Omaishoitaja turvallisuuden varmistajana
Omaishoitaja on sitoutunut hoivaamaan läheistään. Samalla hän ilman erillistä sopimusta sitoutuu pitämään huolta hoidettavastaan ja hänen turvallisuudestaan.
Turvallisuuden varmistamiseksi organisaatiot ja kiinteistöjen edustajat palkkaavat asiantuntijoita tai ostavat palvelut ammattilaisilta. Lakisääteisesti. Turvallisuuden toteutumista valvotaan, työvuoron jälkeen tulee lepoaika, viikkolepo ja vuositasolla parhaimmillaan lähes 40 päivän vuosiloma.
Omaishoidossa, omassa kodissa, omaishoitaja varmistaa turvallisuuden parhaan kykynsä mukaan – silti usein ilman erityistä koulutusta, 24/7 eli ympäri vuorokauden, ympäri viikon, usein vähintään 330 päivänä vuodessa. Tai ympäri vuoden.
Ylikuormitus voi tulla huomaamatta
Pilvi on kultareunainen, mikäli omaishoitaja ja hoidettava pärjäävät jouhevasti ja itsenäisesti, tai saavat lisätukea tarvitessaan tarvittavat lisäpalvelut. Parhaimmillaan he voivat saada tukea myös järjestöiltä. Osallistuminen ei kuormita, vaan voimaannuttaa.
Pilvellä voi olla kääntöpuolensa. Kun hoitosuhde jatkuu, hoitaja voi olla jaksamisensa rajoilla. Viimeistään tällöin – mieluummin jo ennen uupumista – on avun pyytäminen oikein ja perusteltua.
Muutos hoidettavan kunnossa voi olla yhtäkkinen tai hidas, jolloin omaishoitaja venyy ja joustaa loputtomasti. Hiipivä jatkuvasti paheneva ylikuormitus johtaa siihen, että apua ei ehkä osata pyytää, tai potentiaalista avun tarjoajaa ei paikanneta.
Joskus apua ei halutakaan pyytää, koska apu voi horjuttaa omaishoitoperheen taloudellista turvallisuutta. Hoitajan vapaapäivistä hoidettavalta perittävät asiakasmaksut voivat jo yksinään olla este vapaapäivien pitämiselle.
Joskus pyydettyä apua ei saada. Palveluiden yhtenäistämisen nimissä sosiaalityöstä voidaan tarjota tukea, jota omaishoitoperheessä ei yksinkertaisesti tarvita, mutta se apu, jota todella kaivattaisiin jää saamatta.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä myös itsestään
Ensin on aina hyvä tehdä tavanomainen palvelutarpeen arviointipyyntö. Jos tukea ei muuten saa, on mahdollista tehdä ilmoitus sosiaalihuoltoon. Tämän niin sanotun huoli-ilmoituksen saa tehdä kuka tahansa. Omaishoitaja voi tehdä ilmoituksen omaishoidettavastaan, mutta myös itsestään.
Huoli-ilmoituksen voi tehdä sosiaalitoimelle joko hyvinvointialueiden tai kuntien verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, sähköpostitse tai puhelimitse aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun tai vanhuspalveluihin.
Hätätilanteissa luonnollisesti soitetaan hätänumeroon.
Lainsäädäntö, laatusuositukset ja toimintaohjeet sekä palvelutarpeen arviointi pyrkivät jokaisen avun tarpeessa olevan henkilön tarpeiden mukaiseen palveluiden tarjoamiseen. Tuki voi kuitenkin jäädä syystä tai toisesta riittämättömäksi. Omaishoitoperhe on tässä suhteessa aivan erityisessä asemassa. Tämän vuoksi myös huoli-ilmoituksen hyödyntäminen avun saannin varmistamiseksi kannattaa ottaa omaishoidon työkalupakkiin.
Huoli-ilmoituksella avun pyytäminen, jos ei ole käytettävissä muita keinoja huolenpidon ja turvallisuuden varmistamiseksi, ei ole häpeä, vaan oikeus.
Ilmoittaminen on välittämistä, jos itse ei enää pysty riittävästi tukemaan, ei luottamuksen pettämistä.
Tarja Ojala, erikoistutkija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö
