Työnantajalle

Edistyksellinen työnantaja on omaishoitoystävällinen

Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Joka kolmas työssäkäyvä hoitaa avun tarpeessa olevaa läheistään. Väestön ikääntyessä työn ja hoivan yhdistäminen koskettaa jo niin monia, että se vaikuttaa väistämättä myös työyhteisöjen arkeen. Monille hoivatilanne on hyvin kuormittava, ja edellyttää erilaisia järjestelyitä työssä ja yksityiselämässä.

Työyhteisö, jossa omasta hoivavastuusta voi keskustella avoimesti ja luottaa siihen, että arkea helpottava ratkaisu löytyy yhdessä työnantajan kanssa, on kaikkien etu.

Tiesitkö, että sinunkin työyhteisössäsi voi olla heitä, joilla uusi työpäivä alkaa sitten, kun päivätyö päättyy? Tai heitä, jotka tulevat töihin suoraan toisesta työstä? He hoitavat iäkästä, sairasta tai vammaista läheistään päivätyön ohella.

Lapsiperheiden tukemiseen meillä on jo vakiintuneita käytäntöjä mutta vaikkapa muistisairasta läheistä päivätyön ohessa hoitavan työntekijän tilanne tunnistetaan huonommin.

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan vain 12 % yrityksistä on määritellyt periaatteet siitä, miten työntekijä voi käyttää työaikaansa läheistensä omaishoitoon. Edelläkävijäyrityksissä periaatteita luodaan jo. Valveutuneet työnantajat kehittävät uusia tapoja tukea ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista.

Omaishoitoystävällinen työpaikka on sijoitus tulevaisuuteen

Sijoitus työntekijöiden hyvinvointiin kannattaa, sillä omaishoitoystävällinen kulttuuri parantaa:

  • työyhteisöjen hyvinvointia
  • toimintakulttuuria
  • työnantajamielikuvaa
  • tuottavuutta.

Alla olevien otsikkojen kautta löydät tietoa ja käytäntöjä ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta työpaikoilla. Hyväksi koettuja käytäntöjä on kerätty suoraan yrityksistä, julkiselta sektorilta sekä erityisesti Väestöliiton perheystävällinen työpaikka -ohjelmasta.

Omaishoitoystävällisten käytäntöjen hyötyjä

Edistykselliset työnantajat ja työyhteisöt tunnistavat ansiotyön ja työntekijän läheisen hoidon yhteensovittamisen merkityksen. Perhe- ja yksityiselämä nähdään näillä työpaikoilla positiivisena voimavarana työlle. Omaishoitoystävälliset ratkaisut työpaikoilla lisäävät työntekijöiden työhyvinvointia ja työnteon motivaatiota. Työntekijän läheisen hoitoon liittyvät työelämän joustot vähentävät työntekijän stressiä ja sairauspoissaoloja. Joustoilla voidaan parantaa työn organisointia ja työvuorosuunnittelua. Joustoilla on merkitystä myös työnteon tuottavuuteen.

Omaishoitoystävällinen työpaikka voi kirkastaa työnantajabrändiä, olla työpaikalle kilpailuetu ja mahdollistaa osaltaan henkilöstön saatavuutta ja henkilöstön sitoutumista sekä vähentää ennenaikaisen eläköitymisen riskiä. Näillä kaikilla on merkitystä organisaation pitkäaikaiselle menestymiselle.

Omaishoitoystävälliseksi työyhteisöksi, mistä lähteä liikkeelle?

Työyhteisössä voi olla paljon niitä, jotka yhteensovittavat ansiotyötä ja läheisen hoivaa.

Työnantajan on tärkeää olla tietoinen siitä, että työn ja läheisen hoivan yhdistäminen voi olla uuvuttavaa. Hoitojärjestelyt, unen puute, oman ajan vähyys, käytännön asioiden hoitaminen kesken työpäivän ja huoli läheisestä voivat kuormittaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota, käydä keskustelua ja kartoittaa tilannetta kyselyllä. Henkilöstölle on hyvä kertoa, miksi kartoitus halutaan tehdä. Kyselyllä selvitetään millaisia käytäntöjä, tarpeita, toiveita, odotuksia ja ideoita henkilöstöllä on työnteon ja läheisen hoidon yhteensovittamisessa. Koko työyhteisön tulee ottaa vastuuta paikallisten ratkaisujen onnistumisesta. Esihenkilöillä, johdolla ja koko työyhteisöllä voi olla myös halukkuutta saada valmennusta työn ja muun elämän tasapainosta, erilaisten elämäntilanteiden ymmärtämisestä, työelämän joustoista ja yhteiskunnan tarjoamista palveluista. Kyselyn pohjalta voidaan lähteä kokeilemaan jotain uutta ja jatkotyöstämään linjauksia, suunnitelmia ja ohjeita, miten työyhteisössä voidaan edistää omaishoitoystävällisiä toimia ja henkilöstön hyvinvointia.

Joustavien työkäytäntöjen ja asioiden kirjaaminen ohjeisiin

Työn ja muun elämän yhteensovittamisesta kannattaa tehdä läpileikkaava teema koko työyhteisön kulttuurissa. Asiat on hyvä kirjata strategiatasolle, arvoihin, johtosääntöön, tasa-arvo-suunnitelmaan, työhyvinvointisuunnitelmaan, ikäohjelmaan tai muuhun vastaavaan, työsuojelun toimintaohjelmaan, etätyöohjeeseen tai muihin sisäisiin ohjeisiin ja sääntöihin (esim. perehdytys), henkilöstö- tai koulutussuunnitelmaan, työterveyshuollon suunnitelmaan, työhyvinvointisuunnitelmaan tai varhaisen tuen malliin.

Työyhteisön omaishoitoystävällisyyttä, perhevapaiden ja joustojen käytäntöjä ja säännöt olisi hyvä olla helposti löydettävissä esim. työyhteisön intrassa.

Joustavat työkäytännöt osaksi työyhteisön arkea

Halu edistää aktiivisesti työn ja muun elämän yhteensovittamista organisaatiossa olisi hyvä näkyä konkreettisesti pienempienkin yksiköiden tavoitteissa. Organisaatiossa on hyvä nimetä vastuuhenkilö ja hänelle tukiryhmä edistämään työn ja muun elämän yhteensovittamista.

Esihenkilöillä on tärkeä rooli ottaa huomioon ja linjata elämänkaaren eri vaiheisiin liittyviä perhe-elämän vastuita ja rajoituksia työnteon kannalta. Työyhteisössä tulisi myöntää työntekijöille joustoja niin, ettei mikään yksittäinen tekijä (esimerkiksi ikä, sukupuoli tai perhetilanne) ole ainoa määrittävä tekijä ylimääräisten joustojen tai etujen myöntämisessä. Työntekijöitä tulee kohdella mahdollisimman tasapuolisesti, mutta tilannekohtaisia joustoja on oltava mahdollista myöntää.

Työnteon toimivuuden kannalta on tärkeää, että tilanteiden muuttumisen ennakointiin kiinnitetään aktiivisesti huomiota. Hyvät varasuunnitelmat joustoista johtuvien työpanoksien korvaamiseksi edesauttavat esihenkilön mahdollisuutta huolehtia sujuvasti sijaisuus- ja muiden järjestelyjen toteutumisesta. Tärkeää on myös seurata työn ja muun elämän yhteensovittamisen toimenpiteiden vaikutuksia tuloksellisuuteen ja työelämän laatuun sekä kartoittaa säännöllisesti kyselyillä henkilöstön kokemuksia ja ideoita työn ja perheen yhteensovittamisesta.

Keskustelukulttuurin kehittäminen

Omaishoitajat ovat yleensä hyvin sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä. Työpaikan joustojen kehittäminen hyödyttäisi sekä työntekijää että työnantajaa. Työntekijän voi olla kuitenkin vaikea puhua omasta tilanteestaan työpaikalla. Johdon esimerkki ja keskustelun käynnistäminen on tärkeää. Esimies voi raottaa omaa persoonaansa työroolin takaa ja kannustaa siten työtekijöitä toimimaan samoin. Jos esimies tietää, että työyhteisössä on joku, jonka mieltä painaa huoli läheisestä, kannattaa hänen ottaa asia rohkeasti puheeksi ja tarjota apua. Ylimmän johdon linjaukset sekä oman esihenkilön tuki ja ymmärrys ovat ratkaisevan tärkeitä työssäkäyvän omaishoitajan jaksamisessa. Työyhteisön toimivuuden kannalta omaishoitoystävällinen työkulttuuri, jossa vallitsee luottamuksen ja avoimuuden ilmapiiri, voi olla tuloksellisen työn kannalta merkityksellisempää kuin esimerkiksi työntekijöiden osaaminen.   

Esimerkkejä keskustelukulttuurin edistämiseen:   

  • Ideoidaan yhdessä. Tehdään henkilöstölle helpoksi ottaa puheeksi aikomukset jäädä määräajaksi työstä pois perhevapaalle tai hoitaakseen perheenjäsentään tai muuta läheistään.  
  • Työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään avoimesti kehityskeskusteluissa. Kysytään mitä kukin tarvitsee.
  • Tarjotaan mahdollisuuksia kertoa työnteosta eri elämäntilanteissa esim. blogikirjoitus.
  • Huomioidaan erilaiset perhetilanteet myös sanastossa, jota työpaikalla käytetään.   
  • Puhutaan aina positiiviseen sävyyn läheisen hoitamisen vuoksi olevan poissaolosta. Sallitaan kaikki tunteet ja perheeseen liittyvät puheenaiheet työpaikalla.  
  • Keskustelua voidaan käydä myös työyhteisön tilaisuuksissa ja hyvinvointipäivissä, jotka voivat olla avoimia henkilöstön perheille laajasti – siis myös vaikkapa ystäville tai sisaruksille.
  • Työn ja muun elämän yhteensovittamista voidaan kysyä myös työntekijöiden perheenjäseniltä. 
  • Pidemmistä vapaista keskustellaan ajoissa. Samalla sovitaan yhteydenpidosta vapaan aikana.   
  • Perhevapaalla oleville voidaan luoda oma keskustelukanava esimerkiksi Whatsappissa.  
  • Perhevapaalla oleva työntekijä kutsutaan halutessaan mukaan työpaikan tapahtumiin, kuten pikkujouluihin, läksiäisiin tai tiimitapahtumiin. Hänelle välitetään tietoa työpaikan tärkeistä tapahtumista perhevapaan aikana. Jos työntekijä toivoo, ettei vapaan aikana häneen olla lainkaan yhteydessä työpaikalta, myös tätä toivetta pääsääntöisesti noudatetaan (ellei kyseessä ole joku merkittävä asia työsuhteen kannalta). 
Työaikaan liittyviä joustoja

Työaikaan liittyvät joustot ovat yksi tärkeimmistä keinoista mahdollistaa ansiotyön ja läheisen hoidon yhteensovittamista. Työyhteisöissä on koettu hyviksi joustoiksi esim. seuraavia:   

  • Työmäärä on realistinen suhteessa työaikaan ja toimenkuvaan. Henkilöstöön ei kohdistu sellaisia aikapaineita, jotka häiritsevät henkilöstön perhe- ja yksityiselämää. Esihenkilö seuraa työntekijän jaksamista ja työmäärää.
  • Työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa ja/tai työvuoroihinsa. Työntekijälle ei kohdistu sellaisia paineita, että hänen pitäisi tehdä ylitöitä saadakseen työn tehdyksi tai edetäkseen urallaan. Esihenkilö pyrkii järjestämään työajat mahdollisimman hyvin kunkin elämäntilanteeseen sopiviksi ja joustaviksi.
  • Esihenkilö kannustaa tasapuolisesti kaikkia työntekijöitä jäämään tilapäisesti kotiin hoitamaan sairastunutta lasta tai lähiomaista.
  • Tiivistetty työaika. Tiivistetyssä työajassa kahden viikon työaika tehdään yhdeksän työpäivän aikana ja toimihenkilö saa vapaapäivän.
  • Palaverit ja koulutukset pidetään sovitulla ydintyöajalla, esim. klo 9–15.
  • Toimiva työaikapankki, jonka ansiosta työntekijä pystyy käyttämään vapaita ja muita joustoja tarpeen mukaan.  
  • Toivottu osa-aikatyö sovitaan määräaikaiseksi jaksoksi: tämän jälkeen työntekijällä on mahdollisuus jatkaa edelleen osa-aikaista työntekoa tai siirtyä takaisin kokoaikatyöhön.  
  • Kaikki työntekijät voivat hoitaa kotiasioita tunnin viikossa.
  • Työajan liukumista ja poissaoloista voidaan sopia yksilöllisesti.
  • Työntekijällä on oikeus käyttää työaikaa liikunnan harrastamiseen kaksi tuntia kuukaudessa.  
  • Työpäivän aikana tapahtuvat vanhempainkeskustelut päiväkerhoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään työajalla.  
  • Työterveyshuollossa käynnit lasketaan työajaksi.  Työntekijällä on oikeus osallistua työpäivän aikana myös laajaan perhekohtaiseen terveystarkastukseen.
  • Tukea tarvitsevan läheisen, oman lapsen tai nuoren puheluun vastataan aina.
  • Kiirastorstai on ylimääräinen palkallinen vapaapäivä. 
  • Lomarahat voidaan muuntaa vapaiksi, säästövapaat ovat käytettävissä. 
  • Uudelle työntekijälle annetaan heti ensimmäisenä vuonna palkallinen vuosiloma (mielellään kesällä vähintään 3 viikkoa yhtäjaksoisesti) huolimatta työn aloittamisajankohdasta.
  • Työaikaa seurataan, mutta ensisijaisesti työpaikalla ollaan kiinnostuneita tuotetuista tuloksista. Esihenkilö sopii työntekijän kanssa, miten työaikaa seurataan ja miten mahdolliset ylityöt korvataan; kannustetaan ylitöiden pitämiseen vapaina. 
Etätyökäytäntöjä

Etätyömahdollisuuksilla voidaan tukea työelämän omaishoitoystävällisyyttä. Työyhteisöissä on mahdollistettu etätyötä työntekijän läheisen hoidon huomioimiseksi esimerkiksi seuraavasti: 

  • Esihenkilö tukee etätyön tekemistä. Etätyön pelisäännöistä, tietoturvasta ja muista ehdoista sovitaan selkeästi.
  • Työtehtävä ei ole sidottu paikkaan tai aikaan, työn voi tehdä missä ja milloin vain, ilman  esimiehen erillistä lupaa.
  • Työntekijä voi tehdä etätyötä sovitun määrän ja vaikuttaa etätyöskentelyn ajankohtiin, kuitenkin työpaikan ja työyhteisön reunaehtoja huomioon ottaen.
  • Työntekijä voi olla joka toisen viikonlopun yhteydessä 2–4 päivää etänä, jotta voi matkustaa ikääntyneiden vanhempiensa luokse.
  • On sovittu pitkäkestoisemmasta jaksosta (n. 6 kk) jolloin työntekijä voi työskennellä toisesta kaupungista käsin voidakseen huolehtia vanhempiensa asioista.
  • Työnantaja huolehtii, että työntekijällä on etätyöpisteessä sopiva ergonomia (työpöytä ja -tuoli sekä toimivat nettiyhteydet ja tekninen laitteisto) sekä tietoturva, joka mahdollistaa esimerkiksi asiakaspalvelutyön tekemisen kotoa käsin.
  • Työntekijällä on mahdollisuus ilman ansionmenetystä tehdä kaksi viikkoa 4 tunnin työpäivää etänä (20 tuntia / viikko) lapsen aloittaessa koulun, eli perusopetuksen 1. luokan. Lapsen siirtyessä yläkouluun työntekijällä on vastaava oikeus kolmen työpäivän ajan ja lapsen siirtyessä toiselle asteelle yhden työpäivän ajan.  
Esimerkkejä henkilöstölle tarjottavista eduista

Osalla työnantajista on mahdollisuuksia tarjota työntekijöille etuja, jotta ansiotyön ja läheisen hoidon yhdistäminen onnistuu. Tässä muutamia esimerkkejä: 

  • Työnantaja tarjoaa lakisääteistä laajemman oikeuden hoitaa sairastunutta läheistä.
  • Henkilöstölle on tarjolla maksuttomia palveluita, jotka auttavat arjen vaikeiden tilanteiden selättämisessä esim. parisuhdehaasteissa tai perheen huolessa rakkaasta ikäihmisestä.
  • Perhevapaalla olevalle työntekijälle tarjotaan mahdollisuus pitää työpaikan tietokone ja puhelin käytössään, sekä työpaikkaetujen säilymisestä (esim. työterveydenhuolto, liikunta- ja kulttuuriedut) mikäli käytäntö kohtelee tasapuolisesti kaikkia perhevapaille (samantyyppisestä ja tasoisesta työtehtävästä) jääviä.
  • Isovanhempi saa hoitaa sairastunutta lapsenlasta palkallisesti.
  • Isovanhempainvapaa, eli viikon mittainen palkallinen vapaa, joka on tarkoitettu isovanhemman ja lapsenlapsen yhdessäoloon sekä lapsiperheen arjessa auttamiseen.
  • Työntekijälle (isovanhemmalle) myönnetään palkallinen vapaapäivä lapsenlapsen syntyessä.
  • Sopimus sairaan lapsen kotihoitopalvelusta. Palvelu on vanhemmalle kuluton vaihtoehto kotiin jäämiselle silloin, kun lapsi sairastuu. 
Omaishoitoystävällinen rekrytointi on kilpailuvaltti

Edistykselliset työnantajat huomioivat omaishoitoystävällisyyden myös uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Väestön ikääntyessä ja yhä useamman ottaessa vastuuta läheisensä hoidosta omaishoitoystävällinen rekrytointitapa on työmarkkinoilla kilpailuvaltti. Työnantajan kannattaa viestittää avoimesti eri foorumeilla halustaan löytää ratkaisuja työn ja läheisen hoidon yhteensovittamiseksi. Myös työpaikkailmoituksessa ja työhaastattelussa kannattaa kertoa käytössä olevista joustoista ja eduista. Työntekijän valintatilanteessa omaishoitoystävällisyys näkyy siinä, että henkilö valitaan pätevyyden, työkokemuksen ja parhaiten tehtävään soveltuvuuden mukaan perhetilanteesta riippumatta. Työsopimuksella vahvistetaan työnteon ehdot, työnantajan tarjoamat etuudet sekä henkilökohtaisesti sovitut joustot.

Lait, jotka mahdollistavat ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista

Eri lait mahdollistavat työn ja perheen (omaishoidon) yhteensovittamisen. Työn ja perheen yhteensovittamista koskevat keskeisimmät lait on koottuVäestöliiton Perheystävällinen työpaikka -sivuille. 

Kun esihenkilönä huomaat, että työyhteisössäsi on joku, jonka mieltä painaa vastuu läheisen hoivasta, ota asia rohkeasti puheeksi ja tarjoa apua. Ylimmän johdon linjaukset työn joustoista ja oman esihenkilön tuki ovat ratkaisevan tärkeitä jaksamisen ja psykologisen turvallisuuden kannalta.

Omaishoito koskettaa lähes jokaista jossakin vaiheessa elämää omaishoitajana tai hoidettavana. Myös Sinun työyhteisössäsi.

Lähteet:

Työnantajilla halua palkallisiin omaishoitovapaisiin

Perheystävällinen työpaikka. Väestöliitto.

Faktapaperi työnantajat (pdf)

Infograafi työnantajat (pdf)

Työnantajan tuki omaishoitajalle -video (Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry)

Joka kolmas työssäkäyvä hoitaa läheistään.
Lue lisää
Ruuhkavuodet-kampanjasta