Miten toteutuvat omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset?
Ennen hyvinvointialueita kuntien käytännöt vaihtelivat valtavasti, eikä kaikkialla kuulemani mukaan edes ollut tarjolla tarkastuksia. Nyt hyvinvointialueen olisi tarjottava samat mahdollisuudet kaikille alueen omaishoitajille.
Hyvinvointialueilla vaikuttaa edelleen olevan haasteita järjestää hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Esimerkiksi hyvinvointialueiden sisällä on vieläkin eroja tarkastuksien saatavuudessa. Muutoksen myötä tekijät ovat kadonneet tai tarkastukset eivät löydä uuteen uomaansa.
Liiton omaishoitajayhdistyksille tekemässä kyselyssä(avautuu uuteen ikkunaan) kartoitettiin hyvinvointi- ja terveystarkastuksien saatavuutta koko maassa. Noin puolella hyvinvointialueista omaishoitajille suunnattujen hyvinvointi- ja terveystarkastusten arvioitiin olevan huonosti saatavilla. Osassa alueita tarkastuksia kehitetään parhaillaan.
Laissa on annettu hyvinvointialueille hyvin vapaat kädet tarkastuksien järjestämiselle. Laki ei määrittele kuinka usein tarkastuksia on tehtävä (”tarvittaessa”), kuka ne toteuttaa tai mikä niiden sisältö on. Tarkastukset vaihtelevat itse täytettävästä verkkolomakkeesta aina paikan päällä tapahtuvaan omaishoitajan kokonaisvaltaiseen terveyden ja hyvinvoinnin huomioimiseen.
Lähdin tutkimaan tarkastuksia alueiden toimintaohjeiden kautta. Minua kiinnosti erityisesti se, miten tarkastuksien sisältöä on ohjeissa avattu. Otin katsaukseen mukaan kuusi hyvinvointialuetta.
Ensimmäisenä tarkastelin Etelä-Savoa, joka olikin myönteinen yllätys. Toimintaohjeissa on avattu, kuka terveystarkastuksen tekee, kuinka usein siihen pääsee, missä se tapahtuu, mitä tutkitaan ja mitä mittareita käytetään.
Keski-Suomen toimintaohjeissakin on kerrottu, kuka tarkastuksia tekee ja kuinka usein niihin pääsee (kahden vuoden välein). Myös näissä ohjeissa on avattu kohtuullisesti, mitä tarkastus pitää sisällään. Kyseessä on melko terveyspainotteinen käynti.
Kymenlaakson ohjeissa tarkastuksista on kerrottu kolmella lauseella, joten kysymysmerkkejä jää ilmaan runsaasti. Tarkastukset toteuttaa terveydenhuollon ammattihenkilö ja tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä. Ei tietoa tarkastuksen sisällöstä tai milloin omaishoitaja niihin pääsee.
Pohjois-Savossa tarkastuksia on kahden vuoden välein. Muuten niistä kerrotaan hyvin yleisesti, sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta otetun tekstin avulla.
Samaa yleistä tekstiä löytyy myös Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan toimintaohjeista. Etelä-Karjalan ohjeissa ei ole kuitenkaan mainintaa siitä, kuinka usein tarkastuksia tehdään, muuten kuin tarvittaessa ongelmien ilmetessä. Pohjois-Karjalassa tarkastuksiin pääsee kahden vuoden välein tai tarvittaessa.
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksista hyvinvointinäkökulma vaikuttaa jäävän paitsioon. Ilman terveyttä oman hyvinvoinnin ylläpitäminen on toki haastavaa, mutta ilman hyvinvointia ei ole kiinnostusta elintapojen muutokseen tai entistä terveellisempiin valintoihin. Mieli ja keho toimivat symbioosissa. Tärkeintä on kuitenkin tarjota omaishoitajalle hänen tarpeistaan lähtevä rauhallinen ja luottamuksellinen keskustelu.
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa on erinomainen tilaisuus ottaa puheeksi esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivät, sillä noin puolet sopimuksen tehneistä omaishoitajista jättää vapaansa käyttämättä (Omais- ja perhehoidon kyselytutkimus OMPE 2018(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)). Muita tärkeitä huomioita ja sisältöjä, joita tarkastuksissa kannattaa hyödyntää, on kirjattu esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sivulle.
Kirjaa ei kuitenkaan pitäisi arvioida pelkkien kansien perusteella – eikä näin ollen hyvinvointi- ja terveystarkastuksia pelkkien toimintaohjeiden. Kaikilla alueilla ei ole suinkaan huono tilanne tarkastuksien suhteen.
Hyvinvointialueilla on hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, mutta näitä pitäisi tuoda näkyväksi. Toimintaohjeissa olisi myös tärkeää avata tarkastuksia riittävästi, jotta niitä hyödynnettäisiin tulevaisuudessa paremmin.
Kannustan hyvinvointialueita omaishoitajien kokonaisvaltaiseen terveyden ja hyvinvoinnin huomioimiseen sekä omaishoitajia hyvinvointi- ja terveystarkastuksien hyödyntämiseen! Jos ei kutsua hyvinvointialueelta tule, olettehan itse yhteydessä hyvinvointialueeseen.
Omaishoitajien on tärkeä päästä tarkastuksiin, koska omaishoito tutkitusti vaikuttaa kielteisesti hyvinvointiin ja terveyteen. Samat mahdollisuudet tarkastuksiin tulee tarjota kaikille hyvinvointialueen omaishoitajille.