Päättäjälle

Työn ja hoivan yhdistäminen pitää mahdollistaa kaikille

Suomessa 80 prosenttia hoivasta on omaisten ja läheisten vastuulla. Omaishoito koskettaa lähes jokaista suomalaista jossain vaiheessa elämää hoitajana tai hoidettavana. Hoivan kokonaisuudessa omaishoito on keskeinen osa, jota ilman julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi.

Suomen omaishoidon nykymalli on kuitenkin auttamatta ajastaan jäljessä. Omaishoidon tiellä on merkittäviä rakenteellisia ongelmia, joiden takia kymmenet tuhannet omaishoitajat ovat vaikeassa asemassa.

Ruuhkavuodet eivät lopu pikkulapsivaiheeseen – yli 700 000 suomalaista hoitaa iäkästä, sairasta tai vammautunutta läheistään päivätyön ohessa.* Väestön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä omaishoitajien merkitys kasvaa entisestään.

Uuden tutkimuksen mukaan pelkästään sopimusomais­hoidon piirissä olevien iäkkäiden henkilöiden hoidon kustannukset olisivat vuodessa yli kolme miljardia euroa nykyistä suuremmat ilman omaisten apua (Keväjärvi ym. 2020). Julkiselle sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle omaishoitaja on lottovoitto.

Kuitenkin monet omaishoitajista kokevat, että yhteiskunta ei arvosta heidän panostaan.

Työn ja hoivan yhdistäminen voi kuormittaa

Suomessa joka kolmas työssäkäyvä hoitaa ansiotyön ohessa sairasta tai ikääntynyttä läheistään. Monet omaishoitajat uhraavat vapaa-aikansa oman jaksamisensa kustannuksella. Jotkut joutuvat luopumaan ansiotyöstä kokonaan.

Omaishoitoa tulee kehittää ja resursoida keskeisenä osana Suomen hoiva- ja palvelujärjestelmää.

Tarvitsemme valtakunnallisesti

  • kansallisen omaishoidon strategian, joka huomioi myös työikäisten omaishoitajien tarpeet.
  • lainsäädäntöuudistuksia, jotta esimerkiksi ansiotyön, omaishoidon ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen saadaan toimivat käytännöt.
  • enemmän  resursseja omaishoidon kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen omaishoitajille.

Tarvitsemme alueellisesti

  • linjaukset omaishoidon kehittämiseen ja palveluiden tarjontaan.
  • räätälöityjä palvelumalleja omaishoitajien, ammattilaisten ja omaishoitaja-
  • yhdistysten yhteistyötä
  • resursseja mahdollistamaan omaishoidettavien ja omaishoitajien arjen sujuminen

On aika huomata omaishoitajien rooli hoivan kokonaisuudessa, tukea heitä arvokkaassa työssään ja tehdä oikeita päätöksiä. On aika päivittää Suomen omaishoidon malli.

Alla olevien otsikkojen kautta löydät päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietoa.

Valtakunnallisesti tarvittavat päätökset

Työssäkäyvillä omaishoitajilla on oltava aina aito mahdollisuus valita roolinsa ja saada läheisensä hoitoon tarvittava tuki. On tunnistettava ja tunnustettava, että ruuhkavuodet eivät pääty pikkulapsivaiheeseen, vaan tukea työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tarvitaan kaikissa työuran vaiheissa. Palvelu- ja tukijärjestelmä tulee uudistaa vastaamaan perheiden ja työelämän tarpeita. 

Valveutuneet työnantajat ottavat jo huomioon työntekijöidensä elämäntilanteet ja kehittävät uusia tapoja tukea ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamista. Omaishoitajat tarvitsevat kuitenkin myös läheisensä hoidosta johtuviin ansionmenetyksiinsä kompensaatiota. Valtaosa työnantajistakin on samaa mieltä. Taloustutkimuksen 2021 tekemän kyselyn mukaan  lähes kaksi kolmesta työnantajayrityksestä kannatti Kela-korvausta kompensoimaan työntekijän läheisen hoidosta johtuvia ansiomenetyksiä. Päättäjänä voit edistää näitä asioita.   

Näitä tarvitaan nyt:  

  • Kansallinen omaishoidon strategia, joka huomioi myös työikäisten omaishoitajien tarpeet.  

Omaishoito on miljardiluokan kysymys. Pelkästään ikääntyneiden sopimusomaishoidolla hoidettavien vaihtoehtoisen hoidon ja palveluiden kustannuksiksi on laskettu 3,1 miljardia euroa. Silti vuodesta 2021 alkaen omaishoidon kehittämiseen ei ole kansallista strategiaa, vaikka sille on polttava tarve.   

  • Lainsäädäntöuudistukset, jotta ansiotyön, omaishoidon ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen saadaan toimivat käytännöt. Juuri nyt esim. perhevapaauudistus!

Katso tästä perhevapaauudistus – lakiesityksen muutostarpeet  

Katso tästä Omaishoitajaliiton esittämät suositukset sosiaaliturvauudistukseen. 

Katso tästä omaishoitajien työttömyysturvan muutostarpeet  

Katso tästä tartuntatautilain muutostarve yli 16-vuotiaan henkilön omaishoitajan ansionmenetyksen korvaamiseksi karanteenin tai eristyksen aikana.  

  • Sopimusomaishoidon kehittäminen.  

Omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa, koska omaishoidon tuen saatavuus ja palveluiden sisältö vaihtelevat kunnittain. Sopimusomaishoitoon tarvitaan valtakunnalliset kriteerit, jotka mahdollistavat pääsyn tuen piiriin ajoissa. Omaishoitajat pitävät myös keskimääräistä tuen tasoa (440 euroa/kk) erittäin pienenä suhteessa hoitovastuuseen. Tuen ja palvelukokonaisuuden tulee kannustaa omaishoitoon.   

  • Enemmän resursseja omaishoidon kehittämiseen ja palveluiden järjestämiseen omaishoitajille.  

Palveluvajeet ja kuntien määrärahaniukkuus omaishoidon tukemisessa kuormittavat omaishoitajia. Omaishoidettavien ja hoitajien tarvitsemiin palveluihin on kohdennettava enemmän resursseja. Omaishoitoon tarkoitetut rahat valuvat osittain toisaalle. Tarvitaan seuranta ja arviointi omaishoitoon suunnatuille valtionosuuksille. 

Alueellisesti tarvittavat päätökset

Omaishoidon toimintapolitiikkaa on kehitettävä määrällisesti ja sisällöllisesti hyvinvointialue -toimintaan siirryttäessä. Ilman omaishoitoa tukevien toimintakäytänteiden uudistusta ja kehittämistä, rakenneuudistus ei pääse tavoitteisiinsa.  

Monessa kunnassa sopimusomaishoidon tulkitaan olevan asia, joka edellyttää esim. ansiotyöstä luopumista. Tällaiset linjaukset tulee poistaa ja muutenkin omaishoidon tuen saamisesta pitää poistaa kaikki esteet, jotta työssäkäyvä omaishoitaja saa tarvitsemansa tuen ja hoivaa tarvitseva läheinen arkea mahdollistavat palvelut, kuten esim. kuntouttava päivätoiminta ja sijaishoito. Kuntien, jatkossa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin, tulee tarjota hoidettavalle riittävät palvelut omaishoitajan työssäkäynnin ajaksi, oli omaishoitosopimusta tai ei.  

Näitä tarvitaan nyt:  

  • Omaishoitomyönteiset linjaukset omaishoidon kehittämiseen ja palveluiden tarjontaan huomioiden myös työssäkäyvät omaishoitajat.
  • Räätälöityjä palvelumalleja. Perhekohtainen omatyötekijä, joka huomioi omaishoitajan tilanteen kokonaisvaltaisesti. Omaishoitajan vapaan järjestymisen vaihtoehtoja tulee laajentaa ja huomioida myös sopimusomaishoidon ulkopuolella olevien omaishoitajien tuen tarve.
  • Omaishoitajien, ammattilaisten ja omaishoitajayhdistysten yhteistyötä.
  • Resursseja mahdollistamaan omaishoidettavien ja omaishoitajien arjen sujuminen.
Omaishoito lukuina

Työssäkäyvistä suomalaisista noin joka kolmas hoitaa jossain määrin samaan aikaan myös läheistään tämän korkean iän, sairauden tai vamman tuoman toimintakykyvajeen vuoksi.  

Sopimusomaishoitajista lähes puolet on työikäisiä omaishoitajia.

Omaishoidon tukeminen on hyvä sijoitus

Omaishoito ja sen tukeminen kannattaa nähdä keskeisenä osana hoivan kokonaisratkaisua. Sijoittamalla omaishoitoon voidaan vastata hoivan haasteisiin, jotka kumpuavat mm. väestön ikääntymisestä, hoitajapulasta, palveluvajeesta ja palveluiden laadun ongelmista. Tukemalla omaishoitoa edistetään ihmisten mahdollisuutta asua omassa kodissaan. Huomioimalla omaishoidon eri asiakasryhmät mm. työssäkäyvät omaishoitajat, valtio ja kunnat/hyvinvointialueet säästävät vaihtoehtoiskustannusten valossa. 

Omaishoitajaliiton kannanotot

Omaishoitajaliitto on aktiivinen vaikuttaja. Voit tutustua liiton kannanottoihin ja lausuntoihin täältä: Omaishoitajaliiton kannanotot ja lausunnot 

*) Lähde: Kauppinen, T. ym. 2013. Työ ja terveys Suomessa 2012.

Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos.

Faktapaperi päättäjille (pdf)

Video päättäjille omaishoidosta.

Joka kolmas työssäkäyvä hoitaa läheistään.
Lue lisää
Ruuhkavuodet-kampanjasta