Siirry sisältöön
Pitkospuut metsässä.

Omaishoidon päättyminen

Omaishoitosuhde on tiivis ja läheinen ihmissuhde, joka kestää usein vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sen päättyminen on omaishoitajalle suuri elämänmuutos.

Omaishoitajuus koetaan usein sisältöä tuovana ja antoisana osana elämää, vaikka siihen voi liittyä raskaita ja vaativia vaiheita.

Kokemukseen omaishoitajuuden päättymisestä vaikuttavat monet tekijät: päättyykö omaishoitajuus äkillisesti vai onko siihen aikaa valmistautua. Onko päättymisen taustalla läheisen tilanne vai omaishoitajasta johtuva syy, esimerkiksi oma terveys.

Eihän omaishoitajana oleminen aina hauskaa ole, mutta se antaa elämälle sisältöä, kun tuntee olevansa vielä tarpeellinen.

Omaishoito voi päättyä myös iloisesti, kun läheinen kuntoutuu tai tervehtyy. Jokainen yksilö ja perhe reagoi muutoksiin omalla tavallaan.  

Omaisena, edelleen

Kun läheinen siirtyy kodin ulkopuoliseen hoivaan tai nuori itsenäistyy ja muuttaa omaan kotiin, omaishoitajan tulee löytää paikkansa uudessa tilanteessa. Ihmissuhde säilyy, vaikka omaishoito loppuu.

Omaishoidon päättyminen voi herättää pelkoa ja epävarmuutta, sillä tulevaa on vaikea ennakoida. Moni omaishoitaja kantaa huolta läheisensä sopeutumisesta uuteen ympäristöön, muutoksista hoidossa ja hoivan laadusta. Omaishoidon päättymiseen liittyy myös samalla luopumista tutusta arjesta ja omasta roolistaan siinä.  

Katso alta video, jossa omaishoitajat kuvaavat ajatuksiaan omaishoidon päättymisestä.

Haikeutta ja huojennusta

Muutosvaiheeseen liittyvät tunteet voivat yllättää voimakkuudellaan ja ristiriitaisuudellaan. Tilanteessa voi tuntea surua, syyllisyyttä, pelkoa, pettymystä tai haikeutta. Samaan aikaan voi tuntea suurta helpotusta, huojennusta ja onnellisuutta.

Yksi vaikeimpia omaishoitoon liittyviä kysymyksiä on, milloin on oikea aika luopua omaishoidosta?

Omaishoitajuudesta luopuminen on iso päätös ja asiaa olisi hyvä pohtia jo etukäteen. Eri hoidon ratkaisujen, esimerkiksi jaksohoidon kokeilu hyvissä ajoin usein helpottaa siirtymää. Ennakointi ja omien rajojen pohtiminen jo omaishoidon alussa auttavat.

Joskus omaishoidosta luopuminen voi tulla eteen nopeasti kriisiytyneen tilanteen, kuten yhtäkkiä heikentyneen terveyden, omaishoitajan omien voimien loppumisen tai väkivallan vuoksi.  

Jokainen perhe on erilainen, joten ratkaisuja on pohdittava oman perheen näkökulmasta. Apua ja tukea pohdintaan voi löytää vertaistukiryhmästä, yhdistystoiminnasta, omalta lähiverkostolta tai ammattilaisilta.

Omaisena edelleen ry:n(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sivuilla on oppaita ja tietoa elämän muutoksiin. 

Omaishoitajan polku muutostilanteessa -opas (Oulun seudun omaishoitajat ry)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Lue Lähellä-lehden artikkeli: Toteutumattomia unelmia vai paremaa elämää?(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Omaishoitajuuden roolista irrottautuminen

Omaishoitajan voi olla vaikea luopua hoitajan roolista. Muuttuneessa tilanteessa hän joutuu opettelemaan, mitä on olla puolisona, vanhempana tai lapsena ilman hoivavastuuta ja -tehtäviä. Usein omaa minuuttaan joutuu pohtimaan uudelleen. Kuka minä olen ilman omaishoitajan roolia ja tehtävää?

Lohdullista on, että usein jostain luopumisesta seuraa jotakin uutta ja hyvää.

Lue omaishoitajien tarinoita Lähellä-lehdestä:

Artikkeli: Ihmissuhde ei lopu, vaikka omaishoito loppuu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Artikkeli: Itsenäistyvä erityisnuori(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kuolemasta voi puhua

Kun läheinen sairastaa etenevää sairautta, josta paraneminen ei ole mahdollista, ajatus läheisen kuolemasta nousee esiin. Sairauden luonteesta riippuen vaihe sairastumisesta kuolemaan voi olla hyvin lyhyt tai vuosia kestävä.

Kuolemasta puhuminen tai siihen varautuminen ei tuo kuolemaa lähemmäksi. Sen sijaan siitä puhuminen lievittää usein pelkoa ja tekee siitä käsiteltävän asian.  

Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset ry on tehnyt Saattajana-oppaan(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), joka auttaa omaishoitajaa ennakoimaan tulevaa saattohoitoa käytännössä ja selviytymään siitä mahdollisimman hyvin. 

Elämän loppuvaiheen lähestyessä lääkärit saattavat puhua palliatiivisesta hoidosta, elvytyskiellosta ja saattohoidosta. Lue Lähellä-lehden 4/2025 jutusta, mitä termit tarkoittavat.

Ennakointi ja varautuminen omaishoidettavan kunnon heikkenemiseen voivat helpottaa merkittävästi sekä omaishoitajan että hoidettavan elämää. Lue lisää edunvalvontavaltuutuksesta, hoito- ja hoivatahdosta Lähellä-lehden 4/2025 artikkelista.

Mitä jokaisen tulisi tietää oikeudellisesta ennakoinnista? Lue tästä Elias Vartion, Omaishoitajaliiton oikeudellisen asiantuntijan mielipide.

Lue tästä Espoon piispa Kaisamari Hintikan ajatuksia kuoleman kohtaamisesta, Lähellä 4/2025(siirryt toiseen palveluun).

Lue tästä entisen omaishoitajan Kristiina Hanhirovan puheenvuoro Huono kuolema – ikääntyneiden saattohoito ei ole itsestäänselvyys.(siirryt toiseen palveluun)

Katse huomiseen

Luopumiseen liittyy surua, joka kuuluu elämään siinä missä muutkin tunteet. Jokainen suree omalla tavallaan, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai aikaa surra.

Omaishoidon päättyessä omien voimien loppuminen ja väsymys tulevat usein konkreettisesti esille. Joskus voi käydä niinkin, että itse sairastuu.

Lue tästä lisää siitä, miten omaishoitoyhteisö tukee omaishoitajaa silloin, kun hoidettavan läheisen sairaus etenee. (siirryt toiseen palveluun)

Muutosten keskellä on tärkeä pysähtyä kuulostelemaan omaa vointia ja pitää itsestään huolta.

  • Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?
  • Millaisia haaveita sinulla on?

Olet edelleen tervetullut yhdistysten toimintaan, vaikka omaishoitajuuden roolissa tapahtuisikin muutoksia.

Päivitetty 17.11.2025

Lue myös