Tarja Filatov: “Leikkaukset järjestöjen rahoitukseen voivat synnyttää pahoinvoinnin kierteen”
Leikkaukset sote-järjestöjen rahoitukseen osuvat herkästi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, koska järjestöjen tuki ja toiminta ulottuvat juuri heihin, uskoo eduskunnan toinen varapuhemies Tarja Filatov. Hän puhui Omaishoitajaliiton kevätkokouksessa tänään Helsingissä.
”Järjestöjen erityisosaamista on tarjota apua ja vertaistukea usealle ihmisryhmälle, joka muuten jää avun ulkopuolelle. Tämä koskee myös omaishoitajia.”
”Näiden palveluiden lopettaminen leikkausten seurauksena, johtaisi inhimillisiin seurauksiin, joilla olisi kauaskantoiset jäljet. Kasautuvat ongelmat voivat synnyttää pahoinvoinnin kierteen, jota julkinen sektori ei yksin pystyisi korjaamaan”, uskoo Filatov.
”Vapaaehtoistyön hyvinvointia lisäävän työn arvoksi on Suomessa laskettu lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain*. Meillä ei ole varaa menettää tätä”, painotti Filatov.
Filatovin mukaan rahoitusleikkausten musta pilvi on leijunut jo pitkään järjestöjen ja vapaaehtoistyön yllä, mutta nyt suunnitellut leikkaukset ovat kovat.
”En tunne yhtään poliitikkoa, joka sanoisi, että omaishoitajuutta ei pidä tukea. Silti riittävä tuki odotuttaa itseään.”
”Voimme taklata tätä resurssien vähenemistä mahdollisimman hyvällä järjestöjen välisellä yhteistyöllä ja sillä, että hallitus helpottaa järjestöjen varainhankintaa. Tässä edunvalvonnassa tarvitsemme yhteistä voimaa.”
”Yhteiskunnan vastuulla oleva hoiva on selvästi jäljessä tarpeista. Tarpeet kasvavat, mutta resurssit eivät kasva samassa suhteessa. Siksi on arvokasta, että läheiset kantavat vastuuta omaisistaan.”
Filatov on huolissaan siitä, että omaishoidon tuen suuruudessa ja rakenteessa on edelleen merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä. Hänen mielestään erojen vertailu ja oikean tilannekuvan saaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen tuki omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen eri puolilla maata.
”On syytä selvittää omaishoidon nykytilannetta siten, että selvityksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö voisi arvioida mahdollisten jatkotoimien tarvetta. Näin on käsittääkseni tapahtumassakin.”
”Itse ajattelen, että tarvitsisimme yhtenäiset kriteerit ja minimitasot. Hieman kuten lasten päivähoidon ja kotihoidontuen kohdalla on. Kyse on kansalaisten yhdenvertaisuudesta”, sanoo Filatov.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja STEAn myöntämiin sotejärjestötukiin eli terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen avustuksiin kohdistuvia säästöjä aikaistetaan ja lisätään. Hallituskauden aikana leikataan kolmannes nykytasosta eli 384 miljoonasta.
Suomessa toimii yli 11 000 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Niissä on 1,3 miljoonaa jäsentä ja osallistuu puoli miljoonaa vapaaehtoista. Vertaistukijoita järjestöissä on 260 000.
*Laskelman on tehnyt Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka Hoffrén 2023.
