Mielen palautumiskyky auttaa vaikeuksissa
Mielen joustavuutta tarvitaan erityisesti elämän vastoinkäymisissä. Vaikka resilienssi on ominaisuus, sitä voi vahvistaa.
Omaishoitajan arkeen kuuluu sekä iloa että kuormitusta. Kun vastoinkäymisiä tulee, mielen palautumiskyky – resilienssi – auttaa jaksamaan ja toipumaan.
Mielen palautumiskyky on erilainen eri ihmisillä ja vaihtelee myös eri elämänvaiheissa. Hyvä uutinen on, että sitä voi vahvistaa. Pienilläkin teoilla arjessa on merkitystä.
Ihmisiä virkistävät, vahvistavat, kuormittavat ja lamauttavat eri asiat. Joku selviää isoistakin elämänmullistuksista pudistelemalla pölyt harteilta. Jonkun toisen pienikin vastoinkäyminen vie murheen alhoon. Tärkeää on tunnistaa, mikä auttaa juuri sinua.
Mistä palautumiskyky rakentuu?
Palautumiskyky vahvistuu esimerkiksi, kun
- tunnistat omia tunteitasi ja ajatuksiasi
- säätelet kuormitusta ja huolehdit levosta
- haet tukea muilta
- suhtaudut itseesi lempeästi
- huomaat omat vahvuutesi
- säilytät toivon myös vaikeina aikoina
Vaikeuksista voi selvitä – ja vahvistua
Elämään kuuluu kriisejä ja menetyksiä. Niitä ei tarvitse kestää yksin.
Kun kohtaamme vaikeita tunteita emmekä vältä niitä, mieli alkaa vähitellen käsitellä tapahtunutta. Toipuminen etenee vaiheittain. Jokainen toipuu omassa tahdissaan.
Jos kaipaat tukea, voit tutustua esimerkiksi seuraaviin materiaaleihin:
- Kriisin vaiheista ja toipumisesta voi lukea lisää Mielenterveystalon sivuilta(siirryt toiseen palveluun).
- Vaikeiden tunteiden kohtaamista ja hyväksymistä voit harjoitella Mielenterveystalon Hyväksymis- ja omistautumisterapian harjoitteiden avulla(siirryt toiseen palveluun).
Toiveikkuus tukee palautumista
Toivo ei tarkoita sitä, että kaikki olisi hyvin. Se tarkoittaa uskoa siihen, että keinoja selviytymiseen löytyy.
Toiveikkuus auttaa katsomaan eteenpäin, vaikka tulevaisuus tuntuu epävarmalta. Myös toivo vahvistuu yhdessä muiden kanssa.
Katso video, jossa Mielenterveyden keskusliiton asiantuntija Terhi Kimmelma-Paajanen kertoo toivon ylläpitämisestä YouTube(siirryt toiseen palveluun)
Hae tukea – sinun ei tarvitse pärjätä yksin
Omaishoitajuus voi kaventaa arkea ja lisätä yksinäisyyttä. Siksi yhteys muihin on erityisen tärkeä.
Pidä kiinni ystävistäsi ja läheisistäsi. Pyydä apua, kun sitä tarvitset ja ota tarjottu tuki vastaan.
Avun pyytäminen ei ole heikkoutta – se on osa selviytymistä
Hyödynnä omat vahvuutesi
Jokaisella on vahvuuksia, joista voi ammentaa vaikeina aikoina. Ne voivat olla esimerkiksi
- sitkeys
- myötätunto
- uteliaisuus
- luovuus
- kiitollisuus
- kyky löytää merkitystä
- kokemus omasta vaikutusmahdollisuudesta
Mitkä ovat sinun vahvuuksiasi? Lue lisää Ikäopiston Tunne omat vahvuutesi -sivustolta(siirryt toiseen palveluun).
Valjasta vahvuutesi vastoinkäymisistä selviytymiseen
Yksi selviytymiskyvyn osatekijöistä on vahvuuksien tunnistaminen sekä niihin luottaminen. Alla on listattu esimerkkejä vahvuuksista:
- toiveikkuus; kokemus siitä, että tavoitteisiin on mahdollista löytää reittejä
- sitkeys; kyky sitoutua pitkäkestoisiin tavoitteisiin myös silloin, kun edistymistä ei tapahdu
- merkityksellisyyden kokemus; tunne siitä, että elämässä on tarkoitusta
- uteliaisuus; avoimuus uusille ajatuksille ja kokemuksille
- kiitollisuus; huomion suuntaaminen siihen, mikä elämässä kantaa
- omaehtoisuus; kokemus omista vaikutusmahdollisuuksista
Mitkä ovat sinun vahvuuksiasi? Lue lisää Ikäopiston Tunne omat vahvuutesi -sivustolta:
https://ikaopisto.fi/teemat/luonteenvahvuudet/(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
Riittävän hyvä on tarpeeksi
Omaishoitajana teet jo paljon. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Mieti, missä voisit laskea rimaa ja mistä voisit tänään luopua.
Kohtele itseäsi lempeästi etenkin niinä hetkinä, kun kärsit. Lempeys itseä kohtaan auttaa palautumaan. Myötätuntoinen tapa kohdella itseään ja vaikeita tunteita vaatii harjoittelua. Kiitä itseäsi, kun huomaat vaikka vain pienenkin asian, jossa onnistuit.
Pysähdy hetkeksi pohtimaan
Miten sinä omaishoitajana selviät hyvinvoivana arjen aallokossa, kun elämässäsi on haasteita ja vastoinkäymisiä?
- Pysähdy miettimään aiempia vaikeita tilanteita tai isoja muutoksia. Mikä auttoi selviytymään? Voisitko soveltaa aiempia selviytymiskeinojasi uudessa tilanteessa?
- Keneltä tai mistä sait tukea? Keneltä voisit pyytää apua?
- Olisiko sinun mahdollista saada vertaistukea, ja sitä kautta uusia näkökulmia tilanteeseen?
- Onko sinulla arjessa omia hetkiä ja aikaa pieniin irtiottoihin?
- Millä tavoin voisit tehdä arjestasi helpompaa tai toimivampaa?
- Mikä auttaisi sinua suhtautumaan tunteisiisi ja ajatuksiisi avoimemmin, uteliaasti ja ilman tuomitsemista?
- Miten omat vahvuutesi voivat auttaa sinua selviytymään elämänkriiseissä?
Lue lisää
Pietikäinen, Arto 2017. Joustava mieli tukena elämänkriiseissä. Helsinki: Duodecim.
Lipponen, Krisse 2020. Resilienssi arjessa. Helsinki: Duodecim.
