Asiakasmaksut eivät saa estää hoitoon hakeutumista
Terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullistaminen ja perimättä jättäminen tulee tehdä nykyistä sujuvammaksi, kirjoittavat asiantuntijat Omaishoitajaliitosta, Invalidiliitosta ja Työttömien keskusjärjestöstä 7.12.23 Helsingin Sanomien Lukijan mielipide -palstalla.(siirryt toiseen palveluun)
”Niiden, jotka terveydenhuoltoa eniten tarvitsisivat, on vaikeinta sitä saada” toteaa THL:n raportti Terveyden eriarvoisuudesta Suomessa (2021). Vuonna 2022 lähes 490 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua meni ulosottoon, vaikka ulosottojen määrä laskikin hieman vuonna 2021 voimaan tulleen asiakasmaksulain uudistuksen jälkeen.
Suomessa maksukatot ovat eurooppalaisittain korkealla: julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto on 692 euroa vuodessa. Kelan lääkekatto 592,16 euroa vuodessa ja Kelan korvaamien terveydenhuollon matkojen omavastuiden katto 300 euroa vuodessa.
Viimeisimmässä THL:n Finsote-kyselyssä (2020) hieman yli 19 prosenttia suomalaisista kertoi korkeiden asiakasmaksujen haitanneen hoidon saantia terveyspalveluissa ja yli neljäsosa vastaajista kertoi asiakasmaksujen haitanneen sosiaalipalveluiden saantia. Koronapandemian jälkeen tilanteen on raportoitu vaikeutuneen monella alueella (Amnesty 2023).
Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksut kasautuvat kaikista pienituloisimmille ihmisille. Maksut voivat pahentaa taloudellista ahdinkoa ja estää välttämättömien palveluiden pariin hakeutumista ja palveluiden käyttöä. Tulevien sosiaaliturvan leikkausten ja indeksijäädytysten myötä tilanne on yhä kriittisempi.
Hyvinvointialueiden tulee kehittää asiakasmaksulain soveltamistyötä: asiakasmaksut eivät saa vaarantaa asiakkaiden ja heidän perheidensä taloudellista selviytymistä tai viivästyttää hoitoon hakeutumista.
Keskeinen lain tulkinnan ja toimeenpanon kehittämistarve liittyy asiakasmaksulain 11. pykälään, jossa säädetään asiakasmaksujen alentamisesta niissä tilanteissa, kun asiakkaan toimeentulo vaarantuu maksun vuoksi.
Tällä hetkellä 11. pykälää sovelletaan pääasiassa vain maksukyvyn mukaisten sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen kohdalla ja vain silloin kun ihminen itse ymmärtää tai jaksaa sitä hakea. Alentamis- ja perimättä jättämisen menettely tulee saattaa käyttöön myös tasamaksujen kohdalla.
Päätöksentekoa voitaisiin automatisoida tilanteissa, joissa asia on viiveettä ratkaistavissa asiakkaan eduksi. Kelan perusturvaetuudet eli työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, takuueläke, vähimmäissairauspäiväraha, -vanhempainraha, -kuntoutusraha näkyvät Tulorekisterissä. Hyvinvointialueiden toteuttama automaattinen päätöksenteko voitaisiin aloittaa Kelan perusturvaetuuksia saavien henkilöiden kohdalla viipymättä.
Asiakkaan yksilölliseen tilanteeseen liittyvää harkintaa ei tule kuitenkaan kokonaan jättää pois, sillä tarve maksun perimättä jättämiseen tai alentamiseen voi syntyä myös muissa tilanteissa, kuin perusturvan varaan joutuessa.
Maksukyvyn mukaisten ja tasasuuruisten maksujen kohtuullistaminen ja perimättä jättäminen tulee saada siihen oikeutetuilta tosiasiallisesti toteutumaan. Julkisen vallan tulee turvata jokaisen Suomessa asuvan oikeus terveyteen.
Veera Luoto sosiaalityöntekijä, Työttömien keskusjärjestö
Elias Vartio oikeudellinen asiantuntija, Omaishoitajaliitto
Ylva Krokfors sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Invalidiliitto
