Toisen puolesta asiointi
Kun henkilö ei pysty hoitamaan asioitaan itse esimerkiksi sairauden tai vammautumisen takia, on etsittävä ratkaisu, miten asioita voitaisiin hoitaa hänen puolestaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa asioiminen
Potilastiedot kuuluvat henkilötietojen ja yksityissuojan piiriin, eli ovat lähtökohtaisesti salassa pidettäviä tietoja. Kun henkilö ei pysty hoitamaan asioitaan itse esimerkiksi sairauden tai vamman takia, on ratkaistava, miten asioita voidaan hoitaa hänen puolestaan. Omaisella ei ole itsestään selvää asemaan sosiaali- ja terveydenhuollossa, vaan omaisen asema määrittyy lainsäädännön ja läheisen antamien valtuutuksien mukaan.
Sähköisen valtuutuksen kautta voi hoitaa monia asioita. Jos sähköisen valtuutuksen antaminen ei onnistu hoidettavalta läheiseltä, voi vaihtoehtona olla esimerkiksi paperinen valtakirja.
Läheisillä on erityistilanteissa oikeuksia tiedonsaantiin ja päätöksentekoon ks. luku Läheisen sijaispäätöksenteko erityistilanteissa.
Suomi.fi-valtuudet
Suomi.fi valtuutuksella voit asioida toisen puolesta eri virastoissa, apteekissa ja hyvinvointialueiden palveluissa. Oikeuden asioida toisen henkilön puolesta voi saada Suomi.fi-palvelussa kolmella tavalla:
- Sinulla voi jo olla oikeus asioida toisen puolesta jonkin roolin perusteella (esimerkiksi huoltaja)
- Toinen henkilö voi antaa sinulle valtuuden osoitteessa suomi.fi/valtuudet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
- Toinen henkilö voi antaa sinulle valtuuden avustetusti(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), jos hän ei voi käyttää sähköisiä palveluja
Apteekit
Mikäli joku muu kuin lääkemääräyksen saanut henkilö hakee lääkkeen apteekista, hänellä täytyy olla mukana potilasohje tai lääkemääräyksen saaneen henkilön Kela-kortti. Lääkkeen hakijalle voi myös antaa Suomi.fi-verkkopalvelussa sähköisen apteekkiasiointivaltuutuksen. Apteekissa varmistetaan puolesta asioivan henkilöllisyys ja oikeus asioida potilaan puolesta.
Valtakirja
Valtakirja on virallinen asiakirja, jonka avulla voi valtuuttaa toisen ihmisen hoitamaan siihen kirjattuja asioitaan. Valtakirjan voi tehdä, jos valtuuttaja ymmärtää sen merkityksen. Valtakirjalla voi hoitaa läheisen asioita esimerkiksi postissa, pankissa, terveydenhuollossa tai Kelassa. Yrityksillä ja viranomaisilla voi olla myös omia lomakepohjia valtakirjoille, lisätietoa suomi.fi/valtuudet(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Raha-asioiden hoitaminen
Pankkitunnukset ovat aina henkilökohtaisia eikä niitä saa käyttää toisen puolesta. Henkilö voi antaa läheiselle valtakirjan pankkiasioiden hoitamiseen tai antaa pysyvän tilinkäyttöoikeuden. Tilanteissa, jossa pankkiasioita ei voida hoitaa muulla tavoin, voi edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen tai edunvalvojan hakeminen tulla ajankohtaiseksi.
Lisätietoa
Omaisen ei kannata suoraan maksaa läheisen puolesta kuluja tai tehdä isoja ostoksia, ja pyytää pankkisiirtoja näiden korvaamiseksi. Tilisiirrot voidaan tulkita lahjaksi tai ennakkoperinnöksi. Lahjasta pitää maksaa lahjaveroa, jos samalta lahjanantajalta saatujen lahjojen arvo on kolmen vuoden aikana 5 000 euroa tai enemmän. Lisää tietoa verottajan sivuilta.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Jos epäilette taloudellista hyväksikäyttöä tai huijauksia, apua niiden tunnistamiseen ja ehkäisemiseen löytyy mm. Suvanto ry:n oppaasta Turvaa rahasi -opas ikääntyneille(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Suvantolinjan(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) puhelinneuvonnasta voi saada neuvontaa ja keskusteluapua luottamuksella ikääntyneille ja heidän hyvinvoinnistaan huolestuneille myös taloudellisen kaltoinkohtelun kysymyksissä.
Hoito- ja hoivatahto
Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää itse kykene päätöksentekoon esimerkiksi sairauden tai vakavan onnettomuuden takia. Tahdonilmaisut koskevat usein elämän loppuvaiheen hoitopäätöksiä, kuten hoidon jatkamista ja hoidon lopettamista.
Lisätietoa
Hoivatahdossa henkilö kertoo, millaista arkea ja hoivaa henkilö toivoo itselleen. Siellä voi olla myös muita henkilön elämänkatsomuksen kannalta tärkeitä seikkoja.
Hoito- ja hoivatahdon voi antaa lähiomaisilleen ja terveydenhuollon työntekijälle, esim. omahoitajalle, asiakastietoihin liitettäväksi. Asiakirjan voi tallentaa kansallisen terveysarkiston Kanta.fi-palveluun, josta se on aina tarpeen tullen löydettävissä.
Lomakemalleja ja lisätietoja hoitotahdosta löytyy mm. Muistiliiton(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja Terveyskirjaston verkkosivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Edunvalvonta
Edunvalvonnassa edunvalvoja hoitaa mm. päämiehen omaisuutta ja taloudellisia asioita. Edunvalvojana voi toimia esim. luotettava läheinen, joka antaa tehtävään suostumuksensa, ja jonka tulee olla tehtävään sopiva. Edunvalvojana voi toimia myös yleinen edunvalvoja.
Edunvalvojaa haetaan tai edunvalvoja määrätään käräjäoikeuden tai Digi- ja väestötietoviraston kautta. Ennen edunvalvontaa tulisi miettiä, olisiko muita kevyempiä tapoja hoitaa läheisen taloudellisia asioita, esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen tai valtakirjan kautta. Edunvalvoja määrätään vain silloin, jos henkilö ei pysty terveydellisen syyn takia hoitamaan itse asioitaan, eivätkä ne tule millään muulla tavalla hoidetuiksi.
Lisätietoa DVV:n sivuilta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), Suomi.fi-edunvalvontaoppaasta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) ja Suomen muistiasiointuntijoiden opas oikeudellisesta ennakoinnista.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutus on edunvalvontaa kevyempi tapa järjestää asioiden hoito. Edunvalvontavaltuutuksella voi etukäteen huolehtia siitä, että joku luotettu läheinen hoitaa taloudellisia ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse ei niitä enää pysty hoitamaan esim. sairauden vuoksi. Se on hallinnollisesti yksinkertaisempi järjestely kuin edunvalvojan määrääminen.
Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta tarvittaessa, kun henkilö ei kykene enää huolehtimaan asioistaan heikentyneen terveydentilansa vuoksi. Valtuutus tulee voimaan Digi- ja väestötietoviraston vahvistuksella. Vahvistusta varten tulee toimittaa lääkärinlausunto valtuutusta tarvitsevan henkilön terveydentilasta. Lisätietoa DVV.fi-sivulta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Tulkkipalvelut
Tulkkipalveluja on järjestettävä vaikeasti kuulovammaiselle, kuulonäkövammaiselle tai puhevammaiselle henkilölle tukemaan asioinnissa. Tulkkauspalvelut ovat käyttäjälleen maksuttomia. Lisätietoja saa Kelan toimistosta tai Kelan verkkosivuilta.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Läheisen sijaispäätöksenteko erityistilanteissa
On tilanteita, joissa potilas ei kykene itse ilmaisemaan tahtoaan. Syynä voi olla esimerkiksi mielenterveydenhäiriö, kehitysvammaisuus tai jokin muu syy. Ensisijaisesti tällöin noudatetaan hoitotahtoa(siirryt toiseen palveluun), mutta jos sitä ei ole tehty, myös läheinen voi joutua niin sanotun sijaispäättäjän rooliin. Sijaispäättäjä ei ole laissa tunnistettu termi, mutta muun muassa Lääkäriliitto käyttää ilmaisua(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Lisätietoa
On tilanteita, joissa potilas ei kykene itse ilmaisemaan tahtoaan. Syynä voi olla esimerkiksi mielenterveydenhäiriö, kehitysvammaisuus tai jokin muu syy. Ensisijaisesti tällöin noudatetaan hoitotahtoa(siirryt toiseen palveluun), mutta jos sitä ei ole tehty, myös läheinen voi joutua niin sanotun sijaispäättäjän rooliin. Sijaispäättäjä ei ole laissa tunnistettu termi, mutta muun muassa Lääkäriliitto käyttää ilmaisua(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Sijaispäättäjää kuullaan, jotta voitaisiin selvittää millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Viime kädessä hoitolinjaukset tekee kuitenkin hoitava lääkäri lääketieteellisin perustein. Sijaispäätöksentekijällä ei ole oikeutta kieltää potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa tarpeellista hoitoa. Vain potilas itse voi kieltäytyä kaikesta hoidosta ja tutkimuksista.
Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa.
Päätöstä tekevälle on keskeistä saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. Hänelle tulee antaa riittävä selvitys potilaan terveydentilasta, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista potilaan hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan.
Jos läheisten näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.
Lue lisää: Potilaslaki § 6(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)