Raportti: Omaishoidon tuki on kehittynyt, mutta hitaasti

Omaishoidon tuki on kehittynyt Suomessa positiiviseen suuntaan, mutta hitaasti. Tällaiseen päätelmään tullaan sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015-2018 -raportissa.

Omaishoidon tuesta annetun lain ja perhehoitolain edellyttämiä palveluja on lisätty kunnissa ja kuntayhtymissä. Seurantajaksolla eniten on lisätty hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä sijaistusvaihtoehtoja muun muassa lisäämällä kiertäviä perhehoitajia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannan tulokset kertovat, että omais- ja perhehoitoa edistäviä toimenpiteitä ei ole toteutettu kaikissa kunnissa niin laajasti kuin lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on ollut.

Omaishoidon tuen kunnittain vaihtelevat myöntämiskriteerit tunnustetaan ongelmaksi, joka vähentää omaishoidon houkuttelevuutta. Raportissa suositellaan, että myöntämisperusteet yhtenäistetään vähintään maakuntatasolla. Samalla todetaan, että yhtenäistäminen ei saisi tarkoittaa niiden kiristämistä.

Raporttia ovat olleet laatimassa THL:n lisäksi Kela, Kuntaliitto, Omaishoitajaliitto, Muistiliitto sekä sote-kuntayhtymät Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta ja Kainuusta.

THL:n kuntakyselyn keskeiset havainnot
Omaishoidettavan muistisairaus on yleisin omaishoidon syy.
Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia järjestetään kunnissa jo laajasti.
80 % sopimusomaishoitajista tekee lähes ympärivuorokautisesti sitovaa omaishoitotyötä.
Edelleen vain puolet sopimusomaishoitajista pitää lakisääteisiä vapaitaan.
Ilman omaishoitosopimusta läheisiään auttaville myönnetään vapaita vielä vähäisesti.
Omaishoidon kustannuksia ei tilastoida kunnissa kattavasti.
Puolet kunnista arvioi, että omaishoidon kehittämisen lisämääräraha ei vaikuttanut tai ohjautunut omaishoitoon.

Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015-2018 -raportti