Elämää tässä ja nyt – ennakoiden kohti tulevaa
Minulla on ystävieni kanssa ollut kirjallisuuspiiri jo lähes kymmenen vuoden ajan. Kokoonnumme kerran kuussa keskustelemaan luettavaksi valitsemastamme kirjasta, syömme hyvin ja vaihdamme kuulumisia.
Tämän vuoden ensimmäiseen tapaamiseen kirjaksi valittiin Iikka Hackmanin Tähän aikaan huomenna. Kirja käsittelee parantumatonta sairautta, isän ja tyttären suhdetta sekä kuolemaa. Keskustelumme kirjasta poukkoili omiin kokemuksiimme ja elämän arvaamattomuuteen.
Esitin ystävilleni kysymyksen: ”Onko teillä edunvalvontavaltuutus jo tehty?”.
Omaishoitajaliitto on yhteistyökumppanina Digi- ja väestötietoviraston Omissa käsissä -kampanjassa. Kampanjalla kannustetaan tekemään edunvalvontavaltuutus.
Tämän vuoden kampanjalla halutaan tavoittaa nelikymppiset, ihmiset, joilla on usein jo perhettä ja yhteistä omaisuutta, mutta edunvalvontaa ei ole koettu ajankohtaiseksi. Kuitenkin meistä kenen tahansa elämä voi muuttua minä päivänä hyvänsä.
Omaishoitotilanteissa on paljon edunvalvontaan sekä toisen puolesta asiointiin liittyviä kysymyksiä. Miten toimia, kun läheinen ei pysty hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi? Miten läheisilleni käy, jos minulle tapahtuu jotain?
Edunvalvontavaltuutus on sen hetken ennakointia, kun itse tarvitsee läheisen apua asioiden hoidossa.
Kiireinen arki voi johtaa siihen, että lykkää ennakoinnin aina huomiseen. Edunvalvontavaltuutus voi tuntua haastavalta tehdä, tai mahdollisen sairastumisen tai vammautumisen ajattelu ahdistaa. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että elämä voi olla arvaamatonta.
Edunvalvontavaltuutuksen teko ei ole vaikeaa. Valtuutuksen tekoon suositellaan ammattilaisen käyttämistä, jotta muotovirheiltä vältytään. Tyypillisimpiä muotovirheitä ovat, että valtakirjasta puuttuu voimaantuloehto, todistajat ovat esteellisiä sekä se, että valtakirja on tehty liian myöhään. Ammattilaisen käyttö varmistaa, että valtakirjan avulla läheinen pystyy toimimaan halutunlaisesti.
Edunvalvontavaltuutusta tehdessä on hyvä muistaa, että sitä voi aina päivittää tai parannella myöhemmin. Jos valtuutusta ei ole, digi- ja viestintävirasto tai käräjäoikeus määräävät edunvalvojan sitä tarvitsevalle. Prosessi voi kuitenkin kestää jopa 6 kk ja asioiden hoitaminen viivästyä.
Edunvalvontavaltuutuksen lisäksi on hyvä laatia hoitotahto, jossa voi kertoa, miten haluaa hoidostaan huolehdittavan, kun ei enää itse pysty päätöksentekoon.
Mihin keskustelu eteni kirjallisuuspiirissämme?
Keskustelun myötä syntyi yhteinen päätös. Jokainen meistä päätti, että nyt on oikea aika hoitaa edunvalvontavaltuutus.
Huomasimme myös, että kirjallisuuspiirimme muodostuu henkilöistä, jotka voivat toimia toisilleen esteettöminä todistajina. Asiasta, joka oli koettu etäiseksi ja hankalaksi, tuli normaali ja järkevä tapa toimia, jotta voi elää tässä hetkessä varautuneena tulevaan.
Lukeminen kannattaa aina samoin kuin syvälliset keskustelut ystävien kanssa.
Luo lisää edunvalvontavaltuutuksesta Omissa käsissä -kampanjan sivuilta:
Omissa käsissä -kampanjan verkkosivut(siirryt toiseen palveluun)
