Siirry sisältöön

Toisen puolesta asiointi

Kun henkilö ei pysty hoitamaan asioitaan itse esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia, on etsittävä ratkaisu, miten asioita voitaisiin hoitaa hänen puolestaan.

Hoitotahto

Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää itse kykene päätöksentekoon esimerkiksi sairauden tai vakavan onnettomuuden takia. Tahdonilmaisut koskevat usein elämän loppuvaiheen hoitopäätöksiä, kuten hoidon jatkamista ja hoidon lopettamista, mutta ne voivat koskea myös hoitopaikan valintaa, hoivan arkea ja muita henkilön elämänkatsomuksen kannalta tärkeitä seikkoja.

Tällaisen hoitotahdon voi antaa lähiomaisilleen ja terveydenhuollon työntekijälle, esim. omahoitajalle, asiakastietoihin liitettäväksi. Hoitotahdon voi tallentaa kansallisen terveysarkiston Kanta.fi-palveluun, josta se on aina tarpeen tullen löydettävissä.

Lomakemalleja ja lisätietoja hoitotahdosta löytyy mm. Muistiliiton ja Terveyskirjaston verkkosivuilta.

Valtakirja

Tässä kappaleessa puhutaan tavallisesta valtakirjasta, joka ei ole edunvalvontavaltakirja.

Jos henkilö pystyy tekemään valtakirjan ja ymmärtää sen merkityksen, hän voi valtuuttaa valtakirjassa tietyn henkilön hoitamaan tietyn asian valtakirjan avulla. Valtakirjan on virallinen asiakirja, jonka avulla voi valtuuttaa toisen ihmisen hoitamaan omia asioitaan. Valtakirjalla voi hoitaa läheisen asioita esimerkiksi postissa, pankissa, terveydenhuollossa tai Kela-asioinnissa. Valtakirjalla voi hoitaa niitä asioita, jotka valtakirjaan on kirjattu.  

Valtakirja on:

  • tehtävä kirjallisesti  
  • voimassa heti kun se on laadittu 
  • voimassa toistaiseksi, ellei siinä määrätä toisin. 

Yrityksillä ja viranomaisilla (esim. Kansaneläkelaitoksella) voi olla omia lomakepohjia valtakirjoille. Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan heihin. 

Se osapuoli, jonka kanssa asioidaan, arvioi vasta asiointitilanteessa, kelpaako valtakirja. Esimerkiksi pankit eivät välttämättä hyväksy valtakirjaa, jos sen antajan toimintakyky on heikentynyt valtakirjan tekemisen jälkeen.  

Valtakirjan tekijän vastuulla on valvoa valtuuttamansa henkilön toimintaa. 

Lisätietoja Digi- ja väestötietoviraston sivuilla.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Edunvalvonta

Edunvalvonnassa edunvalvoja hoitaa päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita. Edunvalvojana voi toimia esim. luotettava läheinen, joka antaa tehtävään suostumuksensa, ja jonka tulee olla tehtävään sopiva.

Edunvalvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja. Edunvalvojaksi haetaan tai edunvalvoja määrätään Digi- ja väestötietoviraston kautta. Ennen edunvalvontaa tulisi miettiä, olisiko muita kevyempiä tapoja hoitaa läheisen taloudellisia asioita, esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen tai valtakirjan kautta.

Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty, henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja, joka hoitaa hänen asioitaan. Edunvalvoja määrätään vain silloin, jos henkilö ei pysty terveydellisen syyn takia hoitamaan itse asioitaan, eivätkä ne tule millään muulla tavalla hoidetuiksi.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus on tuen tarpeen ennakointia. Se on edunvalvontaa kevyempi tapa järjestää asioiden hoito. Edunvalvontavaltuutuksella voi etukäteen huolehtia siitä, että joku luotettu läheinen hoitaa taloudellisia ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse ei niitä enää pysty hoitamaan esim. sairauden vuoksi.

Edunvalvontavaltuutus on hallinnollisesti yksinkertaisempi järjestely kuin edunvalvojan määrääminen. Edunvalvojan on annettava vuosittain tarkat taloudelliset selvitykset valvovalle viranomaiselle, mutta edunvalvontavaltuutetulla ei ole tällaista velvoitetta.

Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta tarvittaessa, kun henkilö ei kykene enää huolehtimaan asioistaan heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuutus tulee voimaan Digi- ja väestötietoviraston vahvistuksella. Vahvistusta varten tulee toimittaa lääkärinlausunto valtuutusta tarvitsevan henkilön terveydentilasta.

Tulkkipalvelut

Tulkkipalveluja on järjestettävä vaikeasti kuulovammaiselle, kuulonäkövammaiselle tai puhevammaiselle henkilölle. Tulkkauspalvelut ovat käyttäjälleen maksuttomia. Lisätietoja saa Kelan toimistosta tai Kelan verkkosivuilta.

Apteekit

Jos joku muu kuin lääkemääräyksen saanut henkilö hakee lääkkeen apteekista, hänellä täytyy olla mukana potilasohje tai lääkemääräyksen saaneen henkilön Kela-kortti.

Lääkkeen hakijalle voi myös antaa Suomi.fi-verkkopalvelussa sähköisen apteekkiasiointivaltuutuksen. Valtuutuksella asioidessaan hakijan tulee tietää valtuuttajan henkilötunnus.