Omaishoitajaa ei saa ajaa umpikujaan
Helsingin Sanomissa (28.4.)(siirryt toiseen palveluun) nostetiin esiin tärkeä ja vaiettu aihe: omaishoitosuhteissa tapahtuva kaltoinkohtelu.
Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen saatavuus on jo heikentynyt. Entistä enemmän apua tarvitsevia henkilöitä hoidetaan kotona. Muutoksessa ei ole riittävästi huomioitu, mitä se tarkoittaa omaisten jaksamisen kannalta.
Kotona ja perheissä annetun hoidon hyvästä laadusta ja inhimillisyydestä on niin vahva näkemys, että se jättää alleen vaietut, mutta olemassa olevat ilmiöt, kuten kaltoinkohtelun.
Kaltoinkohtelua voidaan ennaltaehkäistä tarjoamalla omaishoitajalle apua ja tukea hoivatehtäväänsä sekä hengähdystaukoja arkeen, olipa omaishoidon tuen sopimus tai ei.
Omaishoidon tukijärjestelmän tulee turvata riittävät ja yksilölliset tukitoimet perheille. Omaishoito ei saa johtaa kohtuuttomaan elämäntilanteeseen.
Omaishoitajalla tulee olla myös mahdollisuus luopua omaishoidosta.
Järjestöjen tarjoama ohjaus, tuki ja vertaisryhmät ovat olennaisia omaishoitajien jaksamisen tukemisessa ja kuormituksen ennaltaehkäisyssä.
Omaishoitajayhdistyksissä voi saada apua muun muassa tunteiden käsittelyyn ja voimavarojen vahvistamiseen. Vertaisryhmissä voi oivaltaa ja löytää uusia selviytymiskeinoja haastaviin tilanteisiin.
On uskallettava puhua myös siitä, että omaishoito ei ole aina ja kaikissa tilanteissa hyvä ratkaisu, erityisesti, kun läheissuhde ei ole turvallinen ja siinä on väkivaltaa.
Miten tunnistat kaltoinkohtelun? Mistä saat apua? Lue lisää Omaishoitajaliiton sivuilta.