Kun yksi tekee kahta työtä – ansiotyötä ja läheisen hoivaa
Leipooko Lassi leipäsi tänäänkin?
Mitenkäs sinun työpaikallasi on pullat uunissa?
Lassi työskentelee leipomossa. Lassin vaimo kuoli neljä vuotta sitten, ja hän jäi kahden vammaisen lapsensa yksinhuoltajaksi. Lassi joutui olemaan pidempään pois töistä, ja lasten pärjääminen oli etusijalla nuo vuodet.
Arki kuitenkin asettui uomiinsa, vaikka Lassi joutui kieltäytymään työvoimatoimiston tarjoamista töistä toistuvasti. Lapset tarvitsivat isäänsä kaiken ajan koulun ulkopuolella.
– Tipuin työttömyyskassan tukien ulkopuolelle, koska kieltäydyin töistä vedoten lasten senhetkiseen hyvinvointiin. Lasten terapiakäyntejä, jumpparia, sairaalakäyntejä ja -jaksoja oli tiheään.
Lassin vaimo oli hoitanut lasten hoitokäynnit sekä huolehtinut perheen ruokahuollosta. Lassin olikin opeteltava paljon uutta.
– Tuntui että ensimmäiset vuodet vietin autokuskina ja sairaalan odotusaulassa. Illalla kaaduin sänkyyn ja toivoin nukahtavani. Tyttären pelkotilat valvottivat, joten otin hänet useimmiten viereeni, jotta olisimme kumpikin saaneet edes vähän unta.
Lassi on työskennellyt aikaisemmin monenlaisissa työtehtävissä mm. rakennustyömailla, kuljetusfirmoissa ja joukkoliikenteessä.
– Nyt tarvitsin työn, mistä pääsisin heti lasten apuun, jos he tarvitsevat. Koska omat tuloni olivat jo täysi nolla, minun oli pakko ottaa vastaan nykyinen työ leipomossa, jotta saan kerrytettyä työssäolopäiviä. Muuten tulomme kertyivät vain lapsilisästä, asumistuesta vuokraan, ajoittain toimeentulotuesta ja vanhimman lapsen vammaistuesta. Omaishoidon tuki lakkautettiin myös vanhimman lapsen osalta.
Ajoittain aikataulujen yhteensovittaminen luo stressiä.
– Nyt jo on tullut eteen hetkiä, jolloin jommankumman lapsen terapia on jäänyt väliin, kun en ole päässyt lähtemään töistä ajoissa.
Lassi kertoo olevansa toimelias ja sosiaalinen mies, ja hän mielellään tekisi palkkatöitä jatkossakin.
– Pykäläihmisiä en kyllä ole, jotenka saatan jäädä hiukan heikommalle kaikkien etuisuuksien osalta. Vaatimaan ja valittamaan en halua ryhtyä. Leipomotyökin on ihan mukavaa, jos se vaan antaisi mahdollisuuden hoitaa perheen asioita kesken päivän. Toistaiseksi se on ollut erittäin hankalaa.
– Lapset ovat koko elämäni. Jos työ ei mukaudu tarpeisiini, minun on mietittävä muita vaihtoehtoja. Toivon, että tilanteeni otettaisiin laajemmin huomioon työvoimatoimistossa ja työpaikalla.
Tarina on osa Kun yksi tekee kahta työtä – ansiotyötä ja läheisen hoivaa -kampanjaa
#omaishoito #ruuhkavuodet #joustot #TositarinoitaTyöstä
Yli satatuhatta työkaveria etsii päivittäin ratkaisuja työn ja hoivan yhdistämiseen. Moni heistä huolehtii esimerkiksi ikääntyneistä vanhemmistaan. Oletko yksi heistä? Jaa kokemuksesi somessa tai vinkkaa meille hyvä käytäntö.
