Puolueet lupaavat paljon omaishoidolle

Yhdeksän eduskunnassa vaikuttavaa puoluetta ja yksi kansanliike vastasivat Omaishoitajaliiton Lähellä-lehden kysymyksiin omaishoidosta.

Puolueiden näkökulmat saatiin puoluetoimistojen kautta. Puoluerekisteriin listautumaton Liike Nyt vastasi kaksihenkisen eduskuntaryhmänsä äänellä. Seitsemän tähden liikkeeltä ei saatu vastauksia useista yrityksistä huolimatta.

Puolueille esitetyt kysymykset

1) Millainen on omaishoidon merkitys Suomen sote-järjestelmälle ja hyvinvointiyhteiskunnalle?

2) Pitäisikö omaishoidon tukeen (palkkio, palvelut) olla subjektiivinen oikeus kaikilla myöntämiskriteerit täyttävillä? Pitäisikö koko maassa olla voimassa samat myöntämiskriteerit ja tuet?

3) Onko omaishoidon tuki nykyisellään riittävä? Miten tukea voitaisiin kehittää?

4) Miten yhteiskunta voisi helpottaa työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamista?

5) Mitkä ovat tärkeimmät omaishoitoon liittyvät kysymykset, jotka tulee ratkaista ensi vaalikaudella?

6) Mitä puolueenne aikoo tehdä omaishoidon edistämiseksi ensi vaalikaudella?

Puolueiden vastaukset

Alla olevassa valikossa ovat puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan. Järjestys on nykyisen eduskunnan voimasuhteiden mukainen. Toimitettu juttu puolueiden vastauksista löytyy Lähellä 1/2019 -lehdestä.

Suomen Keskusta

  1. Omaishoidolla ja omaishoitajilla on erittäin tärkeä rooli Suomessa. Omaishoito on inhimillinen ja yhteiskunnan näkökulmasta usein varsin edullinen hoitomuoto. Omaishoitajat pitävät huolta ikääntyneistä, vammaisista tai muutoin jatkuvaa apua tarvitsevista läheisistään ja korvaavat siten osittain muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta.
  2. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea asuvat omaishoitajat ovat yhä eriarvoisessa asemassa, vaikka tällä vaalikaudella omaishoitoa on yhdessä perhehoidon kanssa kehitetty. Omaishoidon tuen taso vaihtelee liikaa kotikunnasta riippuen. Keskustan mielestä omaishoidolle olisi laadittava yhtenäiset valtakunnalliset kriteerit. Omaishoitajille pitää turvata myös riittävät tukipalvelut ja mahdollistaa niiden tosiasiallinen käyttö.
  3. Tuen tasoakin on voitava tarkastella, mutta keskusta painottaa omaishoidon kehittämisessä edellisessä vastauksessa mainittuja yhtenäisiä kriteereitä. Ennen kaikkea ongelmana on ollut myös se, että loppuvuodesta tuki on useissa kunnissa loppunut kesken, eikä uusia sopimuksia ole välttämättä tehty lainkaan. Tuen kehittämisen lisäksi on erittäin tärkeää turvata omaishoitajien lakisääteiset palvelut ja parantaa omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia.
  4. Suomi ikääntyy ja on oleellista, että työelämä joustaa nykyistä paremmin omaishoidon tarpeisiin. Omaishoitajia on monessa eri elämäntilanteessa ja heidän tarpeensa vaihtelevat – toiselle oleellista on työn ja hoivan yhteensovittaminen, toiselle tuen taso, kolmannelle mahdollisuus lepohetkiin. Kaikki nämä pitää huomioida kehittämistyössä. Keskusta haluaa, että kaikki olemassa olevat keinot omaishoidon ja työn yhteensovittamiseksi otetaan suomalaisilla työpaikoilla täysimääräisesti käyttöön. Niihin kuuluu mm. työaikajoustot, etätyöt, työvuorojen ja lomien järjestelyt. Hyviä käytäntöjä voidaan pyrkiä levittämään esimerkiksi tiedotuskampanjalla.
  5. Tärkeintä on korjata epätasa-arvo, joka johtuu omaishoidon erilaisista kriteereistä. On varmistettava, että entistä useampi omaistaan hoitava pääsee tuen piiriin. Perhe- ja omaishoidon asemaa ikäihmisten hoidossa pitää vahvistaa.
  6. Keskusta haluaa jatkaa omaishoidon kehittämistä aikaisemmissa kysymyksissä annettujen vastausten mukaisesti. Lisäksi kotitalousvähennystä voitaisiin verotuksessa uudistaa paremmin kotitaloustyötä ja hoiva- ja hoitotyötä sekä omaishoitoa tukevaksi.
Kansallinen Kokoomus

  1. Omaishoidon merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin merkittävä. Omaisensa hoivaajina toimivien tilanteet ovat hyvin moninaisia. Hoidettavana voi olla oma puoliso, lapsi tai vanhempi. Omaishoitaja voi olla vammaisen lapsen huoltaja, puolisoaan hoitava ikäihminen, tai omainen yhdistää läheisensä hoivan työelämään. Mahdollisuus asua omassa kodissaan ja saada hoivaa läheiseltään on ennen kaikkea inhimillisestä näkökulmasta katsottuna hyvin arvokasta. Suomi ikääntyy nopeasti. Jo tällä hetkellä yli 65-vuotiaita on yli miljoona. Sosiaali- ja terveydenhuollonpalveluiden tarve tulee siis kasvamaan merkittävästi seuraavien vuosien aikana. Moni ikääntyvä toivoo saavansa asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan ja mahdollisuus läheisen hoivaan on tässä tärkeässä osassa. Omaisten antama apu on niin ikään hoitomenojen näkökulmasta suuri, kun mietitään pitkäaikaishoidon kustannuksia.
  2. Kokoomuksen mielestä tuki on turvattava kaikille kriteerit täyttäville. Myös kokoomuksen seniorikannanotossa todetaan, että omaishoitajien asema on tärkeä turvata lainsäädännöllisesti tasa-arvoiseksi asuinpaikasta riippumatta. Omaishoitajille on myös taattava vapaapäivät. He ovat usein itse ikääntyneitä, joiden jaksamista ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä.
  3. Hallitus on uudistanut omais- ja perhehoidon lainsäädäntöä. Uudistus parantaa omaishoitajien asemaa ja jaksamista sekä mahdollisuuksia vapaisiin sijaishoitajakäytäntöjä parantamalla. Omaishoitoa on myös tuettu tekemällä kuntien valtionosuuksiin panostuksia. Lisäksi omaishoidon pilotoinnit ovat olleet tärkeitä uusien toimintamallien kehittämisen kannalta.
    Omaishoidon tuki koostuu palkkiosta ja palveluista. Kriteerien tulee olla samat koko maassa. Henkilökohtainen budjetointi tulee selkiinnyttämään tilannetta.
    Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita tarkastetaan kalenterivuosittain palkkakertoimella, ja palkkioita on nostettu tälläkin hallituskaudella. Edelleen tuen monipuolista kehittämistä on jatkettava, sillä sen taso ei nykyisellään ole kohtuullinen. Palkkioiden määrää tulee tarkastella ja sen tasapuolinen saatavuus varmistaa.
    Omaishoitajien monipuoliset tukipalvelut ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta, mukaan lukien riittävät vapaapäivät. Omaishoitajille on tärkeä tarjota koulutusta, sillä usein omaishoitajaksi tullaan vailla aikaisempaa kokemusta vastaavan tyyppisestä hoivan tarpeesta. On myös tärkeää lisätä työnantajien ymmärrystä omaishoidon tarpeisiin liittyen ja mahdollistaa joustavuus työpaikoilla.
  4. Moni työssäkäyvä hoitaa omaa läheistään. Kokoomus kannattaa työntekijän lakisääteistä oikeutta saada tuettua läheisen hoito- tai hoivavapaata. Lakisääteinen mahdollisuus hoivavapaaseen antaisi työssäkäyville mahdollisuuden antaa hoivaa ja tukea omaisilleen tarpeen tullen. Hoivavapaan ajatuksena on, että työssäkäyvä ihminen voi jäädä hoitamaan lyhytaikaisesti läheisiään.
    Hoivavapaan mahdollisuus on jo lain tasolla olemassa, mutta sitä ei käytetä, sillä se ei ole tuettua.
    Hoivavapaan mahdollistaminen olisi kokoomuksen mielestä sekä taloudellisesti järkevää että inhimillisempää, kun voitaisiin mahdollistaa paremmin esimerkiksi leikkauksesta toipuvan iäkkään omaisen hoitaminen kotona. Tämä tarkoittaa mm. vähemmän kalliita sairaalapäiviä ja enemmän läheisten ihmisten apua tutussa ympäristössä.
    Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittamista selvittänyt raportti on vastikään julkaistu. Siinä pidetään yhtenä keskeisenä toimena sitä, että työpaikkojen tietoa omaishoidosta ja omaishoitoperheiden oikeuksista lisätään. Tietoa tulisi tarjota esimerkiksi jo olemassa olevista lainsäädännön mahdollistamista vapaista sekä erilaisista keinoista, joilla omaishoitajia voitaisiin tukea työpaikoilla.
  5. Kuluvalla hallituskaudella on käynnistetty ”Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa” –kärkihanke. Kyseessä on siis hallituksen kärkihankkeena toteutettava koti- ja omaishoidon uudistus, jonka tavoitteena on luoda konkreettisia toimintamalleja, jotka vahvistavat omaishoitoa vaihtelevissa tilanteissa.
    Uudistustyön on tärkeä jatkua myös seuraavalla hallituskaudella, sillä muutosta koti- ja omaishoidon kehittämiseksi on tehtävä pitkäjänteisesti. Väestön vanhentuessa omaishoito lisääntyy ja sillä on tärkeä rooli vanhuspalveluiden kehittämisen kannalta; sillä se vähentää raskaimpien palveluiden tarvetta. Siksi omaishoito ja omaishoitajien jaksaminen ja työn arvostus on yhä tärkeämpää.
    Erityistä huomiota on kiinnitettävä omaishoidon tuen tasoon, tukeen oikeutettujen määrän tarkasteluun ja tuen yhdenvertaiseen saatavuuteen kunnasta riippumatta. Riittävillä tukipalveluilla vahvistetaan omaishoitoa. Omaishoitajien omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on tärkeä huolehtia, sekä varmistaa riittävä valmennus omaishoitajuuteen.
  6. Edellä esitettyjen lisäksi kokoomuksen mielestä omaishoitoon olisi luotava yhtenäiset valtakunnalliset laadun ja seurannan kriteerit. Mahdollisuutta yhdistää läheisen hoiva ja työelämä tulee helpottaa. Omaistaan hoitavien jaksamista tulee myös tukea varmistamalla omaishoitajan mahdollisuus pitää lomaa ja järjestellä vapaapäiviään.
    Lisätään kannustimia ja mahdollisuuksia omais- ja perhehoitoon, naapuriapuun ja yhteisöllisyyteen. Luodaan uudenlaisia kotihoidon malleja, joilla mahdollistetaan henkilön läheisten osallistuminen hoivaan. Myös kotihoidon kokonaisuuden johtamiseen ja resurssien jakautumiseen valtakunnallisesti on kiinnitettävä erityistä huomiota.
    Kokoomuksen mielestä olisi myös tärkeää, että kunnat (maakunnat) hyväksyisivät omaishoitajaksi myös ystävän tai muun läheisen, sillä meillä on paljon yksinäisiä ihmisiä ilman lähiomaisia.
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue

  1. Merkitys on aivan suunnaton emmekä selviäisi ilman omaishoitajia. Yli miljoona suomalaista auttaa läheistään säännöllisesti ja varsinaisia omaishoitotilanteita on yli 350 000. Etenkin vaativan omaishoidon tuoma helpotus ja kustannussäästö palvelujärjestelmäämme lasketaan jopa miljardeissa euroissa.
  2. Kriteereiden tulisi olla samat, jotta yhdenvertaisuus toteutuu. Kriteereiden perusteiden tulee olla suunnitelmalliset ja tukea pitkäjänteisesti omaishoitajuutta. On huolehdittava siitä, etteivät kunnat irtisano tai heikennä voimassa olevia sopimuksia yksipuolisesti sen vuoksi, että kriteereitä muutetaan. Jokainen tilanne pitäisi arvioida yksilöllisesti, vaikka kriteerit ovat samat.
  3. Tuki muodostuu palkkiosta ja palveluista. Palkkio on pieni ja yksinkertaisimpia keinoja tuen kehittämiseksi ovat palkkion nostaminen ja verotuksen keventäminen. Olennaista ovat myös riittävät ja kohtuuhintaiset palvelut, joilla omaishoitoa tuetaan. Palveluiden tulee tukea myös omaishoitajan oikeutta omaan elämään, esim. työssäkäyntiin ja opiskeluun. Opiskelu ei saa olla este palkkion saamiselle. Sijaishoidon palvelumaksujen tulisi kerryttää asiakasmaksukattoa. Myös lainsäädäntöä tulisi vahvistaa.
  4. Omaishoitajaliiton vaalitavoitteiden mukainen työryhmävalmistelu, jossa työmarkkinaosapuolet ovat mukana on erittäin kannatettavaa. Työryhmän tulee laatia suositukset lainsäädännön kehittämiseksi. Työnteon ja omaishoidon yhteensovittamisen helpottaminen on erittäin tärkeä tavoite. Jos siinä onnistutaan, niin kaikki hyötyvät.
  5. Työnteon ja omaishoidon yhteensovittaminen sekä omaishoitajien aseman parantaminen myös sosiaaliturvauudistuksessa. Omaishoitajien asemaa ja oikeusturvaa on vahvistettava niin, että omaishoitaja voi luottaa tulevaisuuteen ja järjestelmän jatkuvuuteen.
  6. Omaishoidon kehittämistyötä tulee jatkaa mm. kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman pohjalta niin, että omaishoitajien asemaa parannetaan ja arkea helpotetaan, em. asiat huomioiden.
Perussuomalaiset

  1. Perussuomalaisten mielestä omaishoidon merkitystä hyvinvointiyhteiskunnallemme ei ymmärretä riittävästi eikä omaishoitajia arvosteta tarpeeksi! Kotihoito tarvitsee ehdottomasti lisää panostuksia. Nykytilanne on paitsi epäinhimillinen myös taloudellisesti järjetön.
  2. Tällä hetkellä omaishoidon tuet ovat riippuvaisia asuinkunnan taloudellisesta tilanteesta, ei tukea tarvitsevan perheen, omaisen tai läheisen tilanteesta ja tämä malli on kestämätön. Kuntien etsiessä säästöjään sakkaavaan talouteensa tulevat omaishoitajien tukiin puuttuminen yleensä ensimmäisenä, ”helppona” vaihtoehtona käsittelyyn. Omaishoitajien tarpeet ovat kuitenkin erilaisia ja olisikin hyvä, jos palkkion osalta päästäisiin laajempaan yhdenmukaisuuteen. Tässä tulee kuitenkin huomioida se, että elinkustannukset yms. vaihtelevat asuinalueen/maakunnan yms. mukana. Palvelujen osalta omaishoitajat itse ovat asiantuntijoita omaisiensa tarpeille. Ensisijaisesti tulee huolehtia omaishoitajien jaksamisesta ja vapaiden järjestämisestä. Kaikille ei sovellu se, että omainen siirretään vapaapäiviksi intervallihoitopaikkaan vaan omaisen kannalta parempi vaihtoehto voi olla, että sijaishoito järjestetään kotiin.
  3. Perussuomalaisten mielestä omaishoidon palkkiot on porrastettava hoidettavan avuntarpeen mukaan siten, että omaishoidontukea saa nykyistä kevyemmissäkin hoitotilanteissa, ja intensiivistä hoitoa antavat omaiset saavat nykyistä enemmän tukea. Jokaisen omaisen on saatava osallistua läheisensä hoitoon omien voimavarojensa puitteissa. Omaishoitajien tärkeän työn arvostuksen tulisi näkyä siinä, että omaishoidon tuki olisi verovapaata.
  4. Työssäkäyviä omaishoitajia tulee tukea oikeudella palkalliseen tilapäiseen hoitovapaaseen, aivan samoin kuin on oikeus pienten lasten vanhemmilla.
  5. Näemme, että jokainen yllä esitetyistä asioista on omaishoidon osalta sellainen, joka tulee ratkaista tulevalla vaalikaudella.
  6. Perussuomalaisille omaishoito on ollut aina tärkeä, sydäntä lähellä oleva aihe ja vuosittain esillä mm. meidän vaihtoehtobudjeteissa ja lakiesityksissä jne. riippumatta siitä, olemmeko hallituksessa vai oppositiossa. Työtä omaishoidon ongelmakohtien korjaamiseksi jatketaan myös tulevalla vaalikaudella.
Sininen tulevaisuus

  1. Omaishoidon merkitys on aivan keskeinen. Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä läheistensä parissa. Omaishoito tukee sote- ja maakuntauudistausta sekä palvelujen järjestämistä. Omaishoito parantaa ja pidentää kotona hoidettavien potilaan elämää.
  2. Subjektiivinen oikeus tulisi tietysti olla kriteerit täyttävillä. Sote- ja maakuntauudistus ovat ratkaisu kriteereihin. Yli 300 kunnan tilalle tulee 18 maakuntaa.
  3. Tuki ei ole nykyisellään riittävä. Raha ei pelkästään riitä, vaan sosiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin tarvitaan lisää tukea. Omaishoitajan jaksamista tukevia tuurausjärjestelmiä pitää kehittää. Toki tukea on jo kehitetty, mutta kehittämistä pitää jatkaa kolmistaan omaishoitajien, luottamushenkilöiden ja viranomaisten kesken.
  4. Mahdollistamalla sen, että yhteiskunta korvaa omaishoitajan poissaoloja töistä. Pitää luoda tukijärjestelmä, joka mahdollistaa sen entistä paremmin.
  5. Omaishoitajien tukijärjestelmän arviointi ja seuranta, että maakunta voi sitä tehokkaasti valvoa ja ohjata, jotta saadaan maksimaalinen hyöty yhteiskunnan ja omaisten kannalta.
  6. Aiomme edistää edellä mainittuja asioita, luoda omaishoitajaohjelman ja tuoda julki omaishoitajan etuja ja hyötyjä yhteiskunnalle. Omaishoitoa tulee kehittää positiivisessa hengessä ja siihen tulee varata määrärahoja valtion budjetissa.
Vihreä liitto

  1. Omaishoitajat tekevät suunnattoman arvokasta työtä. He kantavat niukalla korvauksella ja valtavalla työllä julkisen sektorin puolesta vastuuta, hyvinvointivaltion lupausta hoivasta jokaiselle.
    Omaishoito koskettaa satojatuhansia suomalaisia hoitajan tai hoidettavan roolin kautta. Läheisen hoitaminen on aina tunteikas tehtävä, johon liittyy usein vaikeita kysymyksiä ratkottavaksi: Mitä lääkkeitä hoidettava tarvitsee? Miten hoitaja ehtii huolehtia itsestään? Miten säilytetään sosiaaliset suhteet ja miten turvataan toimeentulo?
    Mitä useampaa ihmistä voidaan hoitaa kotona, sitä vähemmän kunnilta kuluu rahaa laitoshoitoon. Omaishoitoa ei kuitenkaan saa ajatella julkisen sektorin säästökysymyksenä. Yhteiskunnan kuuluu tukea omaishoitoa ei siksi, että se on edullista, vaan koska mahdollisuus asua kotona ja elää läheisten kanssa arkea on inhimillisesti tärkeä mahdollisuus ja niitä, jotka haluavat valita omaishoitajan osan, on oikein tukea.
  2. Kyllä. Omaishoidon tukeen pitää luoda valtakunnalliset pelisäännöt, jotta omaishoitajat ovat yhdenvertaisessa asemassa asuinkunnastaan riippumatta. Omaishoidon tuen palkkioista ja palkkioluokista tulisi säätää lailla.
  3. Omaishoitajajärjestelmää tulisi kehittää niin, että omaishoitajille voidaan taata tarvittava kokonaisvaltainen tuki ja esimerkiksi riittävät vapaat sekä helpottaa työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamista, yhdenvertaisesti koko Suomessa.
    Omaishoidon tuen rahoitus ei saa olla kiinni siitä, riittävätkö kunnalla rahat koko vuodeksi. Lainsäädännön uudistuksella pitää varmistaa, että omaishoidon rahoitus on turvattu 365 päivää vuodessa – vain näin voidaan taata omaishoidon jatkuvuus ja estää inhimillisesti kohtuuttomat tilanteet.
    Omaishoitajien yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi tulisi harkita omaishoidon tuen rahoituksen siirtämistä Kelan vastuulle.
    Tuen myöntämisen kriteerit eivät ota täysimääräisesti huomioon hoidon psyykkistä sitovuutta vaan painottuvat enemmän fyysisen hoivan tarpeeseen. Näin erityisesti neuropsykiatrisia oireista tai mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten omaishoitajat saattavat jäädä tuen ulkopuolelle tai sen matalimmalle tasolle. Omaishoidon tuessa olisikin huomioitava nykyistä paremmin myös ohjauksen ja valvonnan tarve fyysisen hoivan antamisen ohella.
  4. Vahvistamalla työelämän lainsäädännössä jo olevaa oikeutta lyhennettyyn työaikaan ja muihin työ- ja työaikajärjestelyihin, kun perusteena on omaishoito. Tarjoamalla kotipalveluja, jotka helpottaisivat esimerkiksi aikuisen vammaisen lapsen omaishoitajan arkea. Levittämällä tietoa ja hyviä käytäntöjä lainsäädännön ja antamista mahdollisuuksista sekä varmistamalla että julkisen sektori näyttää esimerkkiä työnantajana.
  5. Omaishoitajat tulee saattaa yhdenvertaiseen asemaan koko maassa, kunnasta riippumatta. Omaishoitajan välttämätön tuki ja palvelut eivät saa olla kiinni yksittäisen kunnan sosiaalitoimen rahatilanteesta.
    Omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista tulee vahvistaa, ensisijaisesti palvelujen (ohjaus, koulutus, neuvonta, kuntoutus, oikeus vapaaseen) kautta.
    Omaishoidon rinnalla tulee kehittää myös muita kodinomaisia kaikenikäisten hoitotapoja, esimerkiksi perhehoitoa.
  6. Tehdä työtä yllä kuvattujen tavoitteiden puolesta omaishoitajien yhdenvertaisen aseman ja heidän tarvitsemiensa palvelujen turvaamiseksi.
Vasemmistoliitto

  1. Omaishoitajat tekevät arvokasta, pyyteetöntä ja raskasta työtä ja säästävät samalla yhteiskunnan voimavaroja. Omaishoidon tarve kasvaa koko ajan, kun ikääntyvän väestön määrä kasvaa. Laitoshoidolla ja tehostetulla palveluasumiselle näihin palvelutarpeisiin ei kyetä yksin vastaamaan.
  2. Olemme Omaishoitajaliiton esitysten kannalla. Kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille tulee tarjota omaishoitosopimus. Kriteereiden tulee olla samat kaikissa kunnissa tai maakunnissa. Lisäksi kuntien tai maakuntien mahdollisuus evätä omaishoidon tuki vetoamalla määrärahasidonnaisuuteen tulee poistaa.
  3. Kuten Omaishoitajaliito on esittänyt, omaishoidon tuen verotusta tulisi keventää esimerkiksi kehittämällä verovähennysjärjestelmää. Samoin omaishoidon tuen tulisi olla etuoikeutettu tulo, jota ei oteta huomioon omaishoitajien sosiaalietuuksia laskettaessa. Tuesta tulee periä lakisääteiset sosiaaliturvamaksut eläkekertymää varten.
  4. Omaishoitajista 43 prosenttia on alle 65-vuotiaita. Arvio omaisiaan auttavien määrästä vaihtelee 300 000:sta yhteen miljoonaan. Työssäkäyviä omaisistaan huolehtivia henkilöitä on arvioitu olevan noin 750 000. Luvut kertovat siitä, että omaishoidon ja työssäkäynnin yhteensovittaminen vaatii uusia ratkaisuja. Eräs keino voisi olla työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamisen helpottaminen takaamalla omaishoitajalle sairausvakuutuslaissa oikeus tietyn pituisiin, korvattuihin hoitovapaapäiviin vuodessa tai sairausvakuutuksen kautta tuettuun osa-aikatyöhön. Korvaus voisi olla työeläkettä kartuttava ja hoitovapaan aika korvaisiin myös työnantajalle vanhempainvapaan tavoin. Työlainsäädännössä omaishoitajalle vapaat tulisi taata työssäolopäiviin verrattaviksi päiviksi. Tällaisesta esityksestä ei ole puolueellamme virallista kantaa.
    Myös omaishoidon vapaapäiviä voitaisiin lisätä nykyisestä. Hoidettavalta perittävä maksu omaishoitajan vapaapäivien aikaisesta hoidosta tulisi sisällyttää terveydenhuollon maksukattoon.
    Tällä hetkellä töistä on työsopimuslain mukaan oikeus saada palkatonta vapaata siksi ajaksi, että saa järjestettyä hoidon omaiselle. Poissaololle ei ole määritelty tarkkaa aikaa. Kohtuullinen aika on enintään viikko.
  5. Korvauksen taso, omaishoidon järjestämistapa sote-uudistuksessa sekä omaishoidon työelämän yhteensovittaminen ovat keskeisiä kysymyksiä tulevalla vaalikaudella.
    Hallituksen sosiaali- ja terveysuudistuksessa omaishoidon tukijärjestelmän ylläpitäminen keskitettäisiin tulevien maakuntien hoidettavaksi. Tämän vaihtoehdon puolesta puhuu maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskitetty järjestämisvastuu. Tällöin lainsäädännöllä tulee kuitenkin turvata se, että omaishoidon tarpeessa olevat saavat yhdenvertaiset palvelut koko maassa. Nykyisessä omaishoitolaissa kuntien myöntämä tuki on käytännössä sidottu budjetoituun määrärahaan ja kunnan tarveharkintaan. Omaishoitolakia tulisi muuttaa niin, että kaikille tukikriteerit täyttäville ja tukea hakeville omaishoitajille tulisi tarjota omaishoitosopimusta.
  6. Omaishoidon tuen korvaustason nostaminen, Omaishoidon ja työelämän yhteensovittaminen sekä Omaishoidon tukijärjestelmän yhteensovittaminen sosiaali- ja terveysuudistukseen, jotta omaishoidon tarpeessa olevien palvelut tarjotaan yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa, ovat puolueellemme keskeisiä omaishoidon kehittämiskohteita.
Suomen ruotsalainen kansanpuolue

  1. Omaishoidon merkitys on suuri. Suomessa on ollut ajatuksena, että ikäihmiset pystyisivät asumaan kotona niin pitkään kuin mahdollista. Tämä on johtanut kasvavaan tarpeeseen omaishoitajista. Laajemmin katsoen omaishoitajien tekemä työ pienentää tarvetta hoitopaikoille. Omaishoito on myöskin taloudellisesti erittäin tärkeää Suomelle.
  2. Nykyään omaishoidon tuessa on suuria eroja kuntien välillä. Mielestämme tuki pitäisi siirtää Kelan hoidettavaksi. Palkkiot pitäisivät olla samat koko maassa kunnasta riippumatta.
  3. Omaishoidon tuki ei ole riittävä. Mielestämme tukea voidaan kehittä eri tavoin. Verotuksessa voitaisiin lisätä omaishoitajien verovähennyksiä ja parantaa eläke-etuja.
  4. Kolmannen sektorin järjestöjen pitäisi pystyä tuottamaan omaishoitajia tukevia palveluja. Tiedotusta ja keskustelua tarvitaan, jotta omaishoitajat käyttäisivät vapaita enemmän.
  5. (ja 6.) Nämä kysymykset liittyvät aiempiin vastauksiin. Tärkeintä on, että tuki saadaan riittävän suureksi kaikissa kunnissa.
Suomen Kristillisdemokraatit

  1. Omaishoitajien merkitys on todella suuri. Omaishoitajat mahdollistavat hoidon kotona mahdollisimman pitkään, mikä on usein mielekkäin vaihtoehto potilaalle ja myös omaisille. Omaishoidosta syntyy merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle.
  2. Kyllä. Tällä hetkellä ehdot vaihtelevat liian paljon riippuen siitä missä asuu. KD ajaa yhtenäisiä myöntämiskriteereitä ja tukia koko maahan.
  3. Omaishoidon tuki on nykyisellään liian matala, kun ottaa huomioon omaishoidon raskauden sekä myös yhteiskunnalle tulevat säästöt omaishoidosta. KD esitti omassa vaihtoehtobudjetissaan määrärahan lisäystä omaishoidon tuen alimman tason nostamiseen. Esitämme tuoreessa vero-ohjelmassa ja vaaliohjelmassa omaishoidon tuen muuttamista verovapaaksi tuloksi.
  4. Tarvitaan joustoja työelämään, jotta omaishoitajat pystyvät yhteensovittamaan työssäkäynnin ja omaishoidon. KD ajaa työelämän uudistamista sekä sosiaaliturvan kehittämistä niin, että myös lyhyen ja osa-aikaisen työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa. Joissain EU-maissa on käytössä omaishoidon osittain hoitovapaa samalla tavalla kuin meillä on lasten hoidon osalta. Vastaavan osittaisen omaishoitovapaan käyttöönoton mahdollisuutta tulee selvittää myös Suomessa.
  5. Omaishoidon tuen myöntämisen muuttaminen valtakunnallisesti yhdenmukaiseksi, omaishoidon tuen tasokorotus ja verottomuus ovat KD:n ohjelmassa keskeisiä.
  6. Kuten tälläkin vaalikaudella, aiomme ajaa omaishoidon kehittämistä edellä mainitun mukaisesti. Tulemme pitämään omaishoitoa esillä hallitusneuvotteluissa ja eduskunnan keskusteluissa. Tulemme nostamaan esille omaishoidon merkityksen julkisessa keskustelussa.
Liike Nyt

  1. Liike Nyt –eduskuntaryhmä katsoo, että omaishoidon merkitystä ei ole nostettu sille kuuluvaan tärkeään asemaan. Sote-uudistuksen yhteydessä on tunnistettava omaishoitajien tarpeet ja kehitettävä niitä. Sitä kautta sekä omaishoitajien että hoidon saajien elämänlaatu paranee, omaisten työssä jaksaminen ja vapaa-aika lisääntyy. Hoidon järjestäminen omaishoitajien ammatin tunnustamalla ja sitä tukemalla tuottaa säästöjä yhteiskunnalle.
  2. Kyllä. Myöntämiskriteereistä on neuvoteltava siten, että ne vastaavat tarpeita ja ovat yhtenäiset.
    Yhdenvertaisuuden on toteuduttava siten, että omaishoitajat ja hoidon saajat eivät ole keskenään eriarvoisia asuinpaikan perusteella. Kaikkialla on oltava lakiin kirjatut minimisäädökset, joita kuntien on noudatettava sekä tukien maksatuksessa että hoitajien työmäärän ja vapaiden säätelyssä. Yksilöstä huolehtiminen on eräs Liikkeen keskeisistä arvoista.
  3. Liike Nyt kuuntelee Omaishoitajaliiton kannanottoa ”Omaishoidon tuen palkkioita on nostettava ja yhdenmukaistettava. Kriteerien ja palkkioluokkien yhdenmukaistamiseksi tulee nimetä valtakunnallinen työryhmä, joka laatii suositukset.”
  4. Tuen saajien ei tule menettää muita etuuksia. Palkkatuloa on käsiteltävä erillään tuesta siten, että verotus ei kiristy tai tulot eivät vähennä tuen määrää.
  5. Kaikilla eduskuntaryhmillä on varmasti halua parantaa omaishoitajien asemaa. Ratkaistava on miten tämä tapahtuu ja varmistaa, että siihen varataan riittävästi rahaa. Omaishoito kerryttää yhteiskunnalle keskimäärin 7000 euron kuukausisäästöt hoidon saajaa kohti, kun verrataan pitkäaikaishoitopaikkaan. Erotuksesta on oltava varaa tukea omaishoitoa.
  6. Liike Nyt antaa päätösvaltaa heille, joita päätökset koskettavat. Kysymme omaishoitajilta sekä omaishoitajien etujärjestöiltä millaisia toimia olisi tehtävä. Edistämme niitä hallitusohjelmassa.

Löydä oma ehdokkaasi Omaishoitajaliiton vaalikoneesta.

Katso myös Omaishoitajaliiton vaalitavoitteet.