Omaishoitaja – vältä nämä talouden sudenkuopat
Tilastoissa tyypillinen omaishoitaja on yli 65-vuotias nainen, joka hoitaa muistisairasta puolisoaan. Läheis- ja omaishoitajien yhteisö on kuitenkin laaja ja moninainen. Elämäntilanteet ja myös taloudelliset tilanteet voivat vaihdella suuresti.
Olen listannut muutamia yleisiä sudenkuoppia, joita voi olla viisasta välttää. Ohessa on vinkkejä sekä eläkeläisille, talousvaikeuksissa painiskeleville, toimeentulotuen piirissä oleville että yllättäen sijoitusten hoitajiksi joutuneille omaishoitajille.
Tuleeko mieleen muita? Vinkkaa mieluusti asiasta kirjoittajalle.
Eläkeläinen – muista hakea omaishoitajan eläkettä viimeistään täyttäessäsi 68 vuotta
Mikäli omaishoito on jatkunut oman eläköitymisen jälkeenkin, on tärkeää muistaa hakea Omaishoidon eläkettä viimeistään silloin kun täyttää 68 vuotta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Ellei tätä tee, voi tämä johtaa taloudellisiin menetyksiin, sillä eläkettä voidaan myöntää takautuvasti enintään 3 kuukauden ajalta.
Saatko toimeentulotukea – ole varoivainen lahjojen kanssa
Asiantuntijoiden mukaan sosiaaliturvan heikennysten vuoksi yhä useampi vähävarainen kotitalous joutuu tulevaisuudessa toimeentulon piiriin(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). THL:n arvioiden mukaan toimeentulotukeen oikeutettujen määrä kasvaa noin 27 prosenttia, eli jopa 100 000 hengellä.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) Mikäli kotitalous päätyy toimeentulotuen piiriin, on tiedossa monta merkittävää muutosta.
Vaikka lapsilisät ja omaishoidon tuki eivät vaikuta yleiseen asumistukeen, lasketaan ne tuloksi toimeentulotukea haettaessa. Ikäviä yllätyksiä voi myös tulla, jos toimeentulotuen saaja saa esimerkiksi syntymäpäivälahjaksi rahaa. Se voidaan laskea tulona ja vähentää toimeentulotuesta. Tällöin hyvää tarkoittava lahja meneekin ikään kuin Kelan hyväksi.
Omaishoitajasta salkunhoitajaksi?
Suomessa on jo noin miljoona osakesäästäjää,(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) eli on varsin suuri todennäköisyys, että myös omaishoitajilla tai heidän hoidettavillaan voi olla osake- tai muuta varallisuutta.
Omaishoitajuus ei sinänsä tuo mitään valtuuksia, mutta moni on mahdollistanut taloudellisten asioiden hoidon edunvalvontavaltakirjan avulla(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Tällöinkin voi olla muutamia sudenkuoppia, jotka on tärkeää ottaa huomioon:
- Säilytä osakkeiden hankintahinnat ja ajankohdat. Jos siirrät arvo-osuustiliä toiseen pankkiin, nämä tiedot katoavat. Samoin käy, jos siirrät kaiken asioinnin toiseen pankkiin. Silloinkin nämä tiedot katoavat. Helpompaa on jättää arvo-osuustili edelliseen pankkiin ja/tai ainakin tulostaa tai tallettaa kaikki tarvitut tiedot. Mikäli tiedot ovat jo pankilla, ne ilmoittavat myynnistä verottajalle, jolloin säästyt paperityöltä. Mikäli et pysty selostamaan osakkeiden hankinta-aikaa ja hintaa, lasketaan osakkeelle hankintameno-olettama. Se tarkoittaa, että jopa 80 % myynnin arvosta lasketaan voitoksi. Tämä tarkoittaa siten vähimmillään 24 % kädenojennusta verokarhulle. Vaikka et olisi tehnyt yhtään voittoa, sinua silti verotetaan siten kuin olisit tehnyt jopa 400 % voittoa.
- Myös tappiollisia sijoituksia voi olla viisasta myydä. Tappioita on hyvä toisinaan kotiuttaa, sillä tappiot vähennetään verotuksesta muusta pääomatulosta saatavasta tulosta kuin esimerkiksi myyntivoitto tai vuokratulot. Näin maksettavaa verovelkaa kertyy vähemmän.
- Mikäli myyt alle tuhannella eurolla osakkeita kalenterivuoden aikana, ei tästä koidu veroseuraamuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että voitosta ei mene veroa, mutta mikäli olet myynyt tappiolla, ei tappiotakaan lueta hyväksi.
Oletko taloudellisessa pinteessä tai ylivelkaantunut?
Mikäli varat eivät riitä laskujen maksuun, on suositeltavaa olla itse yhteydessä velkojiin, jotta saa lisää maksuaikaa. Voi olla viisasta hoitaa pienimmät laskut pois alta, jotta ei tule ylimääräisiä muistutus- ja perimiskuluja.
Voit myös kääntyä Kelan ja hyvinvointialueen puoleen, mikäli tarvitset toimeentulotukea taikka täydentävää tai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea.
Mikäli kotitaloutta kuormittavat terveyden- ja sosiaalihuollon asiakasmaksut, voi myös niihin hakea vapautusta asiakasmaksulain 11 §:n nojalla. Niin sanottua sosiaalista luototusta, eli kohtuullisin ehdoin myönnettyä lainaa vähävaraisille, on myös saatavilla vaihtelevasti eri hyvinvointialueilla. Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista.(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Mikäli velkaa on yksinkertaisesti liikaa, voi olla järkevää kääntyä takuusäätiön puoleen(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), sillä esimerkiksi velkajärjestely voi olla ratkaisu tilanteeseen. On myös tiettyjä tilanteita, joissa voi olla jopa viisaampaa jättää ne ulosottoviranomaisten perintään. Ensinnäkin perheen pärjäämisen kannalta on hyvä tietää, että ulosottoviranomaiset jättävät aina tietyn suoja-osuuden(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), jotta ulosottoasiakkaan toimeentulo ei vaarannu. Toiseksi, mikäli osa velasta on kalliita pikavippejä tai kulutusluottoja, on ulosotossa olevan koron määrää rajattu lainsäädännössä, jolloin lainanhoitokulut voivat jopa laskea. Kolmanneksi, vaikka monet pelkäävät merkintää ulosottorekisterissä poistuu se uudistettujen sääntöjen myötä jo 30 päivän päästä siitä, kun rekisterinpitäjälle on tullut tieto velan maksusta.
Onko lapsesi oikeutettu erityishuoltolain mukaiseen kuntouttavaan varhaiskasvatukseen?
Nykyisin erityishuolto-ohjelman (EHO) palvelut ovat maksuttomia ja varhaiskasvatusta on voitu myöntää kuntouttavana EHO:n mukaisena palveluna.
Uuden vammaispalvelulain on määrä tulla voimaan 1.1.2025. Tämän vuoden loppuun asti voi vielä hakea päätöksiä nykyisen lainsäädännön nojalla. Tällöin voi lapsi mahdollisesti saada maksutonta varhaiskasvatusta siihen asti, kunnes varhaiskasvatuksen tarve päättyy. Vuoden vaihteen jälkeen erityishuolto-ohjelma ei enää ole käytössä ja mahdolliset alennukset varhaiskasvatusmaksuihin määräytyvät yleisten säännösten mukaisesti, kuten kaikilla muillakin.
Eivätkö omaishoitajan vapaat toteudu?
Omaishoitajista vain noin puolet käyttää ylipäätänsä vapaitaan. Tästä on tulkittavissa, että vapaiden järjestämiseen ja pitämiseen liittyy erilaisia haasteita. Jotta voit pitää puoliasi, kannattaa hyvinvointialueeseen olla yhteydessä tavalla, josta jää kirjallinen näyttö. Mikäli pystyt osoittamaan, että vapaat eivät ole jääneet pitämättä omasta tahdostasi, vaan ne on jääneet toteutumatta järjestämisvastuussa olevan tahon, eli hyvinvointialueen vuoksi, olet heti vahvemmassa asemassa, mikäli toivot vapaiden myöhempää käyttöä tai muuta asianmukaista hyvitystä.
Mitä muita sudenkuoppia on?
Tässä on muutama otos mahdollisista taloudellisista sudenkuopista. Taloudellisten tilanteiden ja huolien kirjo on yhtä laaja kuin omaishoitoyhteisökin. Ratkaisevaa usein on se, että osaa ottaa selvää ja myös pyytää apua tarvittaessa.
Hyvää kesää toivottaen,
Elias
