Omaishoitajat vastasivat kyselyyn: ”Kaipaan enemmän vapaata ja kunnon yöunia”
Monen omaishoitajan lakisääteiset vapaat eivät toteudu toiveiden mukaisesti, ja hoitotehtävää tukevissa palveluissa koetaan paljon vajeita. Sitova hoivavastuu rasittaa yleensä omaishoitajan terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi hoidettavalta läheiseltä puuttuvat usein suunnitelmat sen varalle, että omaishoitaja itse sairastuu äkillisesti.
Omaishoitajaliitto kartoitti keväällä 2024 omaishoitajien kokemuksia palveluista sekä omaishoidon vaikutuksesta omaishoitajan terveyteen, talouteen ja työssäkäyntiin. Vastauksia saatiin 1 929 omaishoitajalta.
Omaishoitajakyselyssä tuli esille, että hyvinvointialueiden kanssa sopimuksen tehneistä omaishoitajista 60 prosentilla oli pitämättä lakisääteisiä vapaita.
“Erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa omaishoitajan lakisääteinen vapaa pitää kehittää, esimerkiksi lisäämällä kotiin tuotavaa hoitoa”, sanoo Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen. ”Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on alueiden ohjauksessa kiinnittänyt huomiota tähän kehittämistarpeeseen.”
Sopimuksettomista omaishoitajista vain neljä prosenttia oli saanut sosiaalihuoltolain mukaisia vapaita. Puolet heistä ei edes tiennyt tästä mahdollisuudesta, vaikka monet heistä ovat sitovassa hoitovastuussa.
Kyselyyn vastannut puolisonsa omaishoitaja kiteytti tuntemuksensa: ”Kaipaan enemmän vapaata, kunnon yöunia ja normaalia elämää.”
Palveluissa puutteita
Kyselyn mukaan moni omaishoitaja ei tiennyt, kuka hänen läheistään hoitaisi, jos hän itse olisi estynyt esimerkiksi sairastumisensa vuoksi. Hoidettavan läheisen hoito- ja palvelusuunnitelmassa pitäisi olla kirjattuna toimet äkillisten tilanteiden varalta. Kirjaus puuttui 3/4 hoidettavista.
Omaishoidon sitovuus sekä henkinen ja fyysinen kuormittavuus heikentävät omaishoitajan koettua terveyttä ja vähentävät mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnista. Vastaajista valtaosa eli 4/5 arvioi omaishoidon vaikuttaneen omaan terveyteensä kielteisesti.
Hyvinvointialueiden omaishoitajia tukevat palvelut, kuten neuvonta ja ohjaus, toteutuvat liian harvoin. Kolmannes vastaajista ei ollut saanut hyvinvointi- ja terveystarkastuksia tai valmennusta omaishoitotehtävään.
”Tarkastusten pitäisi toteutua kattavasti. Alueilla tulee myös kehittää toimintamalli erityisesti silloin, kun omaishoitajan uupumus ja kuormitus antavat merkkejään”, painottaa Tervonen.
Lasten omaishoitajat kokivat hoitotehtävää tukevien palveluiden toteutuneen erityisen huonosti. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että palvelut on usein suunniteltu ikäihmisten lähtökodista.
Täältä löydät koko raportin: Omaishoitajakysely 2024.(avautuu uuteen ikkunaan)
