Mielen palautumiskyky auttaa vaikeuksissa
Mielen joustavuutta tarvitaan erityisesti elämän vastoinkäymisissä. Vaikka resilienssi on ominaisuus, sitä voi vahvistaa. Tässä hyvänä tukena ovat ihmissuhteet. Kannattaa myös opetella ottamaan apua vastaan.
Mielen joustavuutta, resilienssiä, tarvitaan erityisesti elämän vastoinkäymisissä. Mielen palautumiskykyä on mahdollista kehittää. Kyse ei ole luonteenpiirteestä, vaan tietyistä taidoista. Hyvänä tukena omalle ajattelulle ja toiminnan joustavuudelle toimii yhteys muihin. Kannattaa myös opetella ottamaan apua vastaan.
Joku selviää isoistakin elämänmullistuksista pudistelemalla pölyt harteilta. Jonkun toisen pienikin vastoinkäyminen vie murheen alhoon.
Mielen selviytymiskyky on erilainen eri ihmisillä ja lisäksi se vaihtelee eri elämänvaiheissa. Ihmisiä virkistävät, vahvistavat, kuormittavat ja lamauttavat eri asiat.
Selviytyminen vaikeuksista vahvistaa
Jokaisen ihmisen elämässä on vaikeuksia. Kukaan ei luonnollisestikaan halua ongelmia elämän varrelle, mutta ne ovat osa matkaa.
Kun selviämme vastoinkäymisistä, olemme usein hiukan vahvempia tai taitavampia kuin ennen. Siitäkin huolimatta, että jotkut asiat ovat voineet satuttaa, pysäyttää, jopa lamauttaa.
Kriisistä ja vastoinkäymisistä selviytyminen tapahtuu vaiheittain. Mielen käsitellessä tilannetta ajatukset ja tunteet vaihtelevat, ja myös keho reagoi tilanteeseen. Vaikeita tunteita ei kuitenkaan kannata vältellä, vaan kohdata ne. Kriisin vaiheista ja toipumisesta voi lukea lisää Mielenterveystalon sivuilta(siirryt toiseen palveluun).
Voit harjoitella vaikeiden tunteiden kohtaamista ja hyväksymistä Mielenterveystalon Hyväksymis- ja omistautumisterapian harjoitteiden avulla(siirryt toiseen palveluun).
Toiveikkuus tukee palautumista
Vaikeuksia ja vastoinkäymisiä kohdatessa toiveikas suhtautuminen tarkoittaa sitä, että ihminen uskoo voivansa löytää eri tapoja kohdata ja selviytyä vaikeuksista ja takaiskuista. Vaikeudet on mahdollista tulkita tapahtumina, joista voi selvitä.
Toivo on elämänvoima, joka auttaa ihmistä suuntautumaan tulevaisuuteen ja pitämään yllä myönteistä odotusta epävarmuudesta huolimatta. Toivo on myös voimavara, jota yhteisö voi tukea ja vahvistaa.
Katso video, jossa Mielenterveyden keskusliiton asiantuntija Terhi Kimmelma-Paajanen kertoo toivon ylläpitämisestä YouTube(siirryt toiseen palveluun)
Hae läheisistä tukea
Saatat omaishoitajana kokea itsesi joskus yksinäiseksi. Muuttunut elämäntilanne, huoli ja vastuu hoitotyöstä voivat pienentää sosiaalista verkostoasi.
Pidä kuitenkin kiinni ystävistäsi ja läheisistäsi, vaikka yhteyden saaminen voisi tuntua hankalalta. Ihmisten tuki auttaa ylläpitämään mielen joustavuutta ja auttaa sinua muistamaan, että apua on saatavilla.
Ota apua vastaan
Kun elämässäsi on vaikea tilanne, on hyvä kuulostella omia rahkeitaan. Pärjäätkö yksin? Voisitko harkita pyytäväsi apua? Oppisitko ottamaan tukea vastaan? Avun pyytäminen on olennainen osa resilienssiä.
Kun sinulla on luotettavia ja turvalliseksi koettuja ihmisiä lähelläsi, tukea on helpompi pyytää. Vaikeuksista voi puhua ja kadotetutkin voimavarat on mahdollista löytää uudelleen.
Kun tunnistat omat rajasi ja tarvittaessa osaat pyytää apua, sinun on helpompi luottaa selviytymiseesi.
Valjasta vahvuutesi vastoinkäymisistä selviytymiseen
Valjasta vahvuutesi vastoinkäymisistä selviytymiseen
Yksi selviytymiskyvyn osatekijöistä on vahvuuksien tunnistaminen sekä niihin luottaminen. Alla on listattu esimerkkejä vahvuuksista:
- toiveikkuus; kokemus siitä, että tavoitteisiin on mahdollista löytää reittejä
- sitkeys; kyky sitoutua pitkäkestoisiin tavoitteisiin myös silloin, kun edistymistä ei tapahdu
- merkityksellisyyden kokemus; tunne siitä, että elämässä on tarkoitusta
- uteliaisuus; avoimuus uusille ajatuksille ja kokemuksille
- kiitollisuus; huomion suuntaaminen siihen, mikä elämässä kantaa
- omaehtoisuus; kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista
Mitkä ovat sinun vahvuuksiasi? Lue lisää Ikäopiston Tunne omat vahvuutesi -sivustolta:
https://ikaopisto.fi/teemat/luonteenvahvuudet/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Riittävän hyvä on tarpeeksi
Miten kohtelet itseäsi, kun kohtaat vaikeuksia? Myös kaikkein vaikeimpina hetkinä myötätunto itseään kohtaan auttaa palautumaan sekä pitämään huolta omista tarpeistasi ja hyvinvoinnistasi. Jos olet armoton itseäsi kohtaan, satutat itseäsi lisää.
Kohtele siis itseäsi lempeästi etenkin niinä hetkinä, kun kärsit. Kannattaa miettiä, missä voit madaltaa omia vaatimuksiasi. Mistä olet valmis tinkimään? Milloin voit mennä sieltä mistä aita on matalin?
Harjoittele löytämään myötätuntoinen tapa kohdella itseäsi ja vaikeita tunteita. Kiitä itseäsi, kun huomaat vaikka vain pienenkin asian, jossa onnistuit.
Kysymyksiä sinulle omaishoitaja:
Miten sinä omaishoitajana selviät hyvinvoivana arjen aallokossa, kun elämässäsi on haasteita ja vastoinkäymisiä?
- Pysähdy miettimään aiempia vaikeita tilanteita tai isoja muutoksia. Mikä auttoi selviytymään? Voisitko soveltaa aiempia selviytymiskeinojasi uudessa tilanteessa?
- Keneltä tai mistä sait tukea? Keneltä voisit pyytää apua?
- Olisiko sinun mahdollista saada vertaistukea, ja sitä kautta uusia näkökulmia tilanteeseen?
- Onko sinulla arjessa omia hetkiä ja aikaa pieniin irtiottoihin?
- Millä tavoin voisit tehdä arjestasi helpompaa tai toimivampaa?
- Mikä auttaisi sinua suhtautumaan tunteisiisi ja ajatuksiisi avoimemmin, uteliaasti ja ilman tuomitsemista?
- Miten omat vahvuutesi voivat auttaa sinua selviytymään elämänkriiseissä?
Selviytymis- ja palautumiskyky rakentuu:
- omien tunteiden, ajatusten ja käyttäytymistapojen tunnistamisesta
- kyvystä säädellä mielihaluja, tunteita ja tavoitteisiin liittyvää käyttäytymistä
- omista tyyleistä tulkita tapahtumia (oma tulkinta ei aina tarkoita samaa kuin todellinen tapahtuma)
- kyvystä säädellä omaa energiatasoa
- optimistisesta suhtautumisesta
- luonteenvahvuuksista
- hyvistä vuorovaikutustaidoista
Lue lisää
Pietikäinen, Arto 2017. Joustava mieli tukena elämänkriiseissä. Helsinki: Duodecim.
Lipponen, Krisse 2020. Resilienssi arjessa. Helsinki: Duodecim.
