Taiteen tekemisen ja kokemisen vinkkejä omaishoitajille
Musiikki tuo aina voimaa arjen haasteisiin. Piirtäminen ja kirjoittaminen myös. Oma tapani selvitä haasteista on soittaa kitaraa ja laulaa. Myös omaishoidettava lapseni ja pieni vauvani nauttivat musisoinnista. Se purkaa pahaa energiaa ulos ja tuo sielunrauhan kaaoksen keskelle.
– Janette
Tälle sivulle on koottu erilaisia taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä vinkkejä, tietoa, ideoita ja kokemuksia. Poimi omasi, kokeile ja innostu!
Parhaat vinkit ja linkit kulttuuriin omaishoitajille
Kirjastoon
Tiedätkö, että kirjastoon pääsee aina? Suoraan kotoa tietokoneella, tabletilta tai älypuhelimella.
Paras valtakunnallinen kirjastolinkki(siirryt toiseen palveluun), josta löytyvät kaikki Suomen kirjastot, hauska Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ja Kirjasampo, josta saa kirjavinkkejä aikuisille. Sivupiiristä puolestaan saa lukuvinkkejä lapsille.
Kysy kirjastonhoitajalta(siirryt toiseen palveluun) -palvelussa voit kysyä kirjastonhoitajalta mitä tahansa itse, tai voit selata aiempia vastauksia. ”Mille kielille Leena Lehtolaisen kirjoja on käännetty?” ”Mitä Haminan mursulle tapahtui?”
Etsitkö romaaneja, joissa käsitellään omaishoitoa? Laita hakusana ”omaishoito” Kirjasampoon(siirryt toiseen palveluun). Lukuvinkkejä aikuisille.
Haluaisitko lukea lapsellesi selkokirjan? Laita hakusanat ”lasten selkokirja” Sivupiiriin(siirryt toiseen palveluun). Lukuvinkkejä lapsille ja nuorille.
Kansalliskirjasto(siirryt toiseen palveluun) on aarreaitta, jossa voit tutkia vanhoja sanomalehtiä ja pienpainatteita, etsiä vanhan aapisesi tai lukea klassikkokirjoja. Lähde retkelle menneisyyteen!
Saavutettavuuskirjasto Celiasta(siirryt toiseen palveluun) saa lukemisesteisille maksutta esimerkiksi äänikirjoja. Vaikka et liittyisikään asiakkaaksi, käy kurkkaamassa Celian mainiot kirjavinkit, esimerkiksi senioreille(siirryt toiseen palveluun). Celian valikoimassa on yli 45 000 kirjaa eri aloilta. Kysy lisää liittymisestä omasta kirjastostasi.
Lue, katsele, kuuntele
Vaikea päästä kirjastoon? Kaiva esiin kirjastokorttisi ja sen PIN-koodi. Pääset e-kirjastoon (siirryt toiseen palveluun)heti.
Lähde esimerkiksi kuuntelemaan äänikirjoja, lukemaan aikakaus- ja harrastuslehtiä, selailemaan klassikoita, nauttimaan musiikista, katselemaan videoita ja osallistumaan verkkokursseihin.
Konserttiin
Konsertti-ilta kotisohvalta. Nauti Helsingin kaupunginorkesterin konsertista(siirryt toiseen palveluun) suorana tai tallenteena.
Museoon
Suomen kansallismuseoon voi tutustua myös digitaalisesti, joihinkin esineisiin myös katsomalla videon. Tutki perusnäyttelystä (siirryt toiseen palveluun)valikoituja esineitä tai tutkijoiden valitsemia teemoja.
Palapelejä ja tietovisoja – Viihdy kansallisomaisuutemme parissa. Suomen Kansallismuseon sivuilla voit esimerkiksi koota palapelejä(siirryt toiseen palveluun), tehdä omia taideteoksia kokoelman esineistä tai järjestää historiallisia esineitä aikajärjestykseen.
Espoon modernin taiteen museon EMMAn verkkosivuilla(siirryt toiseen palveluun) on mahdollisuus tutustua taiteilijahaastatteluihin, ajankohtaisiin keskusteluihin ja museon ohjelmaan liittyviin taide- ja muotoilusisältöihin saavutettavasti yhdessä paikassa. Sivulla on videoita, haastatteluita, podcasteja ja artikkeleita, jotka tuovat uusia näkökulmia taiteeseen ja muotoiluun.
Arkistoon
Kiinnostavatko kotimaiset valokuvat, kartat, taide, historia?
Laita kokeeksi esimerkiksi hakusana Kaivopuisto Finnaan ja voit tutkia maalauksia, piirroksia, karttoja ja valokuvia Helsingin vanhimpiin kuuluvasta puistosta 1800-luvulta alkaen. Tai voit vaikka selvittää, mitkä kirjat käsittelevät tätä Ullanlinnan kupeessa olevaa vihreää keidasta. Valitse omat hakusanasi!
Finna on hakupalvelu(siirryt toiseen palveluun), joka kokoaa yhteen paikkaan satojen kotimaisten arkistojen, museoiden ja kirjastojen ainutlaatuisia sisältöjä. Finna on koti Suomen miljoonille kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Heittäydy tutkimaan!
Finnassa on näkyvissä esimerkiksi yli 42 000 taideteosta ja yli esinettä Kansallisgallerian kokoelmista eli -Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon aarteita.
Näyttelyyn
Harmittaako, kun et pääse käymään missään näyttelyssä? Käy Digimuseon näyttelyissä(siirryt toiseen palveluun) vaikka nyt.
Voit tutkia esimerkiksi, miltä Turun Luostarinmäki näytti vuonna 1827 tai tarkastella vuonna 1931 valmistuneen Eduskuntatalon arkkitehtuuria. Samalla voit pistäytyä kuuluisan panimosuvun vuonna 1842 valmistuneessa arvotalossa Helsingin Bulevardilla. Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseo on myös taidemuseo.
Eläviin kuviin
Muista myös vanha tuttu Yle Areena, jossa voit katsella ja kuunnella radio- ja televisio-ohjelmia, elokuvia ja podcasteja sekä suorana että tallenteena. Yle Areena – Enemmän kuin ehdit katsoa ja kuunnella | TV | Areena | yle.fi(siirryt toiseen palveluun)
Useasti palkitusta Ylen Elävästä arkistosta löydät historiallista ja viihdyttävää televisio-, radio- ja valokuva-aineistoa. Elävässä arkistossa on videokuvaa, tv-ohjelmia ja vanhoja filmejä noin 4 300 tuntia ja äänitallenteita ja radio-ohjelmia noin 2 500 tuntia. Niitä taustoittaa yli 13 000 artikkelia.
Katso vaikka millainen oli näyttelijä Tauno Palo perheen parissa vuonna 1973. Elävä arkisto – yle.fi(siirryt toiseen palveluun)
Kiinnostaako musiikki ja sen historia? Ylen Soiva arkisto avattiin vuosi sitten ja se sisältää jo yli 3 000 äänitettä. Voit kuunnella konsertteja, studiotuotantoja ja radio-ohjelmia sekä lukea niihin liittyviä tekstejä.
Kuuntele esimerkiksi Jean Sibeliuksen harvinainen haastattelu. Yle Soiva arkisto | Yle Areena – podcastit(siirryt toiseen palveluun)
Kirjoita
Oletko innokas kirjoittaja ja sinulla on paljon muistoja, joita haluaisit jättää jälkipolville?
Osallistu Suomen Kirjallisuuden Seuran arkistokeruisiin! SKS kerää jatkuvasti aineistoa(siirryt toiseen palveluun). Keruun aiheena voi olla vaikka sanomalehtien lukeminen osana arkea, hääperinteet tai pula-ajan muistot.
Arkistoon tallennetut kirjoitukset vaikuttavat siihen, mitä omasta ajastamme myöhemmin muistetaan ja miten sitä tulkitaan.
Muuta
Onko talous tiukoilla, mutta haluaisit silti mennä joskus teatteriin tai konserttiin? Ehkä olet oikeutettu Kaikukorttiin, jolla voit hankkia maksuttomia pääsylippuja kulttuuritapahtumiin. Tarkista asia täältä.(siirryt toiseen palveluun)
Pääsisitkö joskus lähtemään vaikka taidenäyttelyyn, mutta et halua mennä yksin? Tarkista onko asuinpaikallasi Kulttuuriluotsi-toimintaa(siirryt toiseen palveluun).
Kulttuuriluotsit saattavat, avustavat tarvittaessa ja toimivat vertaisoppaina kulttuurikohteissa yksittäisille henkilöille ja pienille ryhmille. Toiminta on maksutonta, mutta matkakulut tai mahdolliset pääsyliput kukin maksaa itse.
Tavallinen harrastajapohjalta kulttuuria tunteva ihminen on mutkaton opas.
Taidepassi haastaa kokeilemaan
Ota taidepassi käyttöön ja kirjaa esim. kuukauden ajalta omat kulttuuri- ja taidekokemuksesi. Testaa rohkeasti jotain uutta!
(avautuu uuteen ikkunaan)Avaa Taidepassi kuvaa klikkaamalla pdf-muodossa ja tulosta itsellesi. Passia voit kysyä myös sinua lähellä olevasta omaishoitajayhdistyksestä.
Voimaa kulttuurista BINGO
Pelaa Voimaa kulttuurista -bingoa ja haasta itsesi uusien tai tuttujen asioiden äärelle!
(avautuu uuteen ikkunaan)Luovuuspakka antaa ideoita
Loppuuko luovuus, kun haluaisit keksiä luovaa tekemistä itsellesi tai muille? Luovuuspakasta saat helposti toteutettavia ideoita! Kortteja voi käyttää kuka tahansa ja minkä ikäisenä vaan yksin tai ryhmässä.
Luovuuspakka sisältää 50 ideakorttia ja kaksi ohjekorttia. Luovuusharjoitukset on jaoteltu eri teemojen mukaan, kuten sanataide, identiteetti, luova liike, ilottelu aisteille, musiikin kieli ja taidekokeiluja.
Luovuuspakan voi tilata Omaishoitajaliitosta. Hinta: 10 euroa + posti- ja käsittelykulut 7 euroa. Lue lisää tilaamisesta täältä.
Lue Lähellä -lehden kiinnostavimpia juttuja taiteen vaikutuksesta hyvinvointiin
Lahella 1 2023 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Taide palauttaa yhteyden itseen ja toiseen. Tanssitaiteilija Elli Isokoski vieraili kerran viikossa iäkkään Alinan luona katsomassa tanssielokuvia ja keskustelemassa. Kohtaamisista syntyi elokuva Alinan aamu. Se näyttää, millaisia myönteisiä vaikutuksia musiikilla ja liikkeellä on.
Lahella 1 2023 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Voimaa kulttuurista – Teemakuukausi kannustaa taiteen pariin. Mistä hyvinvoinnin teemakuukaudessa on tällä kertaa kyse.
Lahella 2 2022 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Taide vie kohti hyvää. Professori Arto O. Salonen sanoo, että esimerkiksi maalauksen katsominen voi voi virittää ajatukset niin ylvääseen lentoon, että elämässä on sen jälkeen kaikki vähän paremmin.
Lahella 2 2022 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Ihmeellistä kauneutta. Romurinsessa tekee turhista romppeista ITE-taidetta. Marjut Kauppinen tekee romuista ja kierrätysmateriaalista taidetta. Kolmena päivänä viikossa hän ohjaa ikäihmisiä tekemään käsillään. Taiteen tohtori Minna Haveri kertoo samassa jutussa, miksi ITE-taide tai nykykansantaide on tärkeää.
Lahella 2 2022 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Heittäydy kuvataiteeseen. Taide syntyy katsojan ja teoksen välillä. Opastajana kuvataiteeseen on varsinkin eläinhahmoistaan tunnettu kuvataiteilija Samuli Heimonen.
Lahella 4 2022 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Ohjaaja Klaus Härö kertoo elokuvastaan Rakkaani merikapteeni (2022), jossa omaishoitajuus on merkittävässä osassa. Tanja Litmanen esittelee esikoisromaaniaan Aina omanne (2022), jonka päähenkilönä on etäomaishoitaja.
Lahella 4 2022 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajien järjestöassistentti on rakentanut yhdistyksen ikkunaan eri-ikäisten omaishoitajien miniatyyritalon. Sen tavaroita on valmistettu ja asukkaiden tarinoita kehitelty avoimissa työpajoissa.
Lahella 3 2021 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Aivoterveyttä ja hyvää oloa sävelistä. Musiikki edistää sairauksista toipumista, auttaa säätelemään tunteita ja tukee arjen rutiineja, kertoo psykologi, tohtorikoulutettava Anni Pitkäniemi Helsingin yliopistosta.
Lahella 3 2021 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Soita, laula ja kuuntele – yksin tai yhdessä. Musiikki rentouttaa, vie muistoihin ja vahvistaa tunneyhteyttä, sanoo omaisyhteistyön päällikkö Tuija Kotiranta Omaisena edelleen -yhdistyksestä.
Lahella 4 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Omaishoitajat kertovat kokemuksiaan hyvinvoinnista. Hyvää mieltä tuovat esimerkiksi taulujen maalaaminen, soittaminen ja musiikin kuuntelu ja käsityöt.
Omaishoitajat kertovat saavansa voimaa esimerkiksi valokuvien katselusta, runojen tekemisestä ja lukemisesta tai pienistäkin hetkistä hyvän kirjan tai musiikin parissa. Lahella 4 2020 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun)
Lahella 2 2019 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Kolme omaishoitajaa kertoo, mistä hyvinvointi löytyy. Erilaiset harrastukset antavat omaishoitajille hengähdystaukoja, joista hyvinvointi kumpuaa. Yhden intohimo on itämainen tanssi, toiselle Italian kieli ja kulttuuri. Kolmannelle maalaaminen on kuin meditaatiota, jonka jälkeen on puhdistunut olo.
Lahella 4 2019 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Onni löytyy arjesta. Runot ja lukeminen Leenan ja Joukon jokapäiväisiä iloja. Kerran kuukaudessa heidän kotonaan kokoontuu muutaman musiikinopettajan musiikkiryhmä, joka tuo valtavasti virkistystä.
iLahella 2 2018 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Rajua epilepsiaa sairastavan tyttären omaishoitajalla on aina joku kulttuurimeno odottamassa. Ullakaisa Kaarlela kannustaa omaishoitajia rikkomaan rutiineja. Hän tekee värikästä tekstiilitaidetta ja sanoo luovan tekemisen auttavan tunteiden käsittelyssä.
Lahella 4 2018 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Miten omaishoito esitetään taiteessa on tutkimaton alue. Sen sijaan sairauksien ja ikääntymisen esittämistä on tutkinut esimerkiksi väitöskirjatutkija Hanna Varjokoski. Hän sanoo, että huumori on suosittu tapa tulkita vaikeita aiheita.
Lahella 4 2018 (faktor.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Iloa taidepajoista. Kuopion alueella järjestettyjen taidepajojen erityispiirre oli, että omaishoitaja ja hoidettava läheinen pääsivät osallistumaan yhdessä virkistäviin taidepajoihin.
Lahella 4 2018 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Taide virkistää ja villitsee. Näyttelijä Merja Larivaara kertoo kiinnostuksestaan vanhusten auttamiseen ja hoitokodissa asuvasta iäkkäästä isästään.
Lahella 4 2018 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Hoivan aikakausi kuvataiteessa. Kuvataiteen historian tutkija Tutta Palin kertoo, miltä hoiva ja sairaus näyttävät 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun taiteessa.
Lahella 4 2018 (faktor.fi)(siirryt toiseen palveluun) Maalaaminen on henkireikä miehensä omaishoitajana olleelle Tuulikki Koivuselle. Hän sanoo, että maalaaminen auttaa käsittelemään omaishoidon herättämiä ajatuksia ja tunteita.
Laitan korviin luurit ja valitsen voimaannuttavimmat duurit!
Omaishoitajien kertomuksia kulttuurin voimasta
Kulttuurista henkireikiä
Suhde kulttuuririentoihin on muuttunut omaishoitajavuosina.
Ennen kävimme yhdessä teatterissa ja taidenäyttelyissä. Koronan jälkeen ei puolisollani ole enää ollut voimia tällaiseen, ja minä en ainakaan vielä ole oppinut menemään yksin teatteriin. Elokuvissa olen käynyt silloin tällöin vapaapäivinäni.
Silloin ennen olin kulttuuriluotsi. Vein lähinnä palvelutalojen ja vammaisjärjestöjen ryhmiä historialliseen museoon.
Se on taakse jäänyttä aikaa. Nämä reissut pitäisi luvata aina viikko pari etukäteen ja meidän kalenteri elää jatkuvasti omissa asioissa.
Luonnollisesti kotiasiat ohittavat aina harrastukseni. Siksi jätin nämä esittelyt kymmenen aktiivisen vuoden jälkeen.
Käsillä tekeminen on ollut minun puuhaani jo kauan. Käyn edelleen kansalaisopiston puutöissä. Sen parituntisen olen pitänyt kaikki vuodet omana aikanani.
Enhän minä enää huonekaluja tee, meillä on kaikki tarpeellinen. Se on lähinnä askartelua. Veistän pieniä eläinfiguureja tai teen puuintarsiatauluja.
Kukaan ei ole vielä osannut vetää rajaa: onko tekemiseni kädentaitoa vai taidetta. Olen tarjonnut niitä joskus taidenäyttelyyn ja muutaman kerran ne ovat läpäisseet jurytyksenkin.
Puutyöryhmä on myös hyvä henkireikä arkeen, meitä on ollut vuosikaudet 70+ -ryhmä, noin viisi miestä. Siellä pohditaan välillä elämää syvällisemminkin. Kerran kollegan kanssa puhuimme eturauhasongelmista ja nuoremmatkin miehet pysähtyivät kuuntelemaan, että sellaista elämä on sitten joskus.
Kotona harrastan kirjoittamista. Viime vuosina pääasiassa muistelua. Olen vuosikaudet kirjoitellut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan muisteluja minulle sopivista teemoista.
Teen myös suvun historiasta kertomuksia. Niissä sotken faktaa ja fiktiota eli faktat ovat sukututkimukseni kirkonkirjatietoja ja fiktiota näiden ihmisten arjen touhut. Käytäntö on opettanut, että tekstin ensimmäinen kirjoitus on tehtävä omaishoitajan vapaapäivinä, sillä vartti kerrallaan kirjoittelusta ei tule mitään. Myöhemmät stilisointikierrokset voi tehdä missä vain.
Paras kirjoituspaikka on hämärtyvä kesäilta mökillä. Siellä yritän olla yksin kaikki lumettomat vapaapäiväni ilman arkista aikataulua. Mutta valitettavasti arki on niin syvällä, että kerrankin mökillä havahduin vähän iltakahdeksan jälkeen, että vaimon iltalääkkeet on antamatta!
Silloin tällöin tästä harrastuksesta saa palkinnon, eli näkee omaa tekstiä painettuna.
Jorma Aaltonen
Lue myös Jorma Aaltosen teksti Isoäiti muistelee(avautuu uuteen ikkunaan)
Musiikki rauhoittaa ja rentouttaa
Olin omaishoitajana 5,5 vuotta. Nyt muistisairas aviomieheni on tehostetussa palveluasumisessa.
Minulle luovaa ja antoisaa kulttuuria on neulominen ja kuorolaulu.
On mielekästä opetella netistä uusia neulontamalleja. Ja siinä samalla on sopivaa aivotyötä sormilla näpräämisen kanssa.
On mukavaa nähdä kättensä työn tuloksen ja sen, että oppii aina uutta ja kehittyy neulomisessa. Se on rentouttavaa.
Kuorolaulu on hauskaa ja tapaa kivoja kuorolaisia. Laulu, musiikki ja soittaminen on mitä parhainta terapiaa.
Vapaaehtoistyönä esiinnymme erilaisissa tilaisuuksissa ja vanhainkodeissa. Asiakkaat kuuntelevat musiikkiterapiaa ja itsekin saa esiintymiskokemusta. Saa hyvän mielen itsekin, kun toisillekin tulee hyvä mieli. Siinä saa arvokasta palautetta ja kuorolaiset tuntevat vapaaehtoistyön tärkeäksi. He tekevät hyvää työtä laitoksissa kolmannen sektorin vapaaehtoisina.
Musiikki yhdistää ihmisiä ja laulun ja soiton avulla voi ilmaista erilaisia ajatuksia ja tunteita. Musiikki ja laulu rauhoittaa ja rentouttaa ihmismielen esimerkiksi muistisairailla.
Musiikki- ja lauluterapiassa on voimaa.
56-vuotias Eija Kokkolasta
Laulu omaishoidettavalle
Olet rakas läheinen, sinua autan tietäen;
avulla minun jaksat taas eteenpäin taivaltaa.
Ei apuni suurta lie, mutta eteenpäin se vie
sinua päivittäin, se olkoon aina näin.
Aamupuuron keitän sulle, laitan kahvin tippumaan,
katson, että otat lääkkeet, päivävaatteet päälle saat.
Olet rakas läheinen, sinua autan tietäen;
avulla minun jaksat taas eteenpäin taivaltaa.
Yhdessä ulkoilemme, työnnän pyörätuolia,
luonnosta saat nauttia ilman mitään huolia.
Olet rakas läheinen, sinua autan tietäen;
jos oisin asemassa sun, oisit hoitaja sä mun.
Kauppa-asiat hoitelen ja ruokaa laittelen,
sinua kuin kuningasta päivittäin palvelen,
mutta kaiken sen aina sydämestäin teen,
yhdessä kun vaellamme yhteiseen vanhuuteen.
Olet rakas läheinen, sinua autan tietäen;
avulla minun jaksat taas eteenpäin taivaltaa.
Illan tullen TV:tä yhdessä katsellaan,
iltapalaksi pannukakkuani kera teen nautitaan.
Huolehdin, että muistat ottaa kaikki lääkkeesi,
laitan sinulle CPAP-laitteen yöksi valmiiksi.
Olet rakas läheinen, sinua autan tietäen;
avulla minun jaksat taas eteenpäin taivaltaa.
Aina päivän päätteeksi lausumme iltarukouksen,
päivästä tästä annamme Herralle me kiitoksen.
Yhdessä jälleen saimme viettää päivän mukavan,
haasteista huolimatta sinua hyvin paljon rakastan.
Kaija Munne, Heinola
