Pääkirjoitus: Uusi hallitus, uusi ohjelma – omaishoito nostettava kärkiteemaksi

Sari Raassina on Omaishoitajaliiton puheenjohtaja.

Eduskuntavaalit ovat takana ja uusi eduskunta on aloittanut työnsä. Uuden vaalikauden tärkein vaihe on kuitenkin parlamentaarisen hallituksen muodostaminen Suomeen.

Hallituksen muodostajan tehtävässä aloittaa eduskunnan suurimman puolueen puheenjohtaja. Hallitusohjelmaneuvotteluissa päätetään paitsi tulevaan hallitukseen osallistuvista puolueista, ministerisalkkujen jaosta, mutta ennen muuta hallituksen keskeisimmistä politiikkatoimista.

Edunvalvontamme kriittinen hetki on nyt: kirjaukset omaishoidon kehittämiseksi on saatava osaksi uuden hallituksen ohjelmaa.

Meille – omaishoidon edusvalvojille – hallituksen poliittinen kokoonpano ei ole keskeisin kysymys. Oleellisinta on, että hallitusohjelmassa nostetaan vahvasti ja sitovasti esiin tärkeät tavoitteemme omaishoidon kehittämiseen koko Suomessa.

Omaishoidon keskeinen asema osana sosiaali- ja terveyspalveluitamme on tunnistettava ja tunnustettava. Omaishoidon kokonaisuutta kehitettäessä on ymmärrettävä toiminnan moninaisuus: omaishoidettavia on jokaisessa ikäryhmässä vauvasta vaariin ja omaishoitajina toimii noin 46 000 sopimusomaishoitajan lisäksi satojatuhansia hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia läheisiä.

Tilanteet voivat myös muuttua nopeasti niin hoidettavasta kuin hoitajastakin johtuvista syistä. Omaishoidon ja siihen liittyvien tukijärjestelmien on siis kyettävä joustamaan ja tukiin ja palveluihin liittyvän päätöksenteon on oltava ripeää ja läpinäkyvää.

Yhdenvertaisuutta omaishoitajille

Omaishoito on yhteiskunnan kannalta kustannusvaikuttavaa. Siksi kaikille kriteerit täyttäville omaishoitajille tulee tarjota omaishoitosopimus.

Hallitusohjelmaan tulisi saada sitova kirjaus, jolla omaishoidon kriteerit määritellään valtakunnallisella tasolla. Tämä olisi merkittävä askel omaishoitajien aseman yhdenvertaisuudessa maan eri osissa.

Lisäksi tarvitaan omaishoidon ja työelämän yhteensovittamista kehittävä työryhmä, jossa on monialainen edustajuus myös työmarkkinaosapuolilta. Työlainsäädäntö ja työelämän käytännöt eivät riittävästi tue omaishoitotilanteiden ja työn yhteen sovittamista.

Omaishoitajien toimeentuloon ja jaksamiseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota. Omaishoidontuen verotusta tulee keventää, mutta samalla on huolehdittava siitä, että työikäisten omaishoitajien tuesta peritään sosiaaliturvamaksut eläkekertymän varmistamiseksi.

Omaishoitajan vapaan järjestämiseksi tarvitaan erilaisia asiakaslähtöisiä palvelu- ja asumisratkaisuja. Hyviä käytänteitä ja malleja on olemassa. Voimme liittona olla mukana tukemassa tutkittuun ja kokeiltuun tietoon perustuvien toimintamallien laajentamista valtakunnallisiksi käytänteiksi.

Yhteiskunnan voimavara

On selvää, että seuraava hallitus joutuu linjaamaan, miltä pohjalta sosiaali- ja terveyspalveluitamme kehitetään. Suurten uudistusten yhteydessä ihmisen kokoiset asiat jäävät valitettavan usein jalkoihin.

Nyt on aika kehittää omaishoitoa suurista sote-linjauksista riippumatta. Inhimillisyys ja ihmislähtöisyys eivät saa hukkua hallinnon uudistusten yhteydessä. Tulkoon maahamme siis hyvä hallitus, joka muistaa myös yhteiskuntamme suuren voimavaran: Omaishoitajat!