Kuormittuminen voi aiheuttaa omaishoitajalle masennusta – kuntoutus lisää fyysistä elämänlaatua
Omaishoito aiheuttaa omaishoitajalle monenlaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka voivat aiheuttaa masennusoireita. Omaishoitajan saama hyvä sosiaalinen tuki suojaa näiltä vaikutuksilta.
Jyväskylän yliopistossa tehdyssä väitöstutkimuksessa havaittiin, että omaishoitajien monimuotoisella kuntoutuksella voitiin lisätä omaishoitajan fyysistä elämänlaatua ja estää omaishoidon kielteisten vaikutusten kasvua.
Terveystieteiden maisteri Kristiina Juntunen selvitti tuoreessa väitöskirjassaan, millaiset tekijät ovat yhteydessä koettuihin kielteisiin vaikutuksiin puoliso-omaishoitajilla, vanhempaansa hoitavilla tyttärillä ja lastaan hoitavilla äideillä.
”Omaishoito voi olla monin tavoin raskasta. Tulosten mukaan kuormittuneimpia olivat ne omaishoitajat, joiden hoidettavalla läheisellä oli kaikkein suurimmat kognitiiviset vaikeudet. Sen sijaan omaishoitajien kokema hyvä sosiaalinen tuki suojasi kuormittumiselta”, Juntunen kertoo.
Masennuksen kokeminen oli tyttäriä lukuun ottamatta yhteydessä omaishoidon kielteisiin vaikutuksiin. Naiset kokevat miehiä useammin masennusoireita ja kuormittuneisuutta. Kuitenkin puolisoaan hoitavilla miehillä masennuksen kokeminen oli suurin yksittäinen selittävä tekijä kuormittumisessa.
Kuntoutus ehkäisee lisäkuormitusta
Juntunen tutki omaishoitajien kuntoutusta, joka ajoittui noin vuoden mittaiselle ajanjaksolle kolmena viiden päivän jaksona kuntoutuskeskuksissa.
Juntusen mukaan nämä Kelan järjestämät harkinnanvaraiset kuntoutuskurssit vastaavat sisällöltään monimuotoista interventiota. Niihin kuuluu tiedon jakamista, omaishoidossa tarvittavien taitojen harjoittelua sekä ohjattuja ryhmäkeskusteluja ja -toimintaa.
”Kuntoutuksen tavoitteena on, että omaishoitajat oppivat tunnistamaan rasituksen aiheuttajia ja löytävät keinoja niiden vähentämiseksi ja oman hyvinvointinsa lisäämiseksi.”
“Osittain tässä onnistutaankin, sillä kuntoutukseen osallistuneilla omaishoidon kielteiset vaikutukset eivät lisääntyneet toisin kuin vertailuryhmässä.”
Myös omaishoitajien fyysinen elämänlaatu parani kuntoutuksen aikana, kun taas vertailuryhmässä se heikkeni.
”Sen sijaan tärkeä kysymys on, miten omaishoitajien psyykkistä hyvinvointia voitaisiin paremmin tukea”, Juntunen pohtii.
“Kuormittavia tekijöitä ei voi muuksi muuttaa”
”Aiemmissa tutkimuksissa on vahvaa näyttöä siitä, että omaishoitajat elävät pidempään kuin ei-omaishoitajat. Tätä voi selittää ainakin osittain se, että omaishoito on vaativuudestaan huolimatta parhaimmillaan palkitsevaa”, Juntunen muistuttaa.
Omaishoidon myönteiset vaikutukset edellyttävät, että omaishoitaja saa hyvää tukea sekä omalta verkostoltaan että viranomaisilta. On tärkeää, että elämäntilanne ja ympäristö suosivat merkityksen löytämistä omaishoidolle. Omaishoitajalla on oltava lisäksi taitoja tehokkaaseen tunnesäätelyyn.
”Juuri myönteisten näkökulmien edistäminen kuntoutuksen aikana voisi olla kehittämisen kohteena jatkossa. Useita omaishoitoon liittyviä kuormittavia tekijöitä ei voi muuksi muuttaa, joten tarvitaan tukea ja selviytymiskeinoja siihen, miten niiden kanssa voi pärjätä, Juntunen toteaa.
Tutkimuksessa omaishoitajien kokemia kielteisiä vaikutuksia, elämänlaatua ja masennusoireita arvioitiin COPE-indeksillä. Sen luotettavuutta tutkittiin yli tuhannen omaishoidon tuen saajan vastauksiin perustuen.
Kristiina Juntusen gerontologian ja kansanterveystieteen väitöskirjan “Omaishoitajien jaksamisen arviointi ja kuntoutuksen vaikutukset jaksamiseen ja elämänlaatuun” (avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)tarkastustilaisuus pidetään 3.maaliskuuta.
