Kuusi prosenttia nuorista on hoivaajina – miten heitä tuetaan?
Noin kuusi prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista auttaa tai hoitaa vähintään viikoittain perheenjäsentä tai muuta läheistä ihmistä, jolla on esimerkiksi vakava sairaus, vamma tai joka on hyvin vanha. Tämä selviää viime vuonna tehdystä kouluterveyskyselystä.
Läheistään hoitavilla koululaisilla on poissaoloja, koulu-uupumista ja vaikeuksia oppimistaidoissa hieman yleisemmin kuin muilla vastaajilla. Kivut, nukahtamisvaikeudet, kokemukset kiusaamisesta ja masennusoireilu olivat myös muita nuoria yleisempiä.
Perheiden tilanteet ovat hyvin erilaisia, ja läheisten auttaminen arjessa kuuluu tietyssä määrin elämään. Hoivalla on myös myönteisiä merkityksiä, se voi esimerkiksi auttaa hyväksymään erilaisuutta ja kantamaan vastuuta. Huoli ja hoitovastuu voivat kuitenkin kuormittaa lapsia ja nuoria.
Kansainvälisesti käytetyn määritelmän mukaan nuori hoivaaja on alle 18-vuotias, joka auttaa läheistään, tekee säännöllisesti hoivatehtäviä ja kantaa sellaista vastuuta, joka normaalisti kuuluisi aikuiselle. Nuorten hoivavastuita voi syntyä erityisesti perheissä, joissa jollakin perheenjäsenellä on riippuvuuksia tai mielenterveysongelmia.
Kouluterveyskysely ei tarkastele syvällisesti nuorten arkea, mutta on syytä olettaa, että osa vastanneista täyttää edellä mainitun nuoren hoivaajan määritelmän. Tulokset vastaavat muissa maissa saatuja tuloksia.
Perheen tukeminen
Aikuisten sosiaali- ja terveyspalveluissa perheen lasten ja nuorten huomioiminen on tärkeää. Vakavan sairauden kohdatessa perhe tarvitsee tietoa, keskusteluapua, vertais- ja käytännön tukea sekä tilaa tunteiden käsittelyyn. Tukeminen tulee räätälöidä jokaisen perheen yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Lasten ja nuorten hoivaroolin tunnistaminen ja tukeminen on usein ammattilaisille hankalaa.
Kodin tilanteeseen saattaa liittyä stigmaa ja salailua, mikä vaatii herkät korvat ammattilaiselta. Huoli voi painaa lasta tai nuorta, vaikka perhe saisi tukea.
Koska läheisen hoito voi johtaa poissaoloihin koulusta ja vaikuttaa opintopolkuihin, nuorten koulunkäynnin ja kouluttautumissuunnitelmien tukeminen on tärkeää syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Esimerkkinä ALISAn tukitoiminta
Omaishoitajayhdistyksissä ja potilasyhdistyksissä edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia mm. tarjoamalla heille ja heidän perheilleen vertaistukea ja virkistystä. Järjestöt jakavat ikätasoon sopivalla tavalla ja avoimesti tietoa sairastumisen vaikutuksista ja ohjaavat perhettä tukipalveluiden äärelle, jotta hoitovastuu ei kasaudu perheen lapsille.
Esimerkiksi Joensuun seudun omaishoitajat ry:n ALISA-toiminta tarjoaa tukea, neuvontaa ja virkistystä lapsiperheille, kun lapsen läheinen perheenjäsen on pitkäaikaissairas. ALISAn kokemukset osoittavat, että on olennaista tukea kaikkia perheenjäseniä yhdessä ja erikseen.
Lasten ja nuorten on hyvä ymmärtää, etteivät he ole ainoita tilanteessaan.
Vertaisuus perheiden välillä syntyy usein samankaltaisen elämäntilanteen kautta. Pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten vanhempia yhdistävät huoli lapsen hyvinvoinnista ja omasta jaksamisesta, vaikeus puhua sairaudesta ja epävarmuus tulevaisuudesta. Lapsille ja nuorille on yhteistä huolen kantaminen läheisestään, omien murheiden piilottaminen ja vaikeudet käsitellä isoja tunteita.
ALISA-toiminnan ammatillisesti ohjatut tapahtumat ja tukihenkilöt kannattelevat perheiden elämää. Lasten ja nuorten on hyvä ymmärtää, etteivät he ole ainoita tilanteessaan. Heidän on voitava käsitellä tunteitaan vertaisten kanssa ja ammattilaisen ohjauksessa.
Vanhemmille merkityksellisiä ovat vertaistuki ja ammatillinen apu vanhemmuuteen vaikeassa elämäntilanteessa. Kaikki perheenjäsenet hyötyvät vuorovaikutuksellisesta tuesta ja virkistävistä hetkistä kuormittavan arjen keskellä. Järjestö tarjoaa maksuttomasti mieluisaa ja saavutettavaa tekemistä, jota perheet eivät usein pysty järjestämään itse.
Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman koko maan kattava väestötutkimus, jossa kerätään joka toinen vuosi tietoa nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja koulunkäynnistä.
Lähteet:
Arnkil, Tom Erik & Heino, Tarja & Smedberg, Jari (2024) Vakavasti sairastuneen psykososiaalinen tuki. Katsaus tutkimukseen ja interventioihin. Itlan raportit ja selvitykset 2024:2 (siirryt toiseen palveluun)
Helenius, Jenni; Sihto, Tiina; Hokkila, Kirsi; Ervasti, Eetu; Nummelin, Pilvi; Kivimäki, Hanne (2024) Läheistään hoivaavien 8.- ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi : Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksia. THL Tutkimuksesta tiiviisti, Suomen sosiaalinen tila 9/2024(siirryt toiseen palveluun)
Sihto, Tiina ja Hokkila, Kirsi. (2021) Nuoret hoivaajat – näkymättömästä näkyväksi? Yliopistopolitiikka 86: 2 (siirryt toiseen palveluun)
