Omaishoidon tuki ja lapsiperheiden tilanteita
Perheille tarkoitettua tukea
Kotiin saatavia palveluita
- Kotihoidon tuki. Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää päivähoito alle kouluikäisille. Perhe voi hakea Kelasta lasten kotihoidon tukea(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tai yksityisen hoidon tukea(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
- Hoitoapua kotiin. Kotipalveluohjaajilta voi tiedustella tilapäistä hoitoapua kotiin ja saada tarkempaa tietoa hoidosta perittävästä maksusta. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014) Lastenhoitoapua voi tiedustella esimerkiksi myös Mannerheimin Lastensuojeluliitosta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
- Tukihenkilö. Erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa tarvitsevalle kouluikäiselle lapselle ja nuorelle voidaan sosiaalitoimiston kautta järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö, jolle maksetaan pieni palkkio ja kulukorvaus. (Lastensuojelulaki 417/2007, Vammaispalvelulaki 380/1987 ja Vammaispalveluasetus 759/1987)
- Tukipalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ateriapalvelua, turvapalveluita, siivousta, vaatehuoltoa, kauppa- ja muita asiointipalveluita. Tukipalvelut ovat usein ensimmäisiä palveluita, joita tarvitaan kotona asumisen tueksi.
- Lapsiperheiden kotipalvelu. Kotipalvelu on yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa tehtävää vanhemmuuden ja arjessa selviytymisen tukemista ja perheen omien voimavarojen vahvistamista. Perhettä opastetaan lasten ja kodinhoidossa sekä vahvistamalla arjen taitoja. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpidon turvaamiseksi kotipalvelua, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista seuraavien syiden vuoksi: sairaus, synnytys, vamma tai erityinen perhe- tai elämäntilanne. Kotipalvelua tarjotaan perheen tarpeen mukaan mahdollisesti rinnakkain perhetyön tai muun sosiaalipalvelun kanssa. Kun lapselle annetaan erityispalveluita, kuten lastensuojelun tai vammaispalvelun asiakkaana, lapsella ja perheellä on oikeus saada myös sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, kuten kotipalvelua. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014)
- Kotiin saatavaa lomitusta tarjoaa esim. Kehitysvammaisten palvelusäätiö(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Lomittaja tulee omaishoitajan vapaan tai vanhempien loman ajaksi kotiin, huolehtii kaikista kotiin jäävistä perheenjäsenistä ja tekee jokapäiväiset kotiaskareet. Perhelomitusta on tarjolla koko maan kattavasti.
Kodin ulkopuoliset palvelut
- Asumisvalmennuksen tarkoituksena on tukea muuttoa uuteen kotiin, vahvistaa esimerkiksi mielenterveyshäiriöistä kärsivän tai kehitysvammaisen nuoren aikuisuutta, valmistaa elämänmuutokseen ja tukea koko perhettä. Asumisvalmennus voi sisältää kodinhoidon tai omasta itsestä huolehtimisen opettelua sekä lyhytaikaisia asumisjaksoja.
- Asumisharjoittelu / -kokeilujakso voi olla tarpeen esimerkiksi vammautumisen jälkeen, vaikean sairauden edetessä, muutettaessa pois kotoa tai laitoksesta, vammaisen tai pitkäaikaissairaan nuoren itsenäistyessä. Kokeilun tavoitteena on kartoittaa asiakkaan palvelutarve, hänelle soveltuvat asumisvaihtoehdot sekä asumisen tukitoimien, apuvälineiden sekä asunnon muutostöiden tarve.
- Intervallihoito/lyhytaikaishoito. Palvelu tarkoittaa, että henkilö asuu säännöllisesti vuoroin kotona ja vuoroin jossakin lyhytaikaista hoitoa tarjoavassa laitoksessa tai asumisyksikössä. Palvelu on tarkoitettu esimerkiksi vammaisille ihmisille, jotka tarvitsevat ajoittain kodin ulkopuolella hoivaa ja huolenpitoa. Lyhytaikaiseen hoitoon voi päästä esimerkiksi hyvinvointialueen tai yksityiseen hoivakotiin, ryhmäkotiin, palvelukeskukseen, palvelukotiin, tilapäishoitokotiin tai perhehoitoon.
- Palveluasumisessa on mahdollisuus saada yksilöllisten tarpeiden mukaista tukea ja palveluita jokapäiväiseen selviytymiseen kuten ateriapalvelu, siivouspalvelu, pyykinpesu tai kotisairaanhoito. Asunnot voivat olla erityisesti vammaisten henkilöiden tarpeisiin rakennettuja. Palveluasumista toteutetaan esimerkiksi hyvinvointialueiden, järjestöjen, säätiöiden ja yritysten ylläpitämissä palvelutaloissa. Palveluasumista järjestetään myös normaalissa asunnossa, johon saa säännölliset päivittäiset palvelut, esimerkiksi kotihoidon käynnit. Palveluasuminen voi olla lyhytaikaista tai pysyvää. Palveluasumista järjestetään vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain tai erityishuoltolain nojalla.
- Perhehoito, lyhytaikainen / tilapäinen perhehoito. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Vammainen, pitkäaikaissairas tai mielenterveyskuntoutuja voi saada perhehoitoa. Joskus tilapäinen perhehoito toteutetaan hoidettavan läheisen kotona. Toimeksiantosopimussuhteinen perhekoti on kunnan hyväksymä yksityiskoti, jossa hoitoa perustuu toimeksiantosopimussuhteeseen. Perhekodin tulee olla olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva.
- Ammatillinen perhekoti toimii yritysmuodossa. Ammatillinen perhekoti on perhehoidon ja laitoshuollon väliin sijoittuva hoitomuoto. Lisätietoa saa hyvinvointialueen sosiaalitoimesta ja Perhehoitoliitosta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
- Päivätoimintapalvelut. Päivätoiminta tukee ja edistää esimerkiksi pitkäaikaissairaan tai vammaisen henkilön toimintakykyä, sosiaalisia suhteita ja osallisuutta. Lisäksi päivätoiminta hoidettavalle läheiselle tukee omaishoitajien jaksamista. Päivätoimintapalvelun määrä riippuu osallistujan omista sekä läheisen tarpeista ja paikkakunnan päivätoimintamuotojen laajuudesta. Lisätietoa saa vammaistyön sosiaalityöntekijältä.
Korvataanko ansiomenetys, jos olen pois töistä lapsen hoidon vuoksi?
Jos alle 10-vuotias, kunta- alalla alle 12-vuotias, lapsesi sairastuu äkillisesti, voit jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään neljä työpäivää. Vaikka työsopimuslaki ei velvoita maksamaan näiltä päiviltä palkkaa, monissa työehtosopimuksissa pienten lasten tilapäinen hoitovapaa on palkallista. Tarkista tilanne omalta kohdaltasi ammattiliitostasi. Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella. (Työsopimuslaki 55/2001)
Voit saada Kelasta ansioon suhteutettua erityishoitorahaa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), jos vastaat alle 16-vuotiaan lapsen sairaalahoidosta tai siihen liittyvästä kotihoidosta. Erityishoitorahan saaminen edellyttää lasta hoitavalta lääkäriltä D-lausuntoa (sairauden vaikeus ja vanhemman hoitoon osallistumisen tarve). Erityishoitorahan tarkoitus on korvata ansionmenetystä, jos joudut olemaan kokopäiväisesti pois työstäsi hoidon vuoksi etkä saa palkkaa.
Hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea lähiomaiselle, joka hoitaa kotona vaikeasti vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta lasta. Saat lisätietoja hyvinvointialueeltasi. kts. myös osio Millaisia työelämän joustoja voin hyödyntää?
Voiko hyvinvointialue evätä omaishoidon tuen sillä perustein, että olen osan aikaa päivästä työssä?
Hallinto-oikeus katsoi, että omaishoidon tuesta annetussa laissa hoidon sitovuuden ja vaativuuden osalta ei ole asetettu hoidettavan tai hoitajan poissaoloon liittyviä aikarajoja. Hallinto-oikeus katsoi, että sosiaalilautakunta ei ollut voinut hylätä omaishoidontukihakemusta sillä perusteella, että omaishoitaja oli osan päivästä työssä kodin ulkopuolella. Hallinto-oikeus antoi merkitystä hoidettavan kodin ulkopuolisille hoitoajoille ja myös sille, kuinka paljon henkilö tarvitsi hoitoa ja huolenpitoa. Hoitopalkkiota ei voida alentaa tai hakemusta hylätä yksinomaan sen johdosta, että hoitaja ei osallistu kokoaikaisesti hoidettavan hoitoon. Tällöin tulee selvittää ne syyt, jotka mahdollistavat esimerkiksi hoitajan työssäolon ja se, miten hoitajan poissaolo vaikuttaa annettavaan hoitoon. (Hämeenlinnan HAO 2.2.2007 Nro 07/0070/4)
Hoidettavan koulunkäynnin, päivähoidon ym. vaikutus palkkioon
Jos hoidon sitovuus ja vaativuus katsotaan pienemmäksi, palkkio voidaan määritellä matalammaksi, kun muita palveluja on myönnetty paljon. Poissaolo kotoa esim. koulunkäynnin vuoksi ei kuitenkaan voi olla syy palkkion pienentämiseen. Hoitopalkkiota ei voida alentaa silloin, jos hoidettava on keskimäärin seitsemän tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. Hoitopalkkiota ei voida myöskään alentaa tilanteessa, jossa hoidettava on keskimäärin enemmän kuin seitsemän tuntia kodin ulkopuolella, jos hoidon ja huolenpidon tarve kotona on vähäistä suurempaa. Näissä tilanteissa omaishoitajalla on oikeus vähintään alimpaan hoitopalkkioon kuukaudessa. (STM opas ja lain perustelut hoitopalkkion osalta 2005(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) )
Loppuuko omaishoidon tuki, kun nuori muuttaa pois kotoa?
Hyvinvointialueilla on erilaisia käytäntöjä omaishoidon tuen myöntämisessä. Keskeistä tuen saamisessa on hoidon sitovuus. Lapsen kotoa muuttotilanteessa katsotaan usein, että hoidon sitovuus vähentyy siinä määrin, etteivät tuen saamisen edellytykset enää täyty. Tukiasuntoon siirtyminen saatetaan rinnastaa myös asumiseen toimintayksikössä, esim. ryhmäkoti, mikä ei ole kuitenkaan sama asia kuin tukiasunto. Päätöksiin voi vaikuttaa STM ohjeistus Omaishoidon tuki Opas kuntien päättäjille(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) , jossa sivulla 21:
”Omaishoidon tukea ei tule myöntää, jos hoidettava asuu sosiaali- ja terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Esimerkiksi vanhainkodin tai palveluasumisyksikön tulee tarjota riittävät palvelut asiakkaiden säännöllisen hoidon ja huolenpidon sekä turvallisuuden takaamiseksi. Näitä palveluja ei voida korvata omaishoitajan työpanoksella.”
Jos hoidettavan läheisen palveluasumisen kustannukset yksityisessä hoivakodissa ovat hänen itsensä vastuulla, voidaan hänen omaishoitajalleen myöntää omaishoitopalkkiota, jos omaishoidon tuen kriteerit muuten täyttyvät. Asiaa kannattaa tässä tapauksessa selvittää hoidettavan hyvinvointialueen kanssa.
Osa hyvinvointialueista saattaa vaatia, että omaishoitajan ja hoidettavan tulee asua samassa taloudessa. Laki omaishoidon tuesta ei sitä kuitenkaan edellytä. Omaishoitajan antaman hoidon sitovuus ja vaativuus tulisi olla tuen arvioinnissa keskeistä riippumatta asuinpaikasta.
Omaishoidon tilanteet pitää ratkaista yksilöllisesti ottaen huomioiden omaisen rooli.
Voiko toinen vanhemmista toimia sijaisomaishoitajana?
Lakisääteistä estettä ei ole siihen, että toinen vanhemmista toimii sijaisomaishoitajana ja vastaa sopimusomaishoidon aikaisen omaishoitajan vapaan aikaisesta hoivasta hoidettavalle läheiselle. Hyvinvointialueella on kuitenkin oikeus linjata, kuka voi toimia sijaisomaishoitajana. Joskus toisen vanhemman sijaisomaishoitajuus on perusteltua, vaikka se ei välttämättä ole optimaalisin ratkaisu omaishoitajan hyvinvoinnin/jaksamisen kannalta.
Miten erotilanteessa käy omaishoidon tuen ja alle 16-vuotiaan vammaistuen?
Jos lapsi/lapset asuvat (tasapuolisesti) kummankin vanhemman luona, molemmille vanhemmille voisi kuulua oma omaishoidon tuen sopimus. Sopimuksen muuttaminen vaatii nykyisen sopimuksen irtisanomista ja uuden tekemistä sopimuksen ”puolittamiseksi”. Eroperheessä omaishoidon sopimuksen jakaminen on neuvottelukysymys. Hyvinvointialue saattaa katsoa, ettei omaishoitajakohtaista hoidon sitovuutta ole enää siinä määrin, että tuen saamisen kriteerit täyttyisivät, tai jos täyttyvät, yhteenlaskettu tuki saattaa vähentyä. Myös vapaapäiväoikeus voi heikentyä, jos hyvinvointialue katsoo sitovuuden vähentyneen. Jos lapsi/lapset eivät asu tasapuolisesti molemmilla vanhemmilla, on sopimuksia tehty vain toiselle vanhemmista, jolloin vapaakin on järjestynyt hänelle helpommin.
Kummalle vanhemmalle maksetaan alle 16-vuotiaan vammaistuki vanhempien erotilanteessa?
Alle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan pääsääntöisesti lapsen edunvalvojalle tai edunvalvojan ilmoittamalle lapsen tilille. Yleensä alaikäisen edunvalvojia ovat hänen huoltajansa eli vanhemmat. Jos molemmat vanhemmat ovat lapsen edunvalvojia (huoltajuus voimassa), vammaistuki voidaan lain mukaan maksaa kummalle tahansa vanhemmista.
Kun lapsen molemmat vanhemmat ovat lapsen edunvalvojia, vammaistuki maksetaan hakemuksen allekirjoittaneen vanhemman tilille. Jos vammaistuki halutaan muuttaa maksettavasi toiselle vanhemmalle, Kelan on aina ennen maksunsaajan muutosratkaisun tekemistä kuultava sitä vanhempaa, jolle tuki on aiemmin maksettu. Tällöin tuen maksamisen väliaikaisesti keskeytyy, kunnes asia on ratkaistu Kelassa. Jos vanhempi, jolle vammaistuki on maksussa, suostuu muutokseen tai hän ei vastaa kuulemiseen, Kela voi muuttaa vammaistuen maksettavaksi toiselle vanhemmalle. Kela voi muuttaa vammaistuen maksettavaksi toiselle vanhemmalle myös silloin, jos siihen on muu perusteltu syy, esimerkiksi tuomioistuimen päätös. Kela ei pysty jakamaan maksua, vaan vammaistuki maksetaan aina kokonaisuudessaan jommallekummalle vanhemmista. Mahdollinen jako pitäisi pystyä sopimaan ja toimittamaan käytännössä vanhempien kesken.
Voiko hyvinvointialue evätä omaishoidon tuen alle kolmevuotiaalta?
Jos hyvinvointialue evää omaishoidon tuen perustellen asiaa lapsen iällä, voi asiasta hakea itseoikaisua eli muistuttaa päättävää viranomaista, että ikä ei saa olla päätöksen perusteena. Voi viitata esim.
Kouvolan HAO 30.9.2008 Nro 08/0490/2
Kunta oli yleisohjeellaan määritellyt, että alle 3-vuotiaalle ei myönnetä omaishoidon tukea, vaan asiakas ohjataan kotihoidon tuen piiriin. Hallinto-oikeus katsoi, että omaishoidon tuesta annetussa laissa ei aseteta mitään ikärajoituksia hoidettavana olevan henkilön suhteen. Hallinto-oikeus viittasi perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuusperiaatteeseen ja katsoi, että kunta ei ollut voinut asettaa omaishoidon tuesta annettuun lakiin perustuvan omaishoidon tuen saamiselle hoidettavana lapsen ikään kohdistuvaa ehtoa siitä, että lapsen pitää olla vähintään tietyn ikäinen ja asettaa kuntalaisia siten eriarvoiseen asemaan.
Voiko alle 18- vuotias toimia omaishoitajana?
Alle 18 -vuotiaan on mahdollista tehdä sopimus omaishoidon tuesta tai toimia sijaisomaishoitajana, jos omaishoidon työtehtävät eivät vaaranna hänen terveyttään, hänen toimintakykynsä vastaa omaishoidon asettamia vaatimuksia ja tuen saannin edellytykset muutoin täyttyvät. Käytännössä alle 16-vuotiaalle ei ole tehty omaishoidon tuen sopimuksia, mutta joissakin tilanteissa he kuitenkin voivat toimia esim. sijaisomaishoitajina. Hyvinvointialue päättää, kenet se hyväksyy sopimusomaishoitajaksi tai sijaisomaishoitajaksi.