Murehtimisesta irti päästäminen
Kaikilla meillä on elämässämme monenlaisia huolia ja murheita. Omaishoitotilanteessa huolet voivat liittyä esimerkiksi hoidettavan tilanteeseen, yhteiseen tulevaisuuteen tai omaan jaksamiseen.
Tunteiden ja ongelmien kieltäminen on äärimmäinen tapa käsitellä huolia. Toisessa ääripäässä on huolien vatvominen, jossa ajatuksia ja tunteita pyöritetään voimavaroja kuluttavalla tavalla. Näiden välistä löytyy keskitie: huolien ja murheiden hyväksyntä ja tarpeellinen käsittely.
Liiallinen murehtiminen uuvuttaa
Murehtija löytää aina uusia huolenaiheita, murehtii menneitä asioita ja huolehtii tulevasta. Liiallista murehtimista voi olla esimerkiksi jatkuva pohdinta siitä, mitä kaikkea voi tapahtua.
Liiallinen murehtiminen uuvuttaa, laskee mielialaa ja vie helposti yöunet. Energian käyttäminen jatkuvaan murehtimiseen ei välttämättä tuo ratkaisua mieltä painavaan asiaan. Ikävät ajatukset ja tunteet vain kiertävät samaa kehää.
Jos huolet ja murheet kuormittavat ja ovat mielessä jatkuvasti, tilanteen äärelle on tärkeä pysähtyä. Huoliajatuksia ei kannata vältellä tai kieltää, vaan sallia ne itselleen ja tarkastella uteliaana. Huolia voi tutkia esimerkiksi siitä näkökulmasta, että onko tämä huoli tässä tilanteessa järkevä tai kohtuullinen.
- Mitkä huolet ovat menneitä, joille ei enää voi mitään?
- Mitkä ovat tulevaisuuden huolia?
- Onko huolenaihe sellainen, että siihen voi itse vaikuttaa?
Hyvän huomaaminen rauhoittaa murehtimista
Erityisesti silloin kun arki on haastavaa ja elämässä on paljon huolia, voi helposti kadottaa näkyvistä hyvät ja myönteiset asiat elämässään. Vaikeuksista huolimatta aina on kuitenkin myös asioita, jotka ovat hyvin. Hyvän huomaaminen voi vaatia tietoista valintaa. Kyse on usein asioiden katsomisen tavasta. Hyvien asioiden ja ilon aiheiden tunnistamista voi harjoitella säännöllisesti.
- Mikä on tänään mennyt hyvin?
- Mitä mukavaa päivä on sisältänyt?
- Mistä nautin tässä vuodenajassa?
Huomion suuntaaminen myönteisiin asioihin rauhoittaa murehtimista ja tasapainottaa mieltä.
Huolihetki
Varaa kalenteriisi lyhyt huolihetki. Voit pitää sen esimerkiksi päivittäin tiettyyn aikaan, hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Kun mieleesi nousee päivän tai yön aikana huolia, kirjaa ne paperille tai murehtimispäiväkirjaan, mutta älä jää pohtimaan niitä. Kun huolihetki on käsillä, käy läpi kirjaamisia asioita. Huolihetkessä on lupa murehtia. Päätä, että käytät huolihetkeen esimerkiksi vartin, ja siirry sitten muihin toimiin.
Huolihetken tarkoituksena on siirtää murehtiminen sille kohdennettuun ja rajattuun aikaan. Tällöin huolet eivät hallitse arkea jatkuvasti.
Teksti julkaistu myös Lähellä-lehdessä 4/2021
Lähteet:
Vatvonnasta vapaaksi www.mielenterveystalo.fi(siirryt toiseen palveluun)
Mielen hyvinvoinnin taitopankki www.ikaopisto.fi(siirryt toiseen palveluun)
Pietikäinen, A. 2017. Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen ylivallasta. Duodecim.