Mielen voimavarat kannattelevat omaishoitajaa arjessa
Kansallisissa dialogeissa omaishoitajien, heitä kohtaavien yhdistystoimijoiden ja Omaishoitajaliiton työntekijöiden kanssa keskusteltiin siitä, mistä mielen voimavarat syntyvät ja mikä niitä nakertaa.
Vaikka hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja itselle tärkeät asiat ovat kaikille erilaisia, keskustelutilaisuuksissa tunnistettiin seitsemän mielen voimavaroihin vaikuttavaa teemaa.
Pienet läsnäolon hetket ja mieluisa tekeminen tuovat tilaa hengittää
Useat osallistujat kuvasivat, miten merkityksellisiksi koetut, pienet asiat auttavat jaksamaan. Kynttilän sytyttäminen, käsitöiden tekeminen, lintujen laulun kuuntelu, kukkien istuttaminen tai vaikka istahtaminen kahvikupin äärelle voi palauttaa tunteen siitä, että on muutakin kuin hoitovastuu.
Pienet, mieluisat tekemiset ovat omaa aikaa – joskus ainoaa – ja siksi ne ovat kullanarvoisia mielen hyvinvoinnille.
Nää käsityötkin on kanssa harrastus. Tuopi voimia, on jotain muutakin ajateltavaa…
Hyvän huomaaminen ja kiitollisuus ovat kestävä voimavara
Vaikka elämä voi olla kuormittavaa, monet omaishoitajat kertovat opettelevansa huomaamaan hyvää – ja olevansa siitä tietoisesti kiitollisia. Aina hyvän huomaaminen ei kuitenkaan ole ihan helppoa.
Omaishoitajayhdistysten vertaistoiminnassa ja ryhmissä hyvä huomataan yhdessä; on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mikä kaikki on elämässä hyvin vaikeista ja kuormittavista asioista huolimatta. Kyse voi olla rauhallisesta aamusta, höpöttelystä lasten ja lastenlasten kanssa tai siitä, että jokin sujuu paremmin kuin odotti.
Vertaistuki, muu tuki ja palvelut – en ole yksin
Moni omaishoitaja kokee, että vertaistuki tuo lohtua, ymmärrystä ja uusia näkökulmia. Toisilta omaishoitajilta voi oppia, ettei tarvitse jaksaa yksin – eikä ole ainoa, joka kokee ristiriitaisia tunteita.
Palvelujen saavutettavuus ja laatu vaikuttavat suoraan jaksamiseen. Oikea-aikainen, tarpeenmukainen apu on paitsi käytännöllistä tukea, myös tunnustus siitä, että omaishoitajan työ on arvokasta.
Mielen voimavaroihin saa vahvistusta läheisiltä, ystäviltä ja eläimiltä
Perheen ja ystävien läsnäolo on monille voimavara, joka auttaa selviytymään. Se, että joku kuuntelee, auttaa tai vain on olemassa, voi olla ratkaisevaa. Ihmissuhteet, jotka antavat eivätkä vie, tukevat omaishoitajan henkistä hyvinvointia.
Myös lemmikkieläimet tuovat turvaa, seuraa ja lohtua – “koira on aina sun puolella pyyteettömästi”, sanoi eräs osallistuja.
Arvostus ja merkityksellisyyden kokemus eivät ole itsestäänselvyyksiä
Vaikka monet kokevat hoitotyön itsessään merkitykselliseksi, yhteiskunnan tunnustus ei aina kohtaa kokemusta. Kun palkkioita leikataan ja tukia vaikeutetaan, voi syntyä tunne, että omaishoitajan panosta ei arvosteta.
Arvostus ei ole vain sanoja, vaan se näkyy konkreettisessa tuessa, päätöksissä ja palveluissa. Jokaisen omaishoitajan tulisi voida kokea itsensä tärkeäksi. ”Ei tässä paljon pyydetä, mutta jos joku vaikka kerran viikossa soittais”, totesi eräs omaishoitaja.
Toivo antaa suunnan – joskus pienikin toivonkipinä riittää
Toivo nousi esiin hiljaisena mutta kantavana teemana. Se voi olla toivo levosta, paremmasta palvelusta tai vain paremmasta huomisesta – jostain kivasta, mitä odottaa. Välillä toivo syntyy arkisista asioista, kauniista päivästä tai iloisesta kohtaamisesta. Eräs omaishoitaja kertoi, että toiveikkuutta antaa se, että kaupassa joku, jolla on sama tilanne, tulee juttelemaan.
Toivo ei ole aina suurta – joskus se on pieni liekki, joka palaa sinnikkäästi. Yksi keskusteluun osallistunut kiteyttikin järjestöjen työntekijöiden tehtäväksi:
Viesti, vaikuta, anna valoa!
Kohtaaminen voi olla käännekohta
Kohtaamisilla on voima, jota ei pidä aliarvioida. Se, että joku kysyy, mitä minulle oikeasti kuuluu, ja pysähtyy kuuntelemaan, voi olla omaishoitajalle mullistavaa. Kokemus siitä, että tulee nähdyksi ja kuulluksi ihmisenä, ei ainoastaan hoitajan roolissa, vahvistaa omaa arvoa ja jaksamista.
Myös vertaistapaamisissa kohtaaminen synnyttää tunnetta yhteydestä ja jaetusta ymmärryksestä.
Yhteenvetona: Mielen voimavarat syntyvät yhteydestä itseen ja toisiin
Omaishoitajayhdistyksen työntekijän sanoin:
Kaikkien haasteiden keskellä on hyvä muistaa, miksi omaishoitaja työtään tekee – elääkseen arkea rakkaan läheisensä kanssa.
Omaishoitajien kertomuksista piirtyy kuva elämästä, jossa mielen voimavarat eivät synny tyhjästä, vaan rakentuvat monenlaisista tekijöistä: pienistä teoista, hyvän huomaamisesta, tuesta, läheisistä, arvostuksesta, toivosta ja kohtaamisesta. Näiden avulla jaksaa eteenpäin – päivä kerrallaan.
Meidän jokaisen tehtävä on vahvistaa niitä rakenteita, jotka mahdollistavat omaishoitajien jaksamisen. Teemme sen kuulemalla, kohtaamalla ja tukemalla.
Kansallisten dialogien koko yhteenvetoraportin voit lukea täältä.(siirryt toiseen palveluun)