Usein kysytyt kysymykset

Tälle sivulle on koottu usein kysyttyjä kysymyksiä omaishoitoon liittyen.

Kuinka omaishoidon tukea haetaan?

Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan kotikunnan sosiaalitoimistosta. Omaishoidon tukea haettaessa täytetään hakemus omaishoidon tuesta. Omaishoitotilanteen arvioimiseksi tehdään kotikäynti ja sen pohjalta päätös omaishoidon tuen myöntämisestä. Päätös tulee saada aina kirjallisena ilman kohtuutonta viivytystä. Päätöksessä tulee olla oikaisuvaatimusohjeet sekä mihin päätös perustuu. Lisätietoa Omaishoidon tuki- sivulta.

Voiko kunta vedota määrärahojen loppumiseen omaishoidon tuen kielteisessä päätöksessä?

Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen ja kuntakohtainen tukimuoto. Määrärahoja on voitu varata riittämättömästi tarpeeseen nähden, jos ne loppuvat kesken vuoden. Sinänsä määrärahan loppuminen voi olla riittävä syy kielteiselle päätökselle, mutta jos kunnan myöntämiskriteerit täyttyvät,  tulisi jatkossa (seuraavalla budjettikaudella) vähintään varata määrärahaa tiedettyä tarvetta vastaavasti. Omaishoitajan jonoon asettaminen (määrärahojen vapautumista odottamaan) on katsottava kielteiseksi päätökseksi (oikeusasiamiehen kanta). Jos omaishoitaja saa kielteisen päätöksen määrärahojen riittämättömyyden vuoksi, kannattaa omaishoidon tuen hakemus uusia heti kalenterivuoden alussa.

Voiko omaishoitajan lakisääteisiä vapaapäiviä ketjuttaa?

Ketjutus on mahdollista, eli omaishoitaja voi kerätä pidemmän jakson vapaata pidettäväksi kerralla. Tästä tulee kuitenkin aina sopia ennakkoon ja merkitä asia myös omaishoitosopimukseen, jotta kunnassa osataan varautua pidempiin hoitojaksoihin. Jos asiasta ei ole ennakkoon sovittu, ei kunnalla ole velvoitetta järjestää lomaa pidempinä jaksoina.

Jos omaishoitaja pitää vapaata pidemmissä jaksoissa, ovatko sijaishoidon kustannukset suuremmat kuin jos vapaat pitää kuukausikohtaisesti?

Jos kunnan kanssa on sovittu, että omaishoitaja voi ketjuttaa vapaitaan (kaikki lomapäivät ovat ns. lakisääteisiä vapaapäiviä), sijaishoidon hinta on enintään 11,60 € vuorokaudelta. Muut kuin lakisääteiset vapaat hinnoitellaan kunnan normaalien asiakasmaksujen mukaisesti.

Miten pitkän aikaa omaishoitajan lakisääteisiä vapaita voi kerätä?

Laki ei estä vapaiden kerryttämistä. Kunta voi kuitenkin ohjeistaa, että omaishoitajan on pidettävä edellisenä vuotena kertyneet pitämättömät vapaat viimeistään seuraavan vuoden tiettyyn ajankohtaan mennessä.

Mitä tarkoitetaan tarkoituksenmukaisella vapaan järjestelyllä? Voiko omaishoitaja tai hoidettava vaatia tiettyä vaihtoehtoa tai sijaishoidon ratkaisua?

Tarkoituksenmukaisuus tarkoittaa, että hoidettavan henkilön ikä ja muu tilanne tulisi ottaa mahdollisimman hyvin huomioon hoitoratkaisua mietittäessä. Jos läheisen hoidettava terveys esimerkiksi vaarantuu, ei hoitopaikka voi olla tarkoituksenmukainen. Se, ettei sijaishoidon ratkaisu muuten ole mieluisin, ei voi olla ainoa syy. Toki asiakaslähtöisyys vaatisi perusteellista eri vaihtoehtojen hyvien ja huonojen puolien arviointia.

Menettääkö omaishoitaja lomansa, jos sairastuu? Entä onko loma pidettävä silloin, kun läheinen joutuu sairaalaan, jos niin vaaditaan?

Omaishoitosopimukseen tulee kirjata, miten omaishoitajan sairastuminen vaikuttaa omaishoidon tukeen (esim. hoitopalkkioon), vapaapäiviin jne. Jos mitään ei ole sovittu, ei omaishoitajakaan menetä vapaitaan tai palkkiota. Jos läheinen joutuu sairaalaan, ei voida vaatia, että omaishoitaja pitäisi silloin lakisääteisiä vapaitaan. Näin voi kyllä tehdä omaishoitajan toiveesta. Tosin tämä vaihtoehto ei varmasti ole kovin suositeltava, koska usein omaishoitaja on kovin kiinni läheisensä huolehtimisessa myös tämän ollessa akuutisti sairaalassa.

Olen omaishoitaja, olenko myös läheiseni edunvalvoja?

Omaishoitajuus ei tarkoita edunvalvojana tai edunvalvontavaltuutettuna toimimista.

Jos apua tai hoivaa tarvitseva läheinen ei ole tehnyt esimerkiksi edunvalvontavaltuutusta, omainen voi hoitaa pankkiasioita valtakirjalla, tilinkäyttöoikeudella tai esimerkiksi maksupalvelun kautta.

Valtakirja, edunvalvontavaltuutus ja tilinkäyttöoikeus kuitenkin edellyttävät riittävää terveyttä, jotta apua tai hoivaa tarvitseva henkilö ymmärtää näiden käyttötarkoituksen suostumuksen antaessaan. Lisätietoa eri vaihtoehdoista löytyy Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

Jos apua tarvitsevan henkilön asioita ei voi hoitaa muilla kevyemmillä keinoilla (edunvalvontavaltuutus, valtakirja, tilinkäyttöoikeus jne.), läheiselle voi hakea edunvalvojan. Edunvalvojana voi toimia omainen tai yleinen edunvalvoja (viranomainen). Lisätietoa Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

Huomaathan, että esimerkiksi edunvalvontavaltuutetulla ja edunvalvojalla ovat erilaiset tehtävät ja velvollisuudet asioiden hoitamiseen. Edunvalvontavaltuutus ei poista apua tai hoivaa tarvitsevan henkilön oikeustoimikelpoisuutta. Lisätietoa Suomi.fi-sivun oppaasta: Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus -opas.

Voiko omaishoidon tukea maksaa ulkomaille ?

Voimassa olevien säännösten mukaan omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä ei ole se, että henkilö koko tuen myöntämisen ajan oleskelisi vain kotonaan. Kunta voi maksaa hoitopalkkiota esimerkiksi siltä ajalta, kun hoidettava ja hoitaja ovat kesämökillä. Vastaavasti lyhyt ulkomaanmatka ei ole ollut palkkion maksamisen esteenä. Omaishoidon tukeen ei sovelleta EU:n säännöksiä etuuksien maksamisesta ulkomaille (ETY-asetus 1408/71), vaan sosiaalipalveluna omaishoidon tuen myöntäminen ja suorittaminen ulkomaille määrittyy ensi sijassa sosiaalihuoltolain mukaan. Lain mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen. Kunnan asukkaalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on kunnassa kotipaikka. Jollei henkilöllä ole kotipaikkaa, pidetään häntä sen kunnan asukkaana, jossa hän oleskelee (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014).