Omaishoitovapaa voimaan elokuun alusta

Työntekijälle oikeus saada viisi palkatonta työpäivää omaishoitovapaata vuodessa

Perhevapaauudistuksen yhteydessä työsopimuslakiin lisättiin omaishoitovapaa (TSL 4 luku 7b §). Uudistus tuo oikeuden työstä poissaoloon myös silloin, kun työajan joustot tai muiden vapaiden käyttö eivät ole mahdollisia tai riittäviä omaisesta huolehtimiseksi.

Lain mukaan työntekijällä on kalenterivuoden aikana oikeus saada enintään viisi työpäivää palkatonta vapaata henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos hän tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vamman vuoksi.

Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös saattohoitoon osallistumisen takia. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.

Käytännössä vapaata voisi käyttää tilanteissa, joissa omainen ei selviydy yksin päivittäisistä toiminnoista tai asioiden hoitamisesta ja avun tarve on äkillistä. Avun tarve voi liittyä esimerkiksi lääkityksestä huolehtimiseen, palveluiden hankkimiseen tai vaikka saattajana toimimiseen.

Omaishoitovapaan saamista ei estä se, että omaisen auttaminen voitaisiin järjestää jollakin muulla tavalla. Luotettavaksi selvitykseksi poissaolon perusteesta ei tarvitse hankkia lääkärintodistusta. Omaishoitovapaa on vuosilomalain mukaan työssäolon veroista aikaa.

Tuki ei ole edelleenkään riittävä

”Lakiuudistus on askel parempaan suuntaan, mutta monelle työssäkäyvälle läheistään hoitavalle tuki on riittämätön”, sanoo Omaishoitajaliiton projektipäällikkö Matti Mäkelä.

”Omaishoitajaliitto ajaa omaishoitovapaaseen edelleen korvauksellisuutta. Mallia tulee ottaa muista maista. Esimerkiksi Ruotsissa läheishoitovapaa on maksimissaan sata päivää ja korvaustaso 80 prosenttia ansiotuloista.”

Omaishoitajaliitto teetti vuonna 2021 Taloustutkimuksella kyselyn ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamisesta. Kyselyyn vastasi yhteensä 600 yritystä teollisuuden, rakennuksen, kaupan ja palvelujen toimialoilta. Tulosten mukaan yrityksistä lähes kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen tarvitaan Kela-korvaus.

Liiton mielestä vapaaseen oikeutettujen kapea määritelmä tulee myös muuttaa vastaamaan työsopimuslain määritelmää ”työntekijän perheenjäsenen tai muun hänelle läheisen henkilön äkillistä huolenpitotarvetta varten” (TSL 4 luku 7a§).

Lisäksi liitto peräänkuuluttaa vaikuttavuusarviointeja omaishoitovapaasta ja muista omaishoitoystävällisistä ratkaisuista työhyvinvointiin, tuottavuuteen ja työllisyysasteeseen sekä sukupuolten taloudelliseen tasa-arvoon.

Lisätietoa omaishoitovapaasta: Hallituksen esitys HE 129/2021 vp

Kuva: Manuel Alvarez / Pixabay

26.7.2022