Siirry sisältöön
Pitkospuut metsässä.

Omaishoidon päättyminen

Omaishoitosuhde on tiivis ja läheinen ihmissuhde, joka kestää usein vuosia, jopa vuosikymmeniä. Sen päättyminen on omaishoitajalle suuri elämänmuutos.

Omaishoitajuus koetaan usein sisältöä tuovana ja antoisana osana elämää, vaikka siihen voi liittyä myös raskautta ja vaativuutta.

Eihän omaishoitajana oleminen aina hauskaa ole, mutta se antaa elämälle sisältöä, kun tuntee olevansa vielä tarpeellinen.

Kokemukseen omaishoitajuuden päättymisestä vaikuttavat monet tekijät: päättyykö omaishoitajuus äkillisesti vai onko siihen ollut aikaa valmistautua, onko päättymisen taustalla läheisen tilanne vai omaishoitajasta johtuva syy, esimerkiksi oma terveys. Omaishoito voi päättyä myös läheisen kuntoutumiseen tai tervehtymiseen. Jokainen yksilö ja perhe reagoi muutostilanteeseen omalla tavallaan.  

Omaisena, edelleen

Kun läheinen siirtyy kodin ulkopuoliseen hoivaan tai nuori itsenäistyy ja muuttaa omaan kotiin, omaishoitajan tulee löytää paikkansa uudessa muuttuneessa tilanteessa. Ihmissuhde säilyy, vaikka omaishoito loppuu.

Omaishoidon päättyminen voi pelottaa, koska ei tarkalleen tiedä, mitä siitä seuraa. Moni omaishoitaja on huolissaan esimerkiksi läheisensä sopeutumisesta uuteen kotiin, muutoksista hoidossa sekä hoidon laadusta.

Luopumisessa joutuu jättämään taakseen jotakin tuttua, mihin on tottunut.

Haikeutta ja huojennusta

Muutosvaiheeseen liittyvät tunteet voivat yllättää voimakkuudellaan ja ristiriitaisuudellaan. Tilanteessa voi tuntea surua, syyllisyyttä, pelkoa, pettymystä tai haikeutta. Samaan aikaan voi tuntea suurta helpotusta, huojennusta ja onnellisuutta.

Yksi vaikeimpia omaishoitoon liittyviä kysymyksiä on, milloin on oikea aika luopua omaishoidosta?

Omaishoitajuudesta luopuminen on iso päätös. Asiaa olisi hyvä pohtia jo hyvissä ajoita. Erilaisten hoidon ratkaisujen, esimerkiksi jaksohoidon, kokeilu hyvissä ajoin usein helpottaa siirtymää. Ennakointi ja omien rajojen pohtiminen jo omaishoidon alussa auttavat tilanteessa.

Joskus omaishoidosta luopuminen voi tulla eteen nopeastikin kriisiytyneen tilanteen, kuten yhtäkkiä heikentyneen terveyden, omaishoitajan omien voimavarojen loppumisen tai väkivallan vuoksi.  

Jokaisen perheen tilanne on omanlainen, joten ratkaisua on pohdittava oman perheen näkökulmasta. Apua ja tukea pohdintaan voi löytää vertaistukiryhmästä, yhdistystoiminnasta, omalta lähiverkostolta tai ammattilaisilta.

Omaisena edelleen ry:n(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) sivuilla on oppaita ja tietoa muutostilanteeseen. 

Omaishoitajan polku muutostilanteessa -opas (Oulun seudun omaishoitajat ry)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Lue Lähellä-lehden artikkeli: Toteutumattomia unelmia vai paremaa elämää?(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Omaishoitajuuden roolista irrottautuminen

Omaishoitajan voi olla vaikea luopua hoitajan roolista. Muuttuneessa tilanteessa joutuu opettelemaan, mitä on olla puolisona, vanhempana tai lapsena ilman hoivavastuuta ja -tehtäviä. Usein myös omaa minuuttaan joutuu pohtimaan uudelleen. Kuka minä olen ilman omaishoitajan roolia ja tehtävää?

Lohdullista on, että usein luopuminen jostain tarkoittaa myös sitä, että jotain uutta ja hyvää tulee tilalle.

Lue omaishoitajien tarinoita Lähellä-lehdestä:

Artikkeli: Ihmissuhde ei lopu, vaikka omaishoito loppuu(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Artikkeli: Itsenäistyvä erityisnuori(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

Kuolemasta voi puhua

Silloin kun läheinen sairastaa etenevää sairautta, josta parantuminen ei ole mahdollista, ajatus läheisen kuolemasta voi nousta esiin. Sairaudesta riippuen aikajana sairastumisesta kuolemaan vaihtelee paljon.

Kuolemasta puhuminen tai siihen varautuminen ei tuo sitä lähemmäksi. Kuolemasta puhuminen lievittää usein pelkoa ja tekee siitä käsiteltävän asian.  

Espoon ja Kauniaisten omaishoitajat ja läheiset ry on tehnyt Saattajana-oppaan(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun), joka auttaa omaishoitajaa ennakoimaan tulevaa saattohoitoa käytännössä ja selviytymään siitä mahdollisimman hyvin. 

Katse huomiseen

Luopumiseen liittyy surua, joka kuuluu elämään siinä missä muutkin tunteet. Jokainen suree omalla tavallaan, eikä ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tai aikaa surra.

Omaishoidon päättyessä omien voimien loppuminen ja väsymys tulevat usein konkreettisesti esille. Joskus voi käydä niinkin, että itse sairastuu.

Muutosten keskellä on tärkeä pysähtyä kuulostelemaan omaa vointia ja pitää itsestä huolta.

  • Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä?
  • Millaisia haaveita sinulla on?

Olet edelleen tervetullut yhdistysten toimintaan, vaikka omaishoitajuuden roolissa tapahtuisikin muutoksia.

Lue myös