa tulla”, Mattila jatkaa.
Lait ja etuudet syntyivät liiton ansiosta
Tällä hallituskaudella sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksia ollaan leikkaamassa noin puolet vuoden 2024 avustustasosta eli 384 miljoonasta eurosta noin 190 miljoonaan euroon. Yksi sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps) ehdottamista uusista kriteereistä oli, että järjestöille ei myönnettäisi enää avustusta vaikuttamistyöhön. Mattilalla ei löydy tähän ymmärrystä.
”Vaikuttamistyön kautta tuodaan järjestöjen edustamien ihmisten kokemukset ja näkemykset esiin. Kun Omaishoitajaliitto perustettiin 1991, omaishoitajia ei oikeastaan edes tunnistettu. Liiton vaikuttamistyön ansiosta sosiaalihuoltolakiin tuli ensin omaishoitoa koskeva pykälä, sitten saatiin aikaan laki omaishoidon tuesta. Tuli omaishoidon palkkio, lakisääteiset vapaapäivät, terveystarkastukset, valmennus. Kelan omaishoitajille suunnattua kuntoutustakin on saatu edistettyä”, Mattila muistelee.
Vuonna 2010 Yrjö Mattila teki kantelun Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle Suomen omaishoidon käytännöistä. Kantelu koski kuntien eriarvoisia käytäntöjä, joissa omaishoidon määrärahojen loputtua sopimuksia voitiin irtisanoa kesken kauden ilman korvaavaa tukea. Komitea katsoi Suomen rikkoneen Euroopan sosiaalisen peruskirjan vanhusten oikeuksia koskevaa artiklaa 23. Toinen, palveluasumisen maksuja koskenut kantelu taas vaikutti osaltaan asiakasmaksulain uudistukseen.
”Luulimme, että hyvinvointialueiden aloittaessa omaishoidon tukeen saataisiin yhtenäiset myöntämisperusteet, mutta olimme väärässä. Omaishoitajien alueellisesti eriarvoinen kohtelu on edelleen ristiriidassa Euroopan neuvoston sosiaalisen peruskirjan periaatteiden kanssa”, Mattila huokaisee.
Vaikuttamista tarvitaan edelleen
Vaikuttaminen on hidasta, työlästä ja vaatii kärsivällisyyttä. Mutta jos kukaan ei sitä tekisi, mikään ei muuttuisi koskaan parempaan.
”Moni luulee, että liitto voi tuosta vain muuttaa lakeja. Mutta muutos on niin suuren työn takana, ettei sitä moni uskoisikaan. ”
Ja työtä riittäisi edelleen, sosiaaliturvaan kohdistuneiden leikkausten vuoksi enemmän kuin vuosikymmeniin.
”Edelleen omaishoitajat ovat alueellisesti eriarvoisessa asemassa, ja hyvinvointialueiden omaishoitoon varatut määrärahat ovat liian pieniä. Palkkiotasoa pitäisi myös korottaa, monet omaishoitajat ovat todella köyhiä. Lisäksi hyvinvointialueiden tulisi tarjota riittävät ja saavutettavat palvelut omaishoitajien vapaiden pitämistä varten”, Mattila listaa.
Ja näihin tavoitteisiin myös Omaishoitajaliitto pyrkii. Hitaasti, mutta sinnikkäästi.
