Puolet omaishoitajista ei käytä lakisääteisiä vapaitaan – mikä avuksi?
Puolet omaishoitajista ei käytä lakisääteisiä vapaapäiviään, eikä syitä useinkaan selvitetä riittävästi. Vapaiden käyttöä tilastoidaan yleisellä tasolla, eikä yksittäisten omaishoitajien vapaiden käyttöä seurata. Omaishoitaja, jolla ei ole vapaapäiviä, kuormittuu liikaa ja voi huonosti.
Omaishoitajan vastuulle jää lakisääteisen vapaan järjestymisestä suurin osa.
Aivan ensiksi omaishoitajan on saatava hoidettava läheinen ymmärtämään, että hoitajakin tarvitsee lepoa ja omaa aikaa. Esimerkiksi muistisairas ei tätä välttämättä aina ymmärrä.
Seuraavaksi omaishoitaja selvittää vapaan järjestämisen eri vaihtoehtoja, soittelee eri paikkoihin, tarkistaa sopivuutta ja sovittelee aikoja. Omaishoitaja järjestää hoidettavalle kuljetuksen ja huolehtii hänen mukaansa kaiken tarvittavan.
Omaishoitaja tarvitsee apua järjestäessään vapaitaan
Liian usein tyydytään vain toteamaan, että vapaita ei käytetä.
Hyvinvointialueilla ei selvitetä, miksi yksittäiset perheet eivät käytä vapaitaan. Siksi ei myöskään pystytä korjaamaan ja kehittämään vapaan järjestämismuotoja ja -käytäntöjä. Vapaat jäävät epämääräisenä mahdollisuutena ilmaan.
Omaishoitaja tarvitsee konkreettista apua ja tukea vapaiden järjestämisessä. Hyvinvointialueille tarvitaan tarkempi vapaiden käytön palveluohjaus ja seuranta.
Vapaapäivien käyttöä on tarkasteltava aina esimerkiksi omaishoitajan hyvinvointitarkastuksessa ja muussa säännöllisessä seurannassa. Jos vapaita ei ole käytetty, pitää selvittää syyt ja etsiä ratkaisuja yhdessä.
Vapaapäivät pitäisi ottaa puheeksi hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa
Omaishoitajien lakisääteiset hyvinvointi- ja terveystarkastukset ovat hyödyntämätön mahdollisuus lisätä vapaiden käyttöä. Vain kaksikolmasosaa kunnista otti vapaat puheeksi tarkastuksissa (OMPE, 2018(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)).
Hyvinvointitarkastuksessa omaishoitaja saa puhua kahden kesken ammattilaisen kanssa. Se on siis erinomainen hetki tarkastella omaishoitajan vointia ja vapaiden käyttöä. Muissa tapaamisissahan hoidettavan asiat ovat etusijalla, kuten yleensä pitääkin.
Tarkastuksen tekee usein terveydenhoitaja, joka ei ole aina tarpeeksi tietoinen omaishoidon tukeen kuuluvista vapaista, niiden merkityksestä ja etenkään vapaan järjestämisen vaihtoehdoista.
Hyvinvointitarkastuksissa ja säännöllisessä palvelun arvioinnissa tarvitaan selkeä toimintamalli, jossa vapaiden käytön seuranta on huomioitu vahvemmin. Omaishoitajalta pitäisi kysyä esimerkiksi:
- oletko käyttänyt vapaapäiviäsi – miksei, mitä haasteita?
- miten vapaiden käyttöäsi voisi edistää – ovatko vapaan eri järjestämisvaihtoehdot tuttuja?
- miten voisit tutustua eri vaihtoehtoihin – onko vapaita käsittelevää infotilaisuutta tai materiaalia?
Jos vastuu vapaiden käytöstä jää enimmäkseen omaishoitajalle ja hyvinvointialueella edetään olkapäitä kohauttamalla, ei tilanne parane jatkossakaan. Ketään ei voi eikä saa pakottaa pitämään vapaitaan, mutta tuon periaatteen taakse ei myöskään tule piiloutua kokonaan. Omaishoidon(kin) toimintaedellytysten pitää olla turvallisia ja laadukkaita.
Puolet omaishoitajista ei pidä vapaitaan lainkaan, mikä osoittaa riittämätöntä yritystä järjestäjiltä. Omaishoitajat tarvitsevat kohdennettua ja suunnitelmallista palvelunohjausta vapaiden järjestymiseksi. Tähän pitää hyvinvointialueilla löytyä tahtoa, osaamista ja aikaa.
