Ratkaisun avaimet ovat päättäjillä
Asiantuntijoiden mukaan hyvinvointialueiden aiempien vuosien alijäämän kattamiseen tarvitaan lisäaikaa. Olisi päästävä palveluiden kehittämiseen. Mutta antaako Petteri Orpon hallitus lisäaikaa ja muuttaa lainsäädäntöä, vai kuluuko uusien aluevaltuutettujen aika yhä säästöjen ja palvelujen karsimisen parissa? Säästäminen ulottuisi todennäköisesti edelleen myös omaishoidon tukeen ja jopa hoidettavien läheisten palveluihin.
Väestön ikääntymistä ja kasvavaa palvelutarvetta ei voida sivuuttaa. Läheisten ja omaisten rooli huolenpidossa ja hoivassa korostuu, vaikka palveluita lisättäisiin ja digitalisaation avulla ammattihoitajia riittäisi enemmän kotihoitoon. Siksi tarvitaan toimia läheisten ja omaisten tukemiseen tehtävässään.
Kerran eräs poliitikko kysyi minulta, miksi omaishoitajat valittavat niin paljon.
“Yhtäältä osa heistä kokee jäävänsä yksin liian vaativaan hoivavastuuseen, ja ulkopuolistenkin arvioiden mukaan palvelut ovat riittämättömiä”, vastasin ihmetellen ja jatkoin: ”Toisaalta suurin osa omaishoitajista ei valita, ei, vaikka siihen olisi aihettakin. Ylipäätään omaishoitajat pitävät tehtäväänsä merkityksellisenä ja elämään kuuluvan asiana.”
En usko, että päättäjät yleisesti pitävät omaishoitajien omia arvioita tuen ja palveluiden puutteesta perusteettomina. Silti niin alueiden päättäjiltä kuin viranhaltijoilta on aina vaan edellytettävä omaishoitajien pärjäämistä tukevia toimia. Tämä on omaishoitoyhteisömme tärkein vaikuttamistehtävä, jota pitkäjänteisesti teemme.
Omaishoitajat tarvitsevat valmennusta huolenpito- ja hoivatehtäviin sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia uupumisriskien tunnistamiseksi. Omaishoitajia pitää tukea mielen hyvinvoinnissa, fyysisen terveyden ylläpitämisessä ja sosiaalisten suhteiden vaalimisessa.
Omaishoitajien on saatava vapaata, joka varmistetaan tarjoamalla hoidettaville läheisille monipuolisesti laadukasta hoitoa esimerkiksi hoitokodissa, perhehoidossa tai sijaishoitona. Omaishoitajat kaipaavat myös hengähdystaukoja ja mahdollisuuksia hoitaa omia asioitaan. Näitä voidaan tarjota esimerkiksi järjestämällä hoidettavalle läheiselle päivätoimintaa tai kotimiestoimintaa. Monet omaishoitajat voivat itsekin organisoida tarvitsemaansa apua ja tukea, kun he saavat palveluseteleitä.
Kansallisilla päättäjillä on vastuu varmistaa riittävä toimeentulo silloin, kun omaishoito aiheuttaa taloudellisia ongelmia esimerkiksi, jos ansiotyön ja hoivan yhdistäminen ei ole mahdollista.
Ilman omaishoitajayhdistysten tuottamaa yhteisöllistä apua ja tukea hyvinvointialueiden järjestämiä palveluita tarvittaisiin nykyistä enemmän. Omaishoitajayhdistykset tarvitsevat myös itse avustuksia voidakseen toimia. Ratkaisun avaimet ovat päättäjillä – tiukassakin taloustilanteessa. Omaishoitajien tukeminen sekä omaishoitoon ja omaishoitajayhdistysten toimintoihin resursointi ovat arvovalintoja, joiden avulla rakennamme inhimillisesti, sosiaalisesti ja sekä taloudellisesti kestäviä hoitoratkaisuja koko väestöä ajatellen.
Kirjoitus on julkaistu Lähellä-lehdessä 2/2025
