Omaishoitajaliitto esittää muutoksia THL:n raportin pohjalta
Omaishoitajaliiton mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tänään julkaisema raportti ”Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024” antaa selkeää ja ajankohtaista tietoa sopimusomaishoidon tilasta eri hyvinvointialueilla. Omaishoitajaliitto peräänkuuluttaa etenkin alimpien palkkioluokkien yhtenäistämistä, sillä näissä alueellinen eriarvoisuus näkyy kaikkein räikeimmin.
THL:n kriteerien lähtökohtana on kuitenkin nykyinen lainsäädäntö omaishoidon tuesta, jossa ei huomioida ansionmenetyksiä. Tosiasiallisesti eläkeläisillä ja työikäisillä on erilaiset lähtökohdat ja tämä tulisi muistaa myös omaishoidon tuessa, katsoo Omaishoitajaliitto. Myös järjestöjen merkittävä rooli esimerkiksi vertaistuen tarjoamisessa jäi raportissa näkymättömäksi.
THL on analysoinut omaishoidon tuen kriteerit hyvinvointialueilla ja Helsingissä, haastatellut alueiden edustajia ja tehnyt arvioita yhteiskunnalle aiheutuvista omaishoidon vaihtoehtoisista kustannuksista tänään julkaistussa raportissaan Sopimusomaishoidon tilannekuva 2024.(siirryt toiseen palveluun)
Tiedote THL:n selvityksestä 8.10.2024(siirryt toiseen palveluun)
Omaishoitajaliitto pitää hyvänä, että THL on aloittanut uutena menetelmänä vuorovaikutusohjauksen, joka auttaa yhdenmukaistamaan ja kehittämään omaishoidon tuen käytäntöjä. Ohjausprosessissa on saatu kokemuksia siitä, miten vuonna 2022 julkistetut Omakari-ehdotukset kansallisiksi myöntämisperusteiksi toimivat käytännössä. Lisäksi saatiin ajantasainen tieto omaishoidon tuen nykytilanteesta alueittain. Olennaista on, että yhtenäistetään myöntämisperusteiden käsitteistöä esimerkiksi, mitä tarkoittaa “vaativa valvonta ja ohjaus”.
Raportissa tunnistetaan läpileikkaavasti ja hyvin, että omaishoito on merkittävä osa palvelujärjestelmää. Faktana on jälleen todettu, että omaishoito auttaa hyvinvointialueita järjestämään hoitoa taloudellisesti. Omaishoidolle on laskettu tarkennettuja vaihtoehtoiskustannuksia, omaishoidon arvo yli 18-vuotiaiden osalta oli vuodessa 418 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoiskustannukset olisivat 1,25 miljardia euroa.
Omaishoitajaliiton mukaan omaishoitajat tulisi tunnistaa yksilöinä ja hoivan kumppaneina, koska räätälöity tuki on yleensä kustannustehokkainta.
Omaishoitajaliitto pitää tärkeänä, että lasten omaishoidon tuen myöntämisperusteista ja erityiskysymyksistä tehdään erillinen selvitys.
Hyvinvointialueen toimijat huomasivat puutteet tietojärjestelmissä, koska edes perustietoja omaishoidon asiakasmäärästä tai hoitotehtävää tukevien palveluiden käytöstä ei ole. Tietojen tulisi jatkossa perustua tietokantoihin eikä yksittäisten asiantuntijoiden tietojen varaan.
Omaishoitajaliitto kaipaa edelleen Petteri Orpon hallitusohjelman mukaista omaishoitolain uudistusta. Lisäksi Suomessa tarvitaan politiikkatoimia, jotta omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen on jatkossa helpompaa kuin nyt. Omaishoidon tuki on yksi osa tätä kokonaisuutta.
Työikäisten ja eläkkeellä olevien omaishoitajien erilaiset lähtökohdat vaativat erilaisia ratkaisuja. Palvelu- ja tukijärjestelmää tulee kehittää niin, että työpäivän aikainen läheisen tarvitsema tilapäishoito edistää työikäisen omaishoitajan työssäkäyntiä. Jos omaishoitaja joutuu korvaamaan julkista hoivaa ja samalla luopumaan ansiotyöstään osittain tai kokonaan, tulee hoivan aiheuttamiin ansiotulomenetyksiin saada kompensaatiota.
Omaishoitajien vapaiden alikäyttö ja järjestämisvaihtoehdot näyttävät olevan ikuisuusongelma. Omaishoitajat eivät myöskään saa riittävästi apua ja ohjausta vapaiden käyttöön. Omaishoitajaliiton neuvontaan tulleiden yhteydenottojen mukaan myös matkat vapaapaikkoihin ovat pidentyneet, mikä lisää kustannuksia ja haluttomuutta pitää vapaita.
Omaishoitajien valmennuksesta ei ole tässä raportissa mitään, ja siitä kaivataan kattavaa tietoa. Onhan laki valmennuksista tullut voimaan jo vuonna 2016. Hyvinvointialueen edustajat toivovat kuitenkin jatkossa kehittämistä myös valmennuksiin.
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin toteutusten ja sisältöihin kaivataan yhteisiä toimintamalleja, erityisesti silloin, kun omaishoitajat osoittavat kuormittumisen merkkejä.
Raportissa sivutaan vain vähän omaishoitajayhdistysten ja muiden sote-yhdistysten merkitystä omaishoitajien tukemisessa palvelupoluilla ja yhteistyökumppanina palveluiden kehittämisessä. Raportti ontuu kuvatessaan vertaisryhmätoimintaa, koska 14 aluetta kuvasi järjestävänsä vertaisryhmiä, mutta vain yksi mainitsi yhdistysyhteistyön. Kuitenkin lähes kaikilla alueilla omaishoitajayhdistykset järjestävät myös ammatillisesti ohjattuja vertaisryhmiä, joihin osallistuu tuhansia omaishoitajia vuosittain.
Raportin vahvuudet tiiviisti
+ Raportti antaa selkeää ja ajankohtaista tietoa sopimusomaishoidon tilasta eri alueilla
+ Käsitteistö yhtenäistyy. Esimerkiksi vaativan valvonnan ja ohjauksen huomioiminen eri hyvinvointialueilla on kartoitettu.
+ Raportti antaa tietoa, missä määrin Omakarin ehdotukset kansallisista myöntämisperusteista on otettu käyttöön eri puolilla Suomea.
+ Raportti kertoo yli 18-vuotiaiden hoidettavien omaishoidon vaihtoehtokustannuksista.
+ Vuorovaikutusohjauksen avulla on mahdollista huomioida alueiden erilaiset toimintaympäristöt, esimerkiksi väestöpohja, palvelurakenteet ja etäisyydet.
+ Myös palvelunohjauksen ja omaishoidon palveluntarpeen arvioinnin lähtökohtien yhtenäistämistä edistetään.
+ Raportissa on tunnistettu, että vapaiden joustavammat järjestämistavat lisäävät vapaiden ja muiden palveluiden tosiasiallisia käyttömahdollisuuksia.
+ On hyvää, että myös lasten omaishoidon tuen erityiskysymykset selvitetään tarkemmin ja, että THL aloittaa tämän työn alkuvuodesta 2025.
Raportin heikkoudet tiiviisti
– THL:n kriteerien lähtökohtana on nykyinen lainsäädäntö omaishoidon tuesta, jossa ei huomioida ansionmenetyksiä. Tosiasiallisesti eläkeläisillä ja työikäisillä on erilaiset lähtökohdat ja tämä tulisi huomioida myös omaishoidon tuessa.
– Järjestöjen merkittävä rooli esimerkiksi vertaistuen tarjoamisessa jäi raportissa näkymättömäksi, kun vain yksi hyvinvointialue mainitsi yhteistyöstä omaishoitajayhdistyksen kanssa.
– Onko vaarana, että jälleen tyydytään pelkkiin ehdotuksiin, vaikka hallitusohjelmassa on kirjaus omaishoidon tuen kokonaisuudistuksesta?
– Tietojärjestelmien puutteellisuus ja haasteet eivät tulleet yllätyksenä; omaishoidon tuen tarpeet tulisi huomioida tietojärjestelmien kehityksessä järjestelmällisesti.
– Omaishoito tunnistetaan tapana järjestää hoito kustannustehokkaasti, mutta järjestelmän tulisi myös tunnistaa omaishoitajat yksilöinä ja hoivan kumppaneina.
– Raportin lähtökohtana ollut Omakari-ehdotuskriteeristö saattaa myös heikentää parhaita käytäntöjä. Omaishoitajaliitto peräänkuuluttaa yhtenäistämistä etenkin alimmilla palkkioluokilla, sillä näissä alueellinen eriarvoisuus näkyy kaikkein räikeimmin.
Lisätietoja:
